Krooninen ahdistus ja sen yhteys noradrenaliiniin

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Aloitat päivän sanomalla, että tänään se ei tapahdu sinulle. Tämä päivä tulee olemaan hyvä päivä. Ja silti se tapahtuu. Koska kärsit kroonisesta ahdistuksesta, pelko on aina olemassa. Se odottaa saavansa otteen ja kun se saa, olet hukassa. Se salpaa hengityksesi, saa sinut vapisemaan, saa sinut kylmän hikiseksi ja tuntemaan loputtomia ja tuhoisia ajatuksia. Kaikki nämä prosessit välittyvät yhden molekyylin avulla: noradrenaliinin.

Heille, jotka eivät ole kuulleet tästä välittäjäaineesta, joka puolestaan toimii kuin hormoni, me annamme pienen esimerkin aluksi. Kuvitellaan, että meinaat ylittää kadun ja yhtäkkiä kuulet auton äänitorven. Unohdit katsoa liikennevaloja, ja sitten sinun oli pakko reagoida sekunnin murto-osassa ja hypätä pois tieltä. Tämän tehdessämme voimme tuntea, kuinka nopeasti sydämemme lyö. Voimme tuntea solmun vatsassamme ja hengityksemme on kiihtynyt huomattavasti.

Ihmisillä, jotka kärsivät kroonisesta ahdistuksesta, on korkea noradrenaliinintaso. Se on hormonivälittäjäaine, joka voi vaikuttaa vakavasti sydämen terveyteen.

Mitä noradrenaliini tekee?

Noradrenaliini vaikuttaa suoraan sympaattiseen hermostoon. Noradrenaliini on välittäjänä tilanteissa, joissa meidän aivomme havaitsevat vaaran. Se on välittäjäaine, joka auttaa meitä reagoimaan, pakenemaan, taistelemaan ja yksinkertaisesti pysymään hengissä. Se tekee niin nostamalla sykettä ja verenpainetta. Tämän lisäksi se lisää ilman kulkua keuhkoihin ja ravinteiden kontraktion lihaksiin. Kaikki nämä neurokemialliset ja fysiologiset toiminnat mahdollistavat sen, että voimme reagoida paljon paremmin arjen riskeihin.

Nykypäivän maailmaan liittyvä ongelma on kuitenkin se, että useimmat meistä reagoivat stressitekijöihin, joilla ei ole mitään tekemistä todellisten fyysisten riskien kanssa. Meidän psykologiset pelkomme, ahdistuneisuutemme ja fobiamme aktivoivat tämän hormonin samalla tavalla. Tämän takia, jos joku ei pysty hallitsemaan ahdistusta kunnolla, noradrenaliinin vaikutus elimiimme voi olla tuhoisa.

Kärsin kroonisesta ahdistuksesta, mitä minulle on tapahtumassa?

Sanotaan, että krooninen ahdistus on “sadan oireen tauti”. Kaikkein mielenkiintoisinta tässä on se, että huolimatta niin monista fyysisistä, psyykkisistä ja kognitiivisista oireista, useimmat ihmiset joilla on tämä häiriö elävät elämänsä näiden pelkojen kanssa. Ahdistus, joka alkoi yhtenä päivänä tavallisena ahdistuksena, jäikin krooniseksi. Siitä onkin kehittynyt paljon vakavampi sairaus.

Pahinta ahdistuksessa on, että se on huono valehtelija. Se saa meidät uskomaan, että olemme menettämässä kontrollin. Se sanoo meille, että meidän pitäisi kuunnella meidän fobioitamme, koska ne ovat aina oikeassa. Ja vielä kaiken lisäksi se vakuuttaa meitä huolehtimaan kaikesta. “Odota aina pahinta”, se sanoo meille. Kuten voimme huomata, tästä loputtomasta kärsimyksestä ei ole aina helppoa päästä eroon. Ja se johtuu pääasiassa meitä hallitsevan aivokemian vaikutuksesta. Näissä prosesseissa noradrenaliinilla on keskeinen merkitys.

