Kun käyt lääkärissä jonkinlaisesta mielisairaudesta tai henkisestä ongelmasta johtuen, mitä pitäisi tapahtua? Tosiasia on se, että sinulle todennäköisesti määrätään lääke tai sinut lähetetään psykiatrille. Mutta ei psykologille, ei vaikka pyytäisit lähetettä psykologille. Se suorastaan kerjää kysymystä: lääkitys vai terapia? Ovatko pillerit tehokkaampia kuin psykologinen terapia?
Valitsemme (tai puolestamme valitaan) helpon tien, pillerin, joka saa kaikki ongelmamme katoamaan. Mutta ne eivät katoa. Ne ovat edelleen siellä kun lakkaat ottamasta lääkkeitä. Vai otatko niitä koko loppuelämäsi ajan? Joten mikä on ratkaisu?
Lue eteenpäin ja selvitä miksi kognitiivis-behavioraalisella psykologilla käynti on parempi, tai ainakin paras täydennys hoitosuunnitelmalle, joka saattaa alkaa lääkityksellä.
”Psykologia, toisin kuin kemia, algebra tai kirjallisuus, on omistajan käyttöopas omaan mieleensä. Se on opas elämään.”
–Daniel Goldstein-
Tämän artikkelin tarkoituksena ei ole yrittää laittaa loppua psykotrooppisille lääkkeille ikuisiksi ajoiksi. Todellisuudessa on aikoja jolloin ne ovat välttämättömiä ja hyviä. Asian ytimenä on se, että niitä määrätään liikaa.
Terveyden asiantuntijat ovat tietoisia tämän tyyppisten lääkkeiden sivuvaikutuksista, sekä lyhyellä että pitkällä ajalla. Mutta se ei ole ainoa ongelma. Niiden tehokkuus on epäilyttävää eräiden psykologisten sairauksien hoidossa ja niitä määrätään vain siksi, että ne ovat kaikista taloudellisin ratkaisu lyhyellä aikavälillä, terveysjärjestelmämme vuoksi.
Mutta niiden hinta pitkällä aikavälillä on oikeastaan todella korkea. Loppujen lopuksi ne voivat auttaa oireiden kanssa, mutta ne usein sivuuttavat aiheuttajan. Joten sairauksista tulee kroonisia. Kuten näemme, niillä on vähän etuja ja paljon haittoja.
Miksi niitä siis käytetään niin paljon? Toisaalta sen selittää taloudellinen kiinnostus farmaseuttiseen teollisuuteen. Toisaalta taas potilaat itse haluavat epämukavuutensa menevän pois ottamalla pillerin. He eivät halua nähdä vaivaa sen eteen.
Mutta jos haluan korjata ongelman nopeasti ja ”kivuttomasti”, miksi se on huono asia? Koska se ei oikeasti ratkaise ongelmaa. Anna minun selittää. Kyllä, psykotrooppiset lääkkeet saattavat auttaa vähentämään ahdistuneisuuttasi tai parantamaan mielilaasi samalla kun otat niitä. Mutta entä sen jälkeen?
Mitä tapahtuu kun lakkaat ottamasta pillereitä? Tuo henkinen epämukavuus palaa takaisin. Miksi? Koska et ole oppinut menetelmää sen hallitsemiseksi. Yksi asia jonka me kaikki varmasti tiedämme on se, että elämä tulee heittämään meidät tilanteisiin joissa on normaalia tuntea olonsa pahaksi. Jos emme kuitenkaan opi kuinka hallita negatiivisia tunteitamme, voivat ne muuttua väliaikaisista hyvin pitkäkestoisiksi.
”Parhaat vuodet elämästäsi ovat ne, jolloin päätät että ongelmasi ovat sinun omiasi. Et syytä niistä äitiäsi, ympäristöä tai presidenttiä. Tajuat, että hallitset omaa kohtaloasi.”
–Albert Ellis-
Siinä se ongelma onkin. Lääkkeet voivat lievittää masennustasi tai ahdistustasi, mutta laadukas psykologinen terapia on se, joka antaa sinulle välineet negatiivisten tunteiden hallitsemiseen itse. Välineet, joiden käyttämistä pystyt jatkamaan kun terapia päättyy.
Sen lisäksi että terapia antaa sinulle tunteidenhallintamenetelmiä joita voit hyödyntää koko elämäsi ajan, ei sillä ole terveysriskiä tai psykotrooppisten lääkkeiden haitallisia sivuvaikutuksia. Sen lisäksi se on taloudellisesti halvempi vaihtoehto. Mutta sillä on jopa enemmän etuja kuin nämä.
Potilailla on esimerkiksi taipumus seurata psykologista hoitoa paremmin kuin lääkesuunnitelmaa. Toipumisaste on korkeampi ja uusiutumisen riski on huomattavasti pienempi. Tämä vuorostaan estää sairauksia tulemasta kroonisiksi.
”Itsetuntemus ja henkilökohtainen kehitys ovat vaikeita useimmille ihmisille. Ne vaativat yleensä paljon rohkeutta ja periksiantamattomuutta.”
-Abraham Maslow-
Ajatellaan nyt yhtä asiaa: mitä me arvostamme enemmän, jotakin helppoa vai jotakin joka vaatii työtä? Jälkimmäistä, eikö? Kun näemme työmme tuottavan tulosta, meistä tuntuu paremmalta. Tunnemme ilon ja täydentymisen tunnetta. Joten psykologinen terapia ei vain opeta sinua hallitsemaan negatiivisia tunteitasi, vaan myös parantamaan itsetuntoasi ja mielialaasi.
Johtopäätöksenä kognitiivis-behavioraalinen terapia on suositeltava valinta hoitokeinoksi useimmille psykologisille sairauksille. Lääkitys on välttämätöntä vakavissa tapauksissa, mutta sitä melkein aina seuraa, tai pitäisi seurata, psykologinen hoito.
Kuvat: Freestocks.org, Drew Hays ja Breather.
Hyperlapset ovat hypervanhemmuuden tuote. Kyseessä on uusi ja lisääntyvä trendi, joka laiminlyö tärkeitä lapsuuden puolia, kuten leikkiminen, ulkona oleminen, tylsyys ja ongelmien kohtaaminen. Tämä on sellaisen kasvatustyylin tulos, joka perustuu ylisuojeluun, ylihuomioon ja ylistykseen. Hyperlapsi vastaa muille ennen itseään. Hänellä…
Ihmissuhteet rikastuttavat elämäämme. Muiden kanssa toimeen tuleminen, tunne että olemme tärkeitä ja lämpimät suhteet tekevät olemassaolostamme arvokkaan. Valitettavasti emme ole syntyneet ihmissuhdetaidon kanssa. Tästä artikkelista voimme löytää vinkkejä kuinka yhdistyä muihin emotionaalisesti. Voimme oppia kuinka vaalia suhteita, joita meillä on…
Merkittävä lentäjä Amelia Earhart totesi, että ”tulevaisuus kuuluu heille, jotka uskovat omien unelmiensa kauneuteen”. Uskotko olevasi henkilö, jolla on kapasiteettia antaa enemmän? Jos näin on, nämä emotionaalisen voimaantumisen avaimet tulevat kiinnostamaan sinua. Itsetuntemus on osa emotionaalisen voimaantumisen prosessia. Tämän avulla kykenet…
Jotkut ihmiset kärsivät jatkuvasta hylätyksi tulemisen pelosta. Tämä pelko tekee heidän elämästään vaikeaa, sillä he pelkäävät jatkuvasti, että muut hylkäävät heidät. He huomaavat kaiken. He analysoivat jokaisen sanan vahvistaakseen pelkonsa. He ajattelevat asioita kuten: ’’Hän ei halua olla kanssani. En…
Näkemyksemme valheesta ja totuudesta on todella epämääräinen. Yleisenä sääntönä me kaikki suosimme totuutta. Mutta kun se mitä saamme tai itse jaamme on tuskallista tai monimutkaista, se saa aikaan suuren psykologisen konfliktin. Valehteleminen, yleisenä sääntönä, on epäluottamuksen oire tai kyvyttömyyttä käsitellä…
Me elämme erilaisten ihmisten ympäröiminä. Tästä syystä meidän on tultava toimeen sellaistenkin ihmisten kanssa, joita emme ymmärrä ja jotka joskus tekevät meidät niin sanotusti ”hulluksi”. Tällaisissa tilanteissa olemme taipuvaisia väittelemään. Kyllä, olisi toki parempi, ettemme väittelisi keskenämme. Mutta jos emme…
