Kolmen tyyppistä mieltä: mikä on sinun ajatusmaailmasi?

13.1.2018 en Psykologia 87 Jaetut
minkä tyyppinen mieli miehellä

Mielestä puhuminen on jollakin tapaa abstrakti käsite, mikä ei ole kovinkaan selvää monille ihmisille. Se on sana, joka pyrkii käsittämään aivoissamme tapahtuvat tapahtumat: ajatukset, tietoisuuden, havainnoinnin, uskomukset, halut, tuntemukset ja niin edelleen. Mieli on maastoa, jossa tietoiset, tiedostamattomat ja toiminnalliset tapahtumat sijaitsevat.

Tuo mieli heijastuu ideoihin, tekoihin ja erilaisten aivojen aktiviteettien ilmaisuun. Kaikki tämä tuotetaan rakenteellisista menetelmistä. Toisin sanoen, kaikki tämä henkinen aktiviteetti ei ole satunnaista, vaan se ennemminkin seuraa tiettyä kaavaa tai piirrustuksia, jotka opitaan elämän saatossa. Se ei tarkoita sitä, että se on jotakin muuttamatonta. Aivoissa kaikki on alttiina muutoksille.

”Mieli ei ole alus joka täytetään, vaan tuli jota kiihotetaan”.

Plutarkhos

Sen mukaan kuinka nämä tapahtumat ilmaantuvat, jotkut tutkijat ovat ehdottaneet kolmen tyyppisen mielen olemassaoloa: peräänantamaton, aaltoileva ja joustava. Jokaisella niistä on omat ominaispiirteensä ja ne noudattavat erilaista logiikkaa. Tutkitaan niistä jokaista yksitellen.

Peräänantamaton mieli: uusiin näkökantoihin sopeutumisen vastustus

Kasvatus on tekijä, jolla on suurin vaikutus mielemme asetuksiin. On normaalia ihmisille, joilla on peräänantamaton mieli, että he ovat peräänantamattomien vanhempien lapsia. Tuo peräänantamattomuus on pääasiassa puolustusmekanismi. Kestävät ideat antavat suuremman kontrollin tunteen ja suojelevat epävarmuudelta. He, joilla on tällaisia luonteenpiirteitä, ovat kuin luotuja kurinalaisiin työtehtäviin tai aktiviteetteihin.

minkä tyyppinen mieli naisella

Toisaalta he, joilla on peräänantamaton mieli, voivat myös olla jollakin tapaa pinnallisia. He eivät lakkaa analysoimasta tai arvostelemasta ideoita ja tekoja. He olettavat, että kaiken täytyy tapahtua järjestäytyneellä tavalla, mikä on myös ennalta määriteltyä.

Tämä johtaa siihen, että heillä on suuria vaikeuksia olla luovia. Siitä syystä he yleensä rajoittavat itsensä toistamaan itseänsä. He saattavat tuntea olonsa hyvin hämmentyneeksi ja avuttomaksi jos jokin tai joku vie heidät pois heidän mukavuusalueeltaan. Tilanteiden kontrollin puute luo usein tuskaa, josta he sitten kärsivät.

Aaltoileva mieli: kameleonttimainen näkökulma

Peräänantamattoman mielen vastakohta on aaltoilevan mielen totuus. He eivät kykene olemaan johdonmukaisia ja sopeutuvat siksi mihin tahansa ympärillänsä tapahtuvaan. He ottavat sen astian muodon, johon he ovat asuttautuneet. He ovat sellaisten ihmisten luonteenomaisia, jotka ovat luopuneet kontrollista kaikissa olosuhteissa.

silmäkala

Tällaista mieltä edustavat ihmiset, joilla on tarpeita tai jotka tarvitsevat jonkun ohjaamaan heitä. Heillä on vaikeuksia tehdä päätöksiä ja jopa ottaa kantaa asioihin. He eivät tiedä mitä ajatella. Ja koska he eivät tiedä, he delegoivat työtehtävät muille, joilla he uskovat olevan varmuutta, joka heiltä itseltään puuttuu.

Heillä, joilla on tällainen mieli, on myös vaikeuksia olla päättäväisiä. He eivät oikeastaan aseta tavoitteita, vaan antavat ennemminkin muiden langettaa heille tavoitteita. Se riittää heille. He voivat olla erittäin hyviä tehtävissä, jotka vaativat paljon käskynalaisuutta. Tavalla tai toisella he täydentävät peräänantamatonta mieltä.

Joustava mieli: tasapainon piste

Joustavalle mielelle on ominaista olla sopeutuvainen. Sopeutuvaisena oleminen ei tarkoita sitä, että kuten aaltoileva mieli, passiivisesti hyväksytään kaikki mitä tapahtuu. Tämä sopeutuvaisuus on läpi ajateltua ja luovaa. He tietävät kuinka sijoittaa itsensä todellisuuteen ilman oman tahtonsa tyrkyttämistä, mutta myös hyväksymättä alistuvasti muiden tahtoa. 

kukka ja linnut

Tässä tapauksessa ajatukset opastavat tekoja. Todellisuus on kohde, jota prosessoidaan ja jolle on analyyseja ja laajentumista. Siinä ollaan avoimia keskustelulle, mikä tarkoittaa sitä että joustava mieli voi muuttaa mielipidettä ja mukauttaa ideoita. Se on jollakin tapaa nöyrä mieli. Se ei usko omistavansa totuutta, mutta ei myöskään taivu järjettömyydelle tai virheellisyydelle, koska sillä on omat arviointikriteerinsä.

Tämä tekee maailmaan samaistumisesta ystävällisempää ja rakenteellisempaa. Tämän tyyppinen mieli luo myös olosuhteet, jossa se voi jatkaa kehittymistä. Elämä on muutosta ja muutos on positiivista, koska se haastaa meidät sekä samalla auttaa meitä kasvamaan.

Kenelläkään meistä ei ole puhtaasti vain yhden tyyppinen mieli. Meillä kaikilla on vähän jokaista niistä, vaikkakin niistä yhden ominaispiirteet tavallisesti hallitsevat. Ei voi myöskään sanoa, että on olemassa ”paha mieli” ja ”hyvä mieli”. Kuitenkin on hyvä ymmärtää, että on sellaisia tapoja ajatella, jotka auttavat meitä olemaan onnellisempia, kun taas toiset saavat meidät pysähtymään tai ovat muiden alistamia.

UUTISIA VERKOSSA