Krooninen ahdistus vaikuttaa sydämen ja verisuonten terveyteen

Iowan yliopiston viimeaikaisissa tutkimuksissa on tehty mielenkiintoisia havaintoja. Niissä on paljastunut, että noradrenaliinin ja sydänsairauksien riskin välillä on yhteys heillä, jotka kärsivät kroonisesta ahdistuksesta. Jatkuva stressi pitkällä aikavälillä johtaa erittäin haitallisiin fysiologisiin muutoksiin. Näitä ovat muun muassa kohonnut verenpaine, sydämentykytys ja rytmihäiriöt. Kaikki nämä prosessit asettavat terveytemme vaaraan.

Noradrenaliini ja muutokset lisämunuaisissa

Meidän tulisi muistaa, että noradrenaliinia ei tuoteta vain aivoissa. Aivojen ulkopuolella noradrenaliinia tai norepinefriinia esiintyy myös sisäeritysjärjestelmässä. Tai tarkemmin lisämunuaisissa. Mitä tämä sitten tarkoittaa? Että krooninen ahdistus aiheuttaa tämän aineen ylituotannon ja siitä voi johtua seuraavaa:

• Päänsärky.
• Ruoansulatuskanavan ongelmia.
• Unettomuus.
• Ruokahaluttomuus.
• Väsymys.
• Hikoilu.
• Jatkuva huonovointisuuden tunne.

Noradrenaliini ja kognitiiviset vaikutukset

Hyvin mielenkiintoiset tutkimukset osoittavat esimerkiksi korkean noradrenaliinin ja ADHD:n (Attention Deficit Hyperactivity Disorder – Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö) välisen suhteen. Välittäjäaineena tämä yhdiste on välttämätön auttaakseen meitä keskittämään huomiomme. Lisäksi se auttaa meitä muistamaan tietoja, oppimaan ja käsittelemään tietoja. Sen tason on kuitenkin oltava oikea, jotta kognitiiviset prosessimme toimisivat tehokkaasti.

Liian korkea tai matala taso voi aiheuttaa muistinmenetystä, keskittymishäiriöitä ja vaikeuksia oppia uusia asioita. Se on melko uuvuttava ja monimutkainen sairaus.

Noradrenaliini ja sen yhteys krooniseen ahdistukseen ja masennukseen

Tiedämme jo, että ihmisillä jotka kärsivät kroonisesta ahdistuksesta, on liikaa noradrenaliinia. On kuitenkin yksi tosiasia, jota emme voi jättää huomioimatta. Tiedetään, että katekoliamiineilla, kuten noradrenaliinilla ja dopamiinilla, on tärkeä merkitys patofysiologiaan tai oireisiin, jotka ovat tiettyjen masennussairauksien taustalla. Mikä tahansa ylituotanto tai alijäämä voi aiheuttaa vakavia muutoksia mielialaan.

Moni potilas, joka elää tällä hetkellä pelon ja negatiivisten ajatusten aikaansaamassa ahdistuksessa, yleensä kärsii vakavasta masennuksesta. Tohtori Joseph J. Schildkraut Harvardin Yliopistosta spekuloi tämän 60-luvulla. Hän totesi, että se on noradrenaliini, eikä serotoniini, joka saa meidät kärsimään kroonisesta ahdistuksesta tai masennuksesta.

Näiden häiriöiden alkuperällä ei ole oikeastaan väliä. Tosiasia on, että jos me kärsimme samoista oireista, meidän täytyy tietää että me voimme paeta niiltä. Me voimme valita kahdesta tilanteesta. Ensimmäinen on pysyä kuilun reunalla ja kokea samaa pelkoa päivittäin. Tällä tavoin voimme pudota takaisin tuohon kuiluun päivittäin. Toinen vaihtoehto on yksinkertainen. Voimme reagoida, voimme toimia, kuten lentokone joka lentää tuon kuilun yli. Se havainnoi ylhäältä käsin, ymmärtää sen paremmin, kiertää sen ja jättää sen taakseen.

Kognitiivinen käyttäytymisterapia voi auttaa meitä ymmärtämään ahdistuksemme alkuperän. Emme myöskään saa jättää huomiotta lääkkeellistä lähestymistapaa noradrenaliinin tuotannon tasapainottamiseksi. Lopuksi muista, että ruokavalio jossa on runsaasti C-vitamiinia, kuparia ja Omega-3 -rasvahappoja auttaa meitä pitämään tämä hermovälittäjäaine oikealla tasollaan.