Koulupelko: kun koulussa käymisestä tulee ongelma

14 helmikuu, 2020
Koulu voi olla ärsyke, joka aiheuttaa ahdistusta monille lapsille. Tällöin he voivat kärsiä koulupelosta.
 

Monet ihmiset pelkäävät lapsena muun muuassa pimeää, tiettyjä eläimiä ja luonnonilmiöitä, kuten myrskyjä, mutta useimmissa tapauksissa nämä pelot alkavat haihtua heidän vanhetessaan. On kuitenkin yksi pelko, jota lasten on todella vaikea käsitellä: koulupelko.

Fobioita kutsutaan ”kehitysopillisiksi peloiksi”. Mutta mitä tapahtuu, kun pelko syöpyykin liian pitkäksi aikaa ja on niin äärimmäinen, että se oikeasti häiritsee elämää? Koska koulu on niin olennainen osa lapsuutta ja nuoruutta, voi koulupelko saada sen aikaan.

Mitä koulupelko tarkalleen ottaen on?

Koulupelko on käytännössä katsoen järjetöntä ja liiallista pelkoa koulua tai tiettyjä kouluun liittyviä asioita kohtaan. Tämä saattaa johtaa siihen, että monien lasten on vaikea mennä kouluun tai pysyä siellä koko päivän.

Koulupelkoa saattavat aiheuttaa:

  • Luokkakavereiden tai opettajien torjuminen.
  • Akateemiset suoriutumisongelmat.
  • Toistuva koulun vaihtaminen.
  • Kotiongelmat.
  • Tietyt sairaudet ja oireet, joita niiden mukana tulee.

Kaikki nämä tilanteet voivat johtaa ahdistuskauteen yhdessä motoristen, fysiologisten ja kognitiivisten muutosten kanssa.

Koulupelko aiheuttaa ahdistusta.
 

Kognitiiviset oireet

Yksi koulupelon pääoireista on kouluun liittyvät negatiiviset ajatukset. Lapsi saattaa alkaa ennakoimaan negatiivisia seurauksia (esimerkiksi opettajan torumaksi tulemista) ilman mitään syytä.

Koulupelosta kärsivällä lapsella on todennäköisesti negatiivinen näkemys koulusuoriutumisestaan. Lisäksi tällainen lapsi saattaa jäädä jumiin ajatukseen, jossa hän pelkää oksentavansa, pyörtyvänsä tai saavansa muita fyysisiä oireita luokkakavereiden edessä ollessaan.

Motoriset oireet

Välttely on pääasiallinen motorinen oire. Selkeämmin sanottuna, tästä fobiasta kärsivä lapsi aloittaa taistelun (verbaalisen tai fyysisen), kun on aika mennä kouluun.

Hän saattaa muun muassa sanoa olevansa kipeä, olla nousematta sängystä, olla pukeutumatta tai olla syömättä aamiaista. Hän ei vain yksinkertaisesti halua tehdä mitään rutiinitehtäviä valmistautuakseen kouluun menemiseen. Vaikka hän meneekin kouluun, saattaa hän itkeä, huutaa tai takertua kiinni vanhempiin, jotta hänen ei tarvitse mennä kouluun sisälle.

Fysiologiset oireet

Joitakin yleisimpiä fysiologisia oireita ovat hikoilu, lihasjännitys, vatsakipu, ripuli ja huimaus.

Koulupelko vs. eroahdistus

Jos haluat tietää kärsiikö lapsesi koulupelosta, tulee sinun ymmärtää ensin eroahdistuksen ja koulupelon välinen ero.

Eroahdistus on käytännössä katsoen lapsen pelkoa olla erossa ihmisistä, joihin hänellä on luja henkinen side, yleensä vanhemmista. Se voi tapahtua milloin vain, kuten kouluun tai luokkaretkelle mennessä tai vaikka juuri ennen yökyläilyä kaverin luona.

 

Sinun tulee siis selvittää tarkkaan miksi lapsi ei halua mennä kouluun. Jos hänen pelkonsa taustalla on eroahdistus, ei hän todennäköisesti kärsi koulupelosta.

Koulupelkoa vai eroahdistusta?

Kuinka koulupelosta pääsee yli

On useita menetelmiä ja tekniikoita, jotka auttavat lasta pääsemään yli tästä fobiasta. Monien tutkimusten mukaan tehokkaimmat perustuvat kognitiiviseen käyttäytymispsykologiaan. Tämä ala toimii olettaen, että ajatusten muuttaminen johtaa käyttäytymisen muuttumiseen ja päinvastoin.

Yleisimpiä menetelmiä ovat:

  • Systemaattinen siedätyshoito. Tämä voi osoittautua erityisen hyödylliseksi, jos lapsi yrittää vältellä kouluun menemistä. Tekniikka toimii altistamalla lapsen pelolle asteittain. Tavoitteena on vähentää lapsen ahdistusta hitaasti, jotta hän huomaa, ettei mitään pahaa tule tapahtumaan.
  • Sosiaalisten taitojen parantaminen. Osa lapsen pelosta saattaa liittyä luokkakavereiden torjumiseen. Jos näin on, voit auttaa lasta oppimaan sosiaalisia taitoja, jotta hän on valmiimpi rakentamaan suhteita muiden koulussa olevien lasten kanssa.
  • Kognitiivinen jälleenrakennus. Jälleenrakennukseen kuuluu lapsen järjellisten tai liioiteltujen uskomusten muuttamista. Tämän tekeminen auttaa lasta muuttamaan negatiivisen näkemyksen joka hänellä on koulua kohtaan, tai muuttamaan sen positiivisemmaksi ja realistisemmaksi.
 
  • Rentoutumisharjoitukset. Rentoutumismenetelmien käytön opettelu voi auttaa lasta hallitsemaan ahdistukseen liittyviä fysiologisia oireita.

Lääkkeiden käyttö koulupelkoon

Koulupelon hoitamisen päätavoitteena on, että lapsi lakkaa tuntemasta ahdistusta, pelkoa tai muuta epämukavaa oloa. Vaikka lääkärit määräävätkin lääkkeitä (lähinnä masennuslääkkeitä) joissakin tapauksissa, tulee sinun punnita tarkkaan tämän polun hyötyjä ja haittoja.

Joissakin tutkimuksissa todetaan, että tällaisten lääkkeiden sivuvaikutukset eivät oikeuta niiden käyttöä, sillä tietyt terapiat ovat osoittautuneet tehokkaiksi. Terapia on yleisesti ottaen paras ja tehokkain sekä ehdottomasti pitkäkestoisimpia tuloksia tuova vaihtoehto.

 
  • García-Fernández, J.M., Inglés, C.J., Martínez-Monteagudo, M.C., Redondo, J. (2008) Evaluación y tratamiento de la ansiedad escolar en la infancia y adolescencia. Psicología Conductual, 16 (3), pp. 413-437