Kielen psykologia

Kielen psykologia ja sen tutkiminen, eli psykolingvistiikka, on auttanut tutkijoita ymmärtämään paremmin kielen ja puheen henkistä näkökulmaa. Psykolingvistiikan ansiosta meillä on uusia ja innovatiivisia tapoja lähestyä oppimista.
Kielen psykologia
María Alejandra Castro Arbeláez

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Kuinka usein pysähdyt miettimään sitä, kuinka tärkeää kommunikointi on? Kun kielen käyttö pettää, vaikuttaa se sinuun kognitiivisella, henkisellä ja käyttäytymisen tasolla. Siitä syystä monet eri alat tutkivat kielen vaikutusta ja pyrkivät ymmärtämään sitä paremmin. Yksi näistä aloista on kielen psykologia, eli psykolingvistiikka.

Tässä artikkelissa tutkimme psykolingvistiikkaa. Keskustelemme siitä, kuinka se eroaa muista psykologian aloista, mitä se tutkii ja mitä hyötyä siitä on.

“Kommunikaatio johtaa yhteisöön, jossa on kyse ymmärtämisestä, intiimiydestä ja yhteisistä arvoista.”

-Rollo May-

Mitä kielen psykologia on?

Ensinnäkin on tärkeää selventää, että psykolingvistiikka koostuu kahdesta eri alasta: psykologiasta ja lingvistiikasta. Ensimmäisessä tutkitaan ihmismieltä, tunteita sekä käyttäytymistä, ja jälkimmäisessä kieltä sekä sen esiintymistä.

Molemmat näistä aloista liittyvät yhteen ihmiskielen tutkimisessa. Psykolingvistiikka ei ole kuitenkaan vain sen osien summa. Sen sijaan se koostuu molempien alojen teorioista ja lähestymistavoista tutkien myös uusia asioita.

Jacob Robert Kantor on psykolingvistiikan kantaisä. Hän käytti termiä ensimmäisenä teoksessaan “An objective psychology of grammar”. Tutkijat alkoivat kuitenkin käyttää termiä säännöllisemmin kirjailija NH Pronkon julkaiseman “Language and psycholinguistics: a review” -artikkelin jälkeen.

Psykolingvistiikka on tieteenala, joka tutkii ihmisten tapaa saada, ymmärtää ja tuottaa kieltä. Se tutkii myös kieleen liittyviä sairauksia tai ongelmia ja painottaa kognitiivista mekaniikkaa, joka tulee väliin silloin, kun aivot prosessoivat kielellistä tietoa.

Psykolingvistiikkassa tutkitaan kieleen vaikuttavia psykologisia ja neurologisia tekijöitä. Se on teoreettinen ja kokeellinen tieteenala.

Aivot osana kielen psykologiaa

Kuinka kielen psykologia eroaa muista aloista?

Kielen psykologia eroaa muista aloista tavalla, jolla se lähestyy kieltä. Pähkinänkuoressa sanottuna psykolingvistiikan lähestymistapa koostuu:

  • Kielen käyttötavan tutkimisesta. Psykolingvistiikassa keskitytään tiedon käyttöön sekä siihen liittyviin psykologisiin prosesseihin.
  • Teoista. Psykolingvistiikassa arvioidaan toimenpiteitä, joiden avulla tietoa käytetään kielellisten ilmausten tuotantoon ja ymmärtämiseen.
  • Toimintamenetelmistä. Siinä keskitytään myös siihen, mikä saa kielelliset aistit toimimaan.

Vaikka muut alat tutkivatkin kieltä, tekevät ne niin eri näkökulmasta. Sosiolingvistiikassa esimerkiksi tutkitaan sosiokulttuuristen ja kielellisten ilmiöiden välistä suhdetta. Lingvistiikka on helppo sekoittaa psykolingvistiikaan. Xavier Frías Conde tekee eroista helposti ymmärrettäviä artikkelissaan “Introduction to psycholinguistics”. Tässä on listattuna joitakin sen eroja:

  • Ymmärrys. Lingvistiikassa pienin akustinen yksikkