Kohtaaminen sattumalta on mahtavaa, mutta yhteyden muodostuminen on taianomaista
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater
Kohtaaminen sattumalta on helppoa – sitä tapahtuu kaiken aikaa. Mutta yhteyden muodostuminen on todella taianomaista. Siinä kaksi sydäntä ja mieltä koskettavat toisiaan, ja kaksi ihmistä tuntee löytävänsä yhteisen sävelen: kumpikin näkee kokonaisia galakseja siinä missä muut ihmiset näkevät vain tavallisia lätäköitä. Kumpikin nauraa samaan aikaan ja samoista syistä.
Monet ihmiset rakastavat fantasiaa ja tieteisfiktiota. Mutta he eivät näe, että itse elämä on paljon uskomattomampaa, taianomaisempaa ja jopa outoa. Mikä vaikuttaa yhteyden muodostumiseen kahden tuntemattoman ihmisen välille, jotka sattuvat olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja alkavat tuntea vetoa toisiinsa?
“Ystävyys on yhteinen sielu kahdessa ruumiissa, yhteinen sydän kahdessa sielussa.”
-Aristoteles-
Emme tarkoita vain rakastumisprosessia, vaan myös niitä hämmästyttäviä olosuhteita, joissa syntyy kaikkein vakaimpia ystävyyssuhteita. Niitä, joille ajalla ja etäisyydellä ei ole merkitystä, vaan ainoastaan ymmärryksellä, erityisellä siteellä ja harmonialla, jossa huolet jaetaan ja jossa on aitoa kiintymystä.
Ihmisten välille voi muodostua yhteys aivan kuten atomien välille, aivan kuten silloin kun kuu vetää puoleensa merta ja aiheuttaa vuoroveden. Ehkäpä elämässä on kyse juuri siitä, että antaa tämän upean yhteyden, jonka muodostamme tiettyjen ihmisten kanssa elämämme aikana, tuoda meidät siihen pisteeseen missä meidän tarvitseekin olla. Se on osa kasvuprosessia, jossa voimme oppia, jakaa, auttaa ja saada apua, jättäen pysyvän jäljen toisen ihmisen sydämeen…
Vetovoiman lait ystävyydessä
Elena ja Sara tapasivat yliopistossa. Yhdellä massaviestinnän luennolla professori näytti Monty Python -videon, joka sai koko luokan nauramaan. Ihan vain hetkeksi, mikä oli normaalia.
Mutta kun muu luokka hiljeni ja keskittyi taas töihinsä, Sara jatkoi nauramista eikä voinut lopettaa. Kun Elena kuuli sen, hänkään ei voinut olla nauramatta ääneen. Tuo oli heidän upean ystävyytensä alku.
Kun kyse on rakkaussuhteista, tai jopa ystävyyksistä, tutkimuksissa keskitytään tarkastelemaan paljon enemmän tällaisten siteiden tuomia hyötyjä kuin sitä, mikä ne saa syttymään: niitä piileviä prosesseja, jotka muovaavat tämän äkillisen, mutta ratkaisevan “maagisen yhteyden”. Seuraavaksi kerromme jotain, joka kaikkien olisi hyvä tietää. Se saattaa vaikuttaa oudolta…
Ystävyyssuhteiden muodostumiseen liittyy piileviä prosesseja, jotka ovat paljon monimutkaisempia kuin ne, jotka ratkaisevat vetovoiman syntymisen kahden ihmisen välille romanttisessa mielessä. Siihen liittyy omia lakeja ja dynamiikkaa, jotka ovat melko mielenkiintoisia.
Avautuminen toiselle
Aidoimmat ystävyyssuhteet eivät perustu vain yhteisiin mielenkiinnonkohteisiin, samoihin arvoihin ja mieltymyksiin. Itse asiassa edes se, että tulee hyvin toimeen keskenään, ei määritä ystävyyden vahvuutta ja tärkeyttä.
Sosiaalisen psykologian asiantuntijat tietävät, että on olemassa yksi asia, joka määrittää sen tuleeko ystävyys kestämään vai ei. Kyseessä on avautuminen. Meidän on jaettava omat huolemme, pelkomme ja epävarmuutemme toisten ihmisten kanssa saadaksemme apua, tunteaksemme läheisyyttä ja ymmärrystä, jotka kaikki ovat niin terapeuttisia.
Kun kerromme jollekulle salaisuutemme ja hän pystyy pitämään sen, suojelemaan sitä ja antamaan meille tukeaan, taika on syntynyt. Ja kun hänkin avaa sydämensä meille ja jakaa salaisuutensa, taika leviää.
Psyykkinen “liima” ja peilin laki
Kun olemme varmoja että voimme luottaa toiseen ihmiseen, tarvitsemme myös muita prosesseja vahvistamaan tätä voimakasta sidettä, joka kehittyi sattumasta. Tarkoitamme “psyykkisiä lahjoja”, joita ovat esimerkiksi uskollisuus, huomioon ottaminen, tuki, arvostus, vilpittömyys ja kyky auttaa toista kasvamaan.
Lisäksi on olemassa yksi vieläkin mielenkiintoisempi ajatus, jota sosiaalipsykologit Carolyn Weisz ja Lisa F. Wood Puget Soundin yliopistosta Tacomasta, Washingtonista, tarjoavat. Kyseessä on “mirror mirror -teoria”, eli ystävyyden peilin laki. Se on hyvin yksinkertainen, mutta myös yhtä tärkeä.
Yhteyden saaminen toisen ihmisen kanssa vaatii sellaisen henkilön kohtaamista, joka sopii omaan identiteettiimme; henkilön, joka usein toimii kuin oma peilikuvamme tai tasapainopisteemme.
Hyvä ystävä pystyy esimerkiksi kertomaan meille, että tekemämme päätös tai rakkautemme kohde ei sovi meille tai että se tekee meistä kuin toisen ihmisen (etäännyttää meidät omasta heijastuksestamme).
“Yhteyden muodostuminen” erityisten ihmisten kanssa on jotain, jota aivomme tarvitsevat
Jotkut saattavat kutsua sitä kuudenneksi aistiksi, mutta usein aivomme tietävät kenen kanssa meidän olisi parasta muodostaa yhteys, kenen kanssa meidän kannattaisi lähteä ulos hukuttamaan murheemme kahvikupposen äärelle tai lohduttautumaan kaakaomukillisen avulla, ketä meidän olisi parasta välttää ja kenet jättää oven ulkopuolelle välttyäksemme itsekkäältä ystävyydeltä.
Aivomme hyötyvät vakaista ja kestävistä ystävyyssuhteista yhdestä hyvin konkreettisesta syystä: ne auttavat meitä selviytymään ja antavat elämällemme merkityksen. Tämä tyydyttävä side on paljon parempi kuin mikään lääke. Se on kuin annos dopamiinia ja serotoniinia, onnellisuutta.
Annetaan sattumusten kuljettaa meitä, annetaan elämän yhdistää meidät maagisesti näihin erityisiin ihmisiin, jotka tekevät maailmastamme ihmeellisemmän, lämpimämmän ja mielenkiintoisemman paikan elää.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Brown C, Beckes L, Allen J, Coan J. Subjective General Health and the Social Regulation of Hypothalamic Activity. Psychosom Med [Internet]. 2017 [consultado 11 mayo 2022]; 79(6): 670–673. Disponible en: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5629910/
- Weis C y Wood L. Social identities and friendships: A longitudinal study of support for social identities. Journal of Social Behavior and Personality [Internet]. 2000 [consultado 11 may 2022] 15(4):441-458. Disponible en: https://www.researchgate.net/publication/290346696_Social_identities_and_friendships_A_longitudinal_study_of_support_for_social_identities
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.