Kuinka kauan ihminen voi olla nukkumatta?

Nukkuminen ei ole ainoastaan mieliteko, vaan myös välttämätöntä. Sekä nukahtaminen että unien näkeminen ovat olleet mysteereitä ihmisille niin kauan kun ihmiset ovat olleet olemassa. Mitkään meidän toimintomme eivät estä nukkumista, paitsi tietoisuutemme. Muu keho on yhä aktiivinen, kuten myös mielikin.

Yleisesti ottaen me kaikki tiedämme, että meidän pitäisi nukkua kahdeksan tuntia yössä. On kuitenkin totta, että monet ihmiset eivät tee niin. Jotkut ihmiset lepäävät vain neljä tuntia tai vähemmän ja tuntevat olonsa uudistuneeksi herätessään. On myös ihmisiä, jotka tarvitsevat yli 9 tuntia unta tunteakseen olonsa levänneeksi.

“Unettomuus on suuri ruokkija. Se ravitsee itseään kaikenlaisella ajattelulla, mukaanlukien ajattelemattomuuden ajattelemisella.”

-Clifton Fadiman-

Nukkumamme tuntimäärä vaihtelee iän, tapojen ja ihmisen ominaisuuksien mukaan. Kun synnymme, tarvitsemme paljon unta. Kun vanhenemme, totumme lyhyeen ja katkonaiseen uneen. Ei ole olemassa mitään valmista kaavaa.

On kuitenkin yhä kysymyksiä, joihin ei ole ehdotonta vastausta. Yksi kysymys on, kuinka kauan ihminen voi olla nukkumatta? Meillä oleva vähäinen tieto tulee vapaaehtoisista kokemuksista. Ei olisi eettisesti oikein altistaa jotakuta olemaan nukkumatta pitkän aikaa vain jotta voisimme selvittää mitkä meidän rajamme ovat.

Miksi nukumme?

Useimmat meistä eivät koskaan edes pohdi sitä, miksi tarvitsemme unta. Meistä on niin ilmiselvää, että keho väsyy päivän aikana ja tarvitsee lepoa. Nukkuminen on kaikista luonnollisin tapa saada lepoa.

Jos kuitenkin ajattelet sitä, ei se ole niin ilmiselvää. Itse asiassa kumpikaan, keho ja aivot, eivät niin sanotusti “deaktivoidu” mennessämme nukkumaan. On totta, että liikumme vain hieman. Lihaksemme saavuttavat rentoutuneen tilan. Pysymme yhdessä paikassa ja liikumme vain vähän päästäksemme parempaan asentoon. Mutta samaan aikaan kaikki elimet toimivat yhä.

Aivot ovat myös hyvin aktiiviset nukkumisen aikana. Toisinaan me uneksimme. Mielemme rakentaa tilanteita ja tapahtumia, joihin liittyy ajatuksia ja tunteita, jotka ovat toisinaan hyvin intensiivisiä. On myös ihmisiä, jotka puhuvat tai kävelevät unissaan. Myös osa aivoista on yhä hereillä. Jos kuulemme kovan äänen tai olemme vaarassa, hälyttää tuo aivojen osa meidät heräämään.

Joten kun lopulta menemme nukkumaan, lepuutamme vain liikkumistamme ja huomiokykyämme. Tiede ei ole vielä pystynyt täysin määrittämään syytä siihen, miksi nukumme. Tiedämme, että nukkuminen vaikuttaa myeliinin tuotantoon, uusien hermosolujen välisiin yhteyksiin ja aivojen jätteiden poistoon. Vielä ei ole kuitenkaan annettu mitään kattavaa ja lopullista vastausta sen todellisesta roolista.

Mitä tapahtuu silloin kun et nuku

Olemme kaikki kokeneet jossain vaiheessa elämäämme sen, kun emme ole levänneet tarpeeksi. Tiedämme, että siitä seuraa väsymyksen tunnetta, epätodellisuutta ja toisinaan päänsärkyä, huimausta ja pahoinvointia. Henkinen aktiivisuus vähenee myös ja menetämme helposti keskittymiskykymme.

Kun pysymme hereillä liian pitkään, ilmestyy muita oireita. Niitä ovat muun muassa: hämärtynyt näkö, lihaskipu, immuunijärjestelmän heikkeneminen, käsien ja jalkojen tärinä, kolesterolitason kohoaminen, ahdistus, masennus, migreeni, lisääntynyt verenpaine, ärtyneisyys ja muistiongelmat. Hallusinaatiot ja psykoottinen käytös ovat myös yleisiä vakavammissa tapauksissa.

On joitakin merkkejä siitä, että nukkumatta oleminen voisi aiheuttaa aivovamman. Tähän johtopäätökseen, joka ei kuitenkaan ole ehdoton, tultiin Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan. 15 vapaaehtoista aikuista, normaalipainoista miestä pyydettiin viettämään yö nukkumatta. Tätä ryhmää monitoroitiin nukkumatta jätetyn yön jälkeen ja toisen yön jälkeen, kun he olivat nukkuneet kahdeksan tuntia. Tutkijat etsivät tapahtuneita muutoksia.

Tutkijat löysivät tutkittavien henkilöiden verestä suuren määrän kahta molekyyliä, jotka liittyvät aivoihin. Tämä löydös johti heidät siihen uskomukseen, että aivokudoksessa oli tapahtunut heikkenemistä. Nukutun yön jälkeen veren koostumus oli normaali. Kyseessä oli vain lyhytaikainen kokemus, joten sen avulla ei voitu osoittaa pitkäaikaisia muutoksia.

Pisin aika, jonka voit olla nukkumatta

Emme tiedä tarkalleen kuinka pitkään ihminen voi olla nukkumatta. Virallisesti ennätyksen pisimpään nukkumatta olemisesta on lukio-opiskelijalla nimeltä Randy Gardner. Vuonna 1965 hän vietti 264 tuntia, eli 11 päivää hereillä. Hän teki tiedeprojektia ja tutkimuksen dokumentoi psykiatri J. Christian Gillin, Kalifornian yliopiston psykiatrian professori.

Opiskelija oli 17-vuotias ja häntä tarkkailleet ihmiset sanoivat, että hän kehitti useita oireita hereilläoloaikanaan. Hän osoitti kognitiivisten kykyjen puutetta, puhe- ja näköongelmia ja jopa hallusinaatioita. On tarinoita ihmisistä, jotka ovat olleet vielä pidemmän aikaa nukkumatta. Sanotaan esimerkiksi, että oli olemassa brittiläinen nainen, joka oli 18 päivää hereillä voittaakseen kilpailun. Tätä ei kuitenkaan pystytä vahvistamaan.

Tiedetään myös, että on noin 40 perhettä maailmassa, jotka kärsivät oudosta taudista nimeltä “suvuittainen kuolemaan johtava unettomuus”. Se on geneettinen puute, joka muuttaa hermojärjestelmää ja luo eräänlaisen reiän hermosolujen kudokseen. Tästä ongelmasta kärsivät ihmiset saavuttavat sellaisen pisteen, että he eivät pysty nukkumaan. Muutaman viikon jälkeen he käyttäytyvät kuin unissakävelijät, heikkenevät ja lopulta kuolevat.

Voiko unenpuute johtaa kuolemaan?

Suvuittaisesta kuolemaan johtavasta unettomuudesta kärsivät ihmiset kuolevat unettomuusajan jälkeen, mutta eivät unenpuutteen takia. Heidän kuolemansa aiheuttaa syntynyt aivovamma. Unettomuus on sairauden oire, mutta ei syy kuolemaan.

1980-luvulla Chicagon yliopiston Allan Rachtschaffen unitutkimuskeskus teki kokeilun, jossa tarkkailtiin rottien kyvyttömyyttä nukkua ja sen seurauksia. He estivät rottia nukahtamasta käyttämällä sähköshokkia joka kerta, kun ne yrittivät nukkua. Tuloksena oli, että jonkin ajan kuluttua, 11-32 päivän välillä, suurin osa näistä eläimistä kuoli tai oli kuolemaisillaan.

Tutkijat myöntävät, että unenpuute saa ihmiset muuttumaan hieman “hulluiksi”. On selvää, että aivojen normaalit toiminnot muuttuvat. Ihmiset ovat stressaantuneita, erittäin ärtyneitä, alkavat käyttäytyä arvaamattomasti ja jopa hallusinoida. Toisinaan he päätyvät puhumaan järjettömiä asioita. On kuitenkin selvää, että vaikka kaikkea tätä tapahtuukin, kun ihminen palaa normaaliin unirytmiin, kaikki nämä oireet katoavat eikä siitä jää mitään näkyviä seurauksia. 

Tästä huolimatta ei ole järjetöntä ajatella, että äärimmäinen unenpuute voi johtaa kuolemaan. Vakava vahinko hermojärjestelmälle voi mahdollisesti vahingoittaa kehon eri elimiä. Se voi aloittaa ketjureaktion, jolla voi lopulta olla kuolemaan johtava lopputulos. Uskomme myös, että tulee piste, jossa kukaan ihminen ei pysty pysymään hereillä. Ihminen nukahtaisi jopa vasten tahtoaan.