Kritiikkisi peilaa rajoituksiasi

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut Raquel Lemos Rodríguez

Viimeisin päivitys: 04 syyskuuta, 2024

Rajat ja kahleet joita kohtaat tielläsi, ovat usein itse asetettuja. Turhautuminen jota ne saavat sinut tuntemaan, ja se tosiasia ettet halua hyväksyä ikävää todellisuutta, näkyy sen sijaan muiden ihmisten kritiikkinä.

Mutta miksi haluat hidastaa itseäsi? Pelon takia, erityisesti kaikkien niiden uskomusten aiheuttavan pelon takia, joista pidät tiukasti kiinni, joita et ole koskaan halunnut kyseenalaistaa, tai tiennyt miten kyseenalaistaa niitä. Nämä kaikki päätyvät vaikuttamaan elämääsi tuomalla ongelmia. Löydät ratkaisun kaikkiin näihin ongelmiin itsestäsi.

Kysy itseltäsi joka kerta, kun kritisoit jotakuta: onko hänessä näkemäni jotain, mitä näen itsessänikin?

Vertaus kahdesta munkista

Tarkastelemme näitä rajoituksia, jotka annamme itsellemme, tutkimalla vertausta kahdesta munkista. Tämä on erittäin syvällinen opetus. Se auttaa sinua näkemään uudessa valossa kaiken sen kritiikin joka sinulla on muita ihmisiä kohtaan.

”Olipa kerran kaksi Zen-munkkia, Tanzan ja Ekido, jotka palasivat luostariin pitkän matkan jälkeen. Edellisenä päivänä oli satanut, ja polku oli täynnä mutaa. Kun he ohittivat pienen kylän, he kohtasivat nuoren naisen, joka oli pukeutunut tyylikkääseen kultaiseen kimonoon.

Jatkaakseen matkaansa nuori nainen joutui ylittämään valtavan lammen. Hän ei tiennyt mitä tehdä tämän esteen kanssa. Hän ajatteli, miten se tuhoaisi hänen kimononsa, jos se kastuisi. Hänen äitinsä rankaisisi häntä siitä ankarasti. Epäröimättä sekuntiakaan, Tanzan lähestyi nuorta naista ja tarjosi apua. Hän kantoi tämän selässään lammen toiselle puolelle. Sitten molemmat munkit jatkoivat matkaansa.

Kun he saapuivat luostariin, Ekido, joka oli vaikuttanut vaivautuneelta koko loppumatkan ajan, kommentoi karkeasti kumppaniaan:

”Miksi kannoit sen nuoren naisen lammen yli? Tiedät, että valamme eivät salli sitä!”

Tanzan ei ärsyyntynyt, vaan katsoi matkakumppaniaan ja vastasi hymyillen:

”Lakkasin pitämästä siitä nuoresta naisesta kiinni monta tuntia sitten, mutta sinä kannat edelleen häntä selässäsi.”

“Jos riitelet rajoitustesi takia, ne ovat sinun.”

-Richard Bach-

Vaikka Tanzan teki jotain hyvää, velvollisuuden tunne ja kaikki, mitä muut ihmiset kielsivät heitä tekemästä, vaivasi hänen kumppaniaan. Hän ei sanonut mitään kuin vasta muutaman tunnin jälkeen.

Tämä auttaa heijastamaan, miten paljon me haudomme ajatuksia. Nämä ovat ajatuksia, jotka pyörivät mielessä ja jotka eivät saa aikaan mitään tuottavaa. Ekidon kritiikki osoitti ristiriitaa, joka hänellä oli omassa mielessään. Hän rajoitti itseään siihen liittyen, mitä hän halusi tehdä. Hän luultavasti ajatteli heti nuoren naisen auttamista.

Hyviä opetuksia päästä eroon rajoituksistasi

Oletko koskaan arvostellut jotakuta siitä, että hän ei ollut pukeutunut oikein? Silloin osa sinusta ei halunnut kritisoida häntä, koska et ehkä tuntenut oloasi mukavaksi vaatteissa joihin itse olit pukeutunut. Joskus emme ymmärrä, että arvostelumme heijastavat rajoituksia, jonka olemme antaneet itsellemme. Riippumatta siitä mitä nuo säännöt ovat tai mikä on “hyväksyttävää”, meillä on aina viimeinen sana.

Jotta voisimme päästä eroon rajoituksista ja alkaa näkemään kritiikki tapana nähdä itsestämme sellaisia asioita joita et voi aina havaita, on tärkeää miettiä tätä hetkeä. Jos haluat tehdä jotain tai toimia tietyllä tavalla, älä ajattele, sopiiko se muille ihmisille. Älä epäile itseäsi.

Ajattele positiivisesti ja olet vapaa tilanteesta aivan kuten Tanzan oli. Jos lopetat omien rajoitustesi kuuntelemisen, lopetat itsesi painostamisen. Ne alkavat vain painaa sinua yhä enemmän, kun samanlaisia tilanteita tapahtuu.

On myös tärkeää oppia kyseenalaistamaan uskomuksesi. Luulet, että ne tekevät sinusta paremman ihmisen, jos noudatat niitä kirjaimellisesti. Toiminnalla on kuitenkin enemmän arvoa. Erittäin jäykät uskomukset estävät sinua toimimasta vapaasti ja hetkessä. Luot esteitä, rajoitat itseäsi, eikä sinusta tunnu yhtään hyvältä.

Lopeta kysymästä itseltäsi: “Pitäisikö minun, tai voisinko tehdä sen?”
Ala kysyä: “Haluanko tehdä sen?”