Kuinka lapsi selviää häiriöperheessä?
Häiriöperheessä kasvaminen voi jättää haavoja, joiden vakavat seuraukset ilmenevät myöhemmin elämässä. Tällaiset perhetyypit ovat paljon yleisempiä kuin luulemmekaan. Henkinen manipulointi, nöyryyttävä käytös, empatian ja herkkyyden puute, kommunikointiongelmat ja riippuvuus. Kaikki nämä ominaisuudet viittaavat häiriöperheeseen.
Tällaisessa kodissa kasvavien lasten on sopeuduttava selviytyäkseen. He tekevät niin suojellakseen itseään ympäristöltä, joka on kaukana ihanteellisesta. Lisäksi he tarkkailevat häiriökäyttäytymisen kaavaa, jota he tulevat todennäköisesti matkimaan aikuisena.
Perheympäristö voi joko helpottaa tai estää lasten henkistä kehitystä, siitä syystä se on niin tärkeää.
5 roolityyppiä
Kuten mainitsimme aikaisemmin, on yleistä törmätä häiriöperheisiin. Siten on myös melko normaalia, että lasten on täytynyt oppia sopeutumaan eri rooleihin. Nämä roolit voivat joko suojella heitä tai alistaa heidät heidän ympärillään tapahtuville asioille. On olemassa 5 roolityyppiä, joita lapset voivat ilmaista. Niiden valinta riippuu lapsen persoonallisuudesta sekä häiriöperheen tyypistä, jossa lapsi kasvaa.
Kapinallinen lapsi: lapsi, jolla on käyttäytymisongelmia ja joka kapinoi kaikenlaisia auktoriteetteja vastaan. Tällainen lapsi on luultavasti kasvanut kodissa, jossa hänen vanhempansa erosivat tai jossa oli pahoinpitelyä.
Syyllinen: lapsi, jota on aina syytetty ja joka kantaa jatkuvasti syyllisyyden tunnetta mukanaan. Tällaisella lapsella on negatiivinen käsitys itsestään, eivätkä hänen vanhempansa ole koskaan arvostaneet häntä.
Pieni aikuinen: tällainen lapsi on omaksunut vanhempiensa roolin. Hän kypsyy varhaisessa iässä, eikä elä normaalia lapsuutta. Yleisesti ottaen hänen vanhempansa ovat henkisesti epäkypsiä ja kykenemättömiä ottamaan vastuuta elämästään.
Arvoton lapsi: lapsi, jonka tarpeet sivuutetaan ja joka on oppinut tukahduttamaan tunteensa. Tämän seurauksena lapsi on yleensä ujo ja hiljainen. Hänen vanhempansa eivät kiinnitä häneen paljoa huomiota, sillä he ovat todennäköisesti uppoutuneet omiin ihmissuhdeongelmiinsa. Tällaiset lapset eivät usko olevansa rakkauden arvoisia.
Manipuloija: tällainen lapsi oppii, että hän voi saada haluamansa manipuloimalla. Hänellä on mitä luultavimmin vanhemmat, jotka eivät osaa asettaa rajoja ja jotka eivät ole myöskään kovin kiinnostuneita hänestä. He antavat lapselle mieluummin videopelin tai makeisia, jotta lapsi jättäisi heidät rauhaan.
Häiriöperheessä kasvaminen
Vanhemmat sanovat usein, että heidän lapsensa ovat vaikeita tai kapinallisia ja tekevät heidät hulluiksi. He eivät kuitenkaan tajua, että se on osoitus rakkauden, huomion ja arvostuksen tarpeesta.
Jotkut voivat ehkä tunnistaa itsensä jostakin näistä rooleista. Ehkä olemme tiedostamattamme omaksuneet ne ollessamme vielä todella nuoria ja kun emme vielä ymmärtäneet elämää tai ihmissuhteita. Kaikki nämä roolit kehittyvät sen mukaan kuinka perheemme käyttäytyy ympärillämme ja kuinka he saavat meidät tuntemaan.
Häiriöperheessä vanhemmat usein syyttävät nuorinta lasta ja määrittelevät hänet ongelmalliseksi. He valittavat, että lapsi on itsekäs. Totuus on kuitenkin se, että ongelma alkaa aina vanhemmista. Tällaiset aikuiset eivät ole oppineet tai heille ei ole opetettu kuinka he voivat samaistua muihin ihmisiin terveellä tavalla.
Lapset alkavat oppia häiriökäyttäytymisen kaavoja, joita he käyttävät uudelleen lähitulevaisuudessa. Mietitään esimerkiksi lasta, joka kasvaa häiriöperheessä jossa on pahoinpitelyä ja riippuvuutta. Hänen vanhempansa ovat uppoutuneet omiin ongelmiinsa ja lapsi ei saa tarpeeksi huomiota heiltä ja hän saattaa jopa tuntea olonsa syylliseksi. Tällainen lapsi tulee todennäköisesti omaksumaan arvottoman lapsen “roolin”.
Tulevaisuudessa ilmenevät seuraukset
Millaisia ihmissuhteita tällaisilla lapsilla tulee oletettavasti olemaan tulevaisuudessa? He tulevat mitä luultavimmin olemaan suhteessa jossa he kärsivät, koska heillä ei omasta mielestään ole vaihtoehtoja. Vaikka he päätyisivätkin yhteen jonkun sellaisen kanssa joka kohtelee heitä myös huonosti, on todennäköistä että he tulevat sietämään tätä huonoa kohtelua, sillä he ovat oppineet sen olevan normaali tapa samaistua ihmisiin.
Entäpä heidän työ- tai ystävyyssuhteensa? Heidän itsetunnon puute ja jatkuva syyllisyyden tunne saavat heidät tuntemaan heidän olevan vastuussa omista ja myös muiden epäonnistumisista. Siitä syystä heistä on tapana tulla perfektionisteja.
Perhe on ympäristö, jossa lapset kasvavat ja jossa heidän täytyy oppia samaistumaan toisiin. Jos meitä ei kiinnosta parantaa ihmissuhteitamme, ratkoa mahdollisia kommunikointiongelmia tai näyttää parempaa esimerkkiä kotitalouden nuorimmille jäsenille, niin mitä oikein teemme? Ikuistamme vahingollisen käyttäytymismallin, joka aiheuttaa lapsille paljon kärsimystä.
Vaikka monet meistä ovatkin ehkä kasvaneet häiriöperheessä, olemme aikuisina oman elämämme johtopelaajia ja voimme parantaa kaikki nuo lapsuuden haavat ja muuttaa elämämme suuntaa.