Kuinka vanhemmat vaikuttavat lastensa mielenterveyteen

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Joskus perhe voi saada aikaan paljon kärsimystä. Tässä mielessä vanhemmat voivat vaikuttaa lastensa mielenterveyteen. Jotkut vanhemmat asettavat lapsensa stressaaviin tilanteisiin, jossa he tuntevat olonsa nöyryytetyksi, ahdistuneeksi tai avuttomaksi. Tällaiset kokemukset ovat vaikeita ja ne voivat pysyä lapsen mukana aikuisuuteen asti.

Oscar Wilde on sanonut, ettemme ole tietoinen siitä, mitä suljettujen ovien takana tapahtuu. Joskus koti, jonka ikkunat ja ovet ovat kiinni, ovat täydellisiä asetelmia todella pelottaville asioille. Äidit, isät tai muut perheenjäsenet voivat muokata näkymättömän draaman, jota muu yhteiskunta ei kykene havaitsemaan.

Tämä vaikuttaa lapsiin todella merkittävillä tavoilla. Tohtori Anne Marie Conn Rochesterin yliopiston lääketieteellisestä keskuksesta on tutkinut tätä ilmiötä. Hän on huomannut, että häiriintyneen kasvatuksen vaikutukset ja tämän seurauksena olevat psykologiset vahingot voidaan välittää myös seuraavalle sukupolvelle.

Toisin sanoen, kiintymyksen puutteesta, kaltoinkohtelusta, fyysisestä tai psykologisesta väkivallasta johtuva trauma, joka vaikuttaa lapsen optimaaliseen psykoemotionaaliseen kehitykseen, voi saada aikaan heijastusvaikutuksen. Trauma vaikuttaa mielenterveyteen ja se voi muuttaa aivojen kehitystä. Tämä voi johtaa psykologisiin häiriöihin, jotka voivat puolestaan vaikuttaa myöhemmin siihen, kuinka he kasvattavat omat lapsensa.

“Mielenterveys tarvitsee paljon huomiota. Se on lopullinen tabu, ja se on kohdattava ja sen kanssa on oltava tekemisissä.”

-Adam Ant-

Kun vanhemmat vaikuttavat lastensa mielenterveyteen

Vanhemmat voivat vaikuttaa lastensa mielenterveyteen. Turvallisella perheympäristöllä, joka edistää positiivista emotionaalista kehitystä ja hyvää itsetuntoa, on pitkäkestoisia vaikutuksia. Tällainen kasvatus tarjoaa lapselle tilaisuuden saavuttaa aikuisuus poikkeuksellisilla psykologisilla kyvyillä. Kun taas sekasortoinen tai traumaattinen kasvatus voi vaikuttaa lapsen psykologiseen terveyteen vakavasti.

Lisäksi tiedämme, että lasten emotionaalisten ongelmien ja käyttäytymisongelmien syyt ovat heidän perhedynamiikoissaan. Journal of Family Psychology –aikakauslehti julkaisi hiljattain tutkimuksen joka totesi, että jo yhdellä läimäytyksellä voi olla negatiivisia seurauksia.

Kaikki eleet, sanat tai käytökset, jotka ovat epäsuorasti tai suorasti aggressiivisia, jättävät jälkensä. Ne tulevat muuttamaan lapsen käyttäytymistä ja voivat jättää jäljen lapsen aivoihin. Kun lapset kasvavat tällaisessa ympäristössä tai tietynlaisten haitallisten kasvatusstrategioiden piirissä (selkäsaunat, aggressiivinen kommunikointi tai autoritaarinen vanhemmuus), lapsella on taipumusta osoittaa tiettyä käyttäytymistä ja ominaisuuksia:

• Alhainen itsetunto.
• He olettavat, että heidän omat tarpeensa eivät ole tärkeitä.
• Uskomus, että tunteiden ilmaisu on negatiivista ja väärin.
• He hyväksyvät myös sen, että nämä perhedynamiikat (aggressiivisuus, kaltoinkohtelu, tai epäkunnioitus) ovat normaaleja ja jopa sallittavia.

Tällaisessa taustassa kasvaminen tarkoittaa, että jokainen kokemus jättää jollain tavalla omat jälkensä. On totta, että jotkut ihmiset onnistuvat pääsemään yli vaikeasta lapsuudesta ja elämään tervettä elämää ilman ahdistusta. Useimmat ihmiset ovat kuitenkin haavoittuvaisempia ja nämä kokemukset vaikuttavat merkittävästi heidän mielenterveyteensä. Kaivaudutaan asiassa hieman syvemmälle.

Kuinka vanhemmat vaikuttavat lastensa mielenterveyteen?

Yksi yleisimmistä tavoista, joilla traumaattinen lapsuus ilmenee aikuisissa, on kroonisen stressin välityksellä.

Jatkuvat stressitilat

Kun lapsi elää epävakaassa ympäristössä, hän kokee stressiä. Kasvaminen ilman kiintymystä ensisijaiseen huoltajaan, epävarmuuden tunne sekä tunne siitä ettei ole rakastettu, johtavat merkittävään ahdistukseen. Tällainen stressi on ensisijaisesti akuuttia. Mutta pitkittyneen ajan jälkeen siitä voi tulla pysyvää.

Krooninen stressi voi vaikuttaa aivojen toiminnallisuuteen. Se voi vaikuttaa huomiokykyyn ja muistiin. Se ilmenee usein hyperaktiivisuutena ja heikkona emotionaalisena hallintana.

Läheisriippuvaiset suhteet

Kylmässä ja tunteettomassa taloudessa kasvaminen saa monet ihmiset tuntemaan ahdistusta voimakkaasti tunteellisia suhteita kohtaan. He haluavat tuntea olevansa arvostettuja ja turvassa. Mutta jatkuva tämän siteen menettämisen pelko voi johtaa pakkomielteiseen käyttäytymiseen. He ovat niin peloissaan, että he voivat helposti langeta läheisriippuvaiseen suhteeseen.

Vanhemmat vaikuttavat lastensa mielenterveyteen monella eri tavalla. Meidän on ymmärrettävä, että sillä tavalla jolla lapset on kasvatettu, on vakava vaikutus heidän elämäänsä ja siihen, millaisia aikuisia heistä tulee. Kaikkien olisi kiinnitettävä tähän huomiota ja muokattava parempia vaihtoehtoja positiivisen käyttäytymisen ja kielen avulla.

Pysyvä ahdistus ja avuttomuus

Kasvamisella ilman huolehtivan perheen turvaa on omat seurauksensa. Jos meiltä puuttuu rikastuttava ympäristö, joka auttaa meitä kehittämään omaa identiteettiämme, saatamme kasvaa vakavilla psykologisilla puutteilla. Voimme päätyä kärsimään alhaisesta itsetunnosta. Tulemme todennäköisemmin olemaan kroonisesti pessimistisiä ja ahdistuneita.

Opittu avuttomuus on myös yleinen psykologinen todellisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että joku olettaa ettei hän voi muuttaa mitään siitä huolimatta kuinka kovaa hän yrittää. Hän olettaa, ettei hän voi hallita omaa elämäänsä.

Psykologiset mekanismit traumaattisen menneisyyden ”piilottamiseksi”

Mieli ei usein kykene käsittelemään trauman painolastia, joten se käyttää tiettyjä psykologisia mekanismeja kyetäkseen selviytymään päivittäisestä elämästä antamatta trauman vaikuttaa siihen. Tämä auttaa ihmisiä toimimaan tietyn aikaa. Tämä johtaa kuitenkin psykologisten häiriöiden kehitykseen.

Tässä mielessä kaikkein yleisimmät häiriöt ovat dissosiatiiviset häiriöt, jotka vaikuttavat identiteettiin, muistiin ja ympäristön havaitsemiseen.Tämä on traumaperäisen stressin yleisin sivuvaikutus. Dissosiatiivisen häiriön juuret ovat traumassa.

Vanhemmat voivat siis vaikuttaa lastensa mielenterveyteen monella tavalla, hyvällä tai huonolla. Näistä mustista aukoista pois pääseminen vaatii enemmän kuin vain aikaa. Tarvitsemme paljon rohkeutta ja tukea. Ammattilaisen ja erikoistuneen avun hakeminen auttaa meitä saamaan taas kontrollin elämästämme. Meillä kaikilla on mahdollisuus saavuttaa terveellinen, arvokas ja tyydyttävä elämä.