Kun annamme epäoikeudenmukaisuuden vallita, koska pelkäämme konflikteja

Päivittäinen elämämme on täynnä tilanteita,  jotka saattavat johtaa konflikteihin. Seisot jonossa ja yhtäkkiä joku etuilee. Tai sinulta yritetään veloittaa liikaa kassalla jostakin, jonka tiedät maksavan vähemmän. Tai esimiehesi antaa sinulle mahdottoman tehtävän, koska hän on huonolla tuulella.

Meillä kaikilla on vapaus valita, mihin näistä konflikteista vastaamme. Joskus me “vastaamme tuleen tulella”, koska se vaikuttaa oikeudenmukaiselta tai hyväksyttävältä. Toisinaan me sallimme sen tapahtua, koska ei ole sen arvoista tuhlata energiaa johonkin niin epäolennaiseen.

“Ihminen löytää itsensä, kun hän joutuu kohtaamaan esteen.”

-Antoine de Saint-Exupéry-

On kuitenkin ihmisiä, jotka eivät voi tehdä tuota valintaa. Tai he pikemminkin valitsevat etukäteen, että he antavat periksi kaikissa tilanteissa, joissa he joutuvat kohtaamaan toisen henkilön. He eivät ainoastaan pakene riitoja, vaan myös korvausvaatimuksia, käskyjä tai  lopun laittamista käytökselle, joka aiheuttaa suoran konfliktin. Siinä on kyse jostakin suuremmasta kuin pelosta. He kokevat avuttomuuden tunnetta, joka menee kohtuullisuuden yli.

Joskus he eivät edes ole tietoisia pelostaan. He sanovat vain, että he suosivat rauhaa riitojen sijaan. Näin tapahtuu jos he työskentelevät esimerkiksi ryhmässä, ja jotkut ryhmän jäsenet eivät tee omaa osaansa. Nämä ihmiset tekevät heidänkin työnsä vain välttääkseen riitatilanteen.

Konfliktin välttämisen strategia

Konfliktin välttäminen on pätevä strategia niin kauan kun välttelet suurempaa pahuutta. Jos tiedät, että tuo toinen henkilö on täysin taipumaton jossakin asiassa, ei ole sen arvoista tehdä siitä konfliktia. Tai jos on sellainen sääntö josta et pidä, mutta sinua on varoitettu siitä että et voi muuttaa sitä, on järkevää antaa sen olla.

On kuitenkin monia muita kertoja, jolloin pelissä on jotakin tärkeämpää. Sinun oikeutesi esimerkiksi. Tai arvokkuutesi, tai kunnioitus jota ansaitset. Tällaisissa tapauksissa menetät paljon enemmän, jos et aloita konfliktia vaan välttelet sitä. 

Alitajuisesti tiedät, että epäoikeudenmukaisuutta tapahtuu, jotakin tehdään laittomasti tai halventava teko suvaitaan. Jopa silloin jotkut ihmiset pysyvät hiljaa ja yrittävät jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Seuraukset ovat vakavat, mutta ei vain siksi että on tapahtunut loukkaava teko, vaan siksi että se vaikuttaa meidän henkiseen tasapainoomme. Huolimatta siitä kuinka paljon joku yrittää seurata omaa tietänsä kiinnittämättä huomiota sen vastaisiin epäoikeudenmukaisuuksiin, jokin hänen sisällään kapinoi.

Tämä johtaa turhautumiseen, suvaitsemattomuuteen, ahdistukseen ja jopa fyysiseen sairauteen.

Toisaalta tällainen asenne ravitsee kieroutuneita sosiaalisia suhteita. Tänään annat sen olla, mutta huomenna se ei pysäytä sinua. Pahoinpitelijä ei lopeta, koska kukaan ei vastusta.

Melko päinvastoin: hän tuntee, että hänellä on täysi valta jatkaa normaaliin tapaan. Konfliktien vältteleminen ei tarkoita niiden ratkaisemista. Se ei edes tarkoita niistä selviytymistä.

Opittu välttely

Välttely, kannoilta karistaminen, kiertely… Tällaiset käytökset ovat useimmiten opittuja ja ne iskostuvat meihin. Ne saavat meidät uskomaan virheellisesti, että itsehillintä, tukahduttaminen tai hiljaisuus ovat hyväksyttäviä ja jopa toivottuja vastauksia.

Mutta lapsi ei synny tukahduttaen itsensä. Vauva tekee kaikkea muuta kuin tukahduttaa itsensä. Ympäristö opettaa hänet tekemään niin, koska loppujen lopuksi tällä tavalla ympäristöllä on parempi ote lapseen.

He, jotka välttelevät konflikteja, eivät saa suurempaa rauhaa vastalahjaksi. Sen sijaan he “pitävät” ja “kasaannuttavat” konflikteja. Yleensä heidän varastonsa täyttyvät kunnes viimeinen pisara rikkoo padon.

Tuolloin hiljaiset ihmiset räjähtävät ja pelästyttävät ihmiset heidän ympärillään. Joskus näillä pitkään pidätetyillä räjähdyksillä on todella vakavia seurauksia.

Hiljaisena oleminen epäoikeudenmukaisuutta kohdatessa vain tuhoaa itsetuntosi. Tajuamatta sitä itse, ruokit ajatusta siitä, että olet avuton. Ja joka kerta kun sinulle tapahtuu jotakin, sinä tunnet olevasi vähemmän kykeneväinen siihen.

Aiheutat myös vahinkoa kehollesi. He, jotka pitävät sisällänsä liikaa asioita, tulevat hyvin todennäköisesti kehittämään vatsavaivoja, haavautumia, lihasongelmia sekä autoimmuunitauteja.

Joitakin konflikteja ei pitäisi koskaan vältellä. Ei ole myöskään tervettä toimia toisen ääripään tavoin ja reagoida hyökkäävällä tavalla kaikkiin pieniin ongelmiin. On tapoja selvittää, prosessoida ja ratkaista konflikteja. Aivan kuten opit välttelemään niitä, voit myös oppia hallitsemaan niitä. 

Itse asiassa konfliktit ovat positiivisia, koska ne auttavat sinua kasvamaan, kypsymään ja saavuttamaan itsenäisyyden. Lisäksi he, jotka kohtaavat konfliktit, ovat usein tyytyväisempiä ja onnellisempia ihmisiä.