Kiitos... ja hyvästi

Kiitos ja hyvästi ovat kaksi vaikeinta sanaa sanoa. Kiitollisuuden ilmaisemiseen voi vaikuttaa neljä mahdollista asennetta. Yksi on sellaisten ihmisten asenne, jotka haluavat antaa kiitosta mutta eivät osaa tehdä sitä (tai häpeävät sitä), tai jotka kiittävät vain sosiaalisten normien niin vaatiessa. Toisaalta on ihmisiä, jotka eivät osaa eivätkä myöskään halua antaa kiitosta. Lopuksi, jotkut ihmiset eivät tiedosta milloin heidän tulisi sanoa kiitos.

Sitten ovat hyvästit. Ne voivat todella sattua ja olla vaikeita sanoa. “Hyvästi” on sana, jota käytämme silloin kun tiedostamme että jokin on päättynyt eikä enää koskaan palaa. Jotkut jäähyväiset repivät meidät rikki ja lävistävät sydämen. Saatamme pysyä vaiti, kyvyttöminä lausumaan noita seitsemää kirjainta. Nämä asiat huomioon ottaen voit varmasti kuvitella kuinka vaikeaa on valmistella viesti, joka vaatii molempia sanoja. Mutta vaikka se olisi miten vaikeaa tahansa, tietyissä tilanteissa se on pakko tehdä.

Kiitos, mutta…

Meillä kaikilla on asioita jotka satuttavat. Joskus pidämme ne elämässämme vaikka tiedämme että ne eivät ole hyväksi meille. Riippuvaisuus ihmisistä, tunteista, tavaroista tai käytöksistä on hyvin yleistä. Tutut, ystävät tai jopa me itse voimme jäädä jumiin tällaisiin haitallisiin asioihin. Mitä enemmän aikaa omistamme niille, sitä riippuvaisemmiksi tulemme niistä ja sitä sokeampia olemme tarpeelle muuttaa tilanne. On vaikea ajatella että voisimme antaa kiitosta jollekin mikä satuttaa meitä.

“Jos et löydä tilanteesta sellaista puolta josta voisit olla kiitollinen, keskity edessä oleviin hyviin päiviin ja kiitä niitä etukäteen.”

-Nick Vujicic

Annamme kiitosta silloin kun olemme tyytyväisiä johonkin henkilöön tai tilanteeseen. Meitä voivat ohjata ahdistus tai pakkomielle etsiä tällaista tyydytystä, aivan kuten addiktiossa. Se itsessään vie valinnanvapautemme ja varastaa persoonallisuutemme.

Kuinka moni tunteekaan olevansa kuin toinen ihminen tavoitellessaan jotakin näistä koukuttavista asioista? Voi viedä pitkään ennen kuin he tiedostavat että heillä on ongelma. He törmäävät samaan seinään yhä uudelleen ja uudelleen, vaikka muut yrittäisivät varoittaa tai auttaa heitä. Yksipuolinen rakkaus, hyväksynnän hakeminen meitä halveksuvalta pomolta tai halu olla osa jotakin ryhmää joka ei halua meitä joukkoonsa ovat vaarallisia asioita. Emme voi tavoitella niitä vain saadaksemme tyydytystä.

Hyvästi, lopullisesti

On jäähyväisiä jotka ovat erittäin, erittäin vaikeita. Harvemmin itse jäähyväisten takia, vaan sen takia mille joudumme sanomaan hyvästit. Oli kyseessä sitten pakkomielle, henkilö tai esine, vaatii motivaatiota ja itsetuntoa jättää hyvästit ja olla koskaan katsomatta taaksepäin. Tästä syystä on tarpeen tietää, kuinka voit sietää negatiivisia tunteita ja hyväksyä surun tunteen, sekä nykyisen että menneen.

“Sanon sinulle hyvästit loppuelämäksi, vaikka loppuelämäni ajan ajattelisinkin sinua.”

-Jose Angel Buesa-

Emme aina tiedä mitä jäähyväisten jälkeen seuraa. Sopeutumisvaihe voi olla pidempi ja vaikeampi kuin aluksi ajattelimme. Meidän on valmistauduttava siihen, että tulemme tuntemaan epäilystä ja mahdollisesti repsahdamme. Näiden asioiden välttämiseksi meidän on pidättäydyttävä puolittaisilta jäähyväisiltä. Ensimmäinen askel eteenpäin menemiseksi on sanoa mitä todella ajattelet ja ilmaista tunteesi jämäkästi.

Jäähyväisten sanat

Kun meidän on irtauduttava jostakin joka pahan lisäksi on antanut meille myös jotain hyvää, ihanteellista on laatia jäähyväissuunnitelma. Voimme tehdä tämän kirjoittamalla, jotta sekava tunteiden ja ajatusten virta järjestyisi ja saisi hyödyllisen merkityksen. Kirjoituksen kautta voimme jäsentää ajatuksiamme, ja siihen voimme sitten palata aina kun tunnemme hämmennystä.

“Hyvästit sattuvat aina, vaikka ne olisivat olleet jo pitkään tiedossa.”

-Arthur Schnitzler-

Kirjeen kirjoittaminen on hyvä keino käsitellä jäähyväisiä. Otsikkona voi olla: “Kiitos, mutta hyvästi.” Jäähyväisten aloittaminen kiittäen on erittäin tärkeää; kukaan ei ole tekemisissä haitallisen ihmisen, suhteen tai toiminnan kanssa täysin ilman syytä. Kukaan ei päätä pysyä kärsimystä aiheuttavassa tilanteessa huvikseen. On olemassa tuhansia syitä sille, miksi saatamme pysyä huonossa tilanteessa: hetkellinen mielihyvä, muutoksenpelko, vaikeus astua pois mukavuusalueelta jne.

Mutta sitten meidän on siirryttävä puhumaan kirjeessämme hyvästeistä. On tärkeää ilmaista ne negatiiviset seuraukset jotka joudumme kohtaamaan sekä itse tilanteessa että siitä irtautumisen prosessissa. Kirjoita siitä, kuinka vaikea sopeutumisprosessi tulee olemaan, mutta myös toivon tunteesta muutosta kohtaan. Ja mikä tärkeintä, keskity mahdollisuuteen siirtyä eteenpäin ilman sitä haitallista asiaa, jota olet hyvästelemässä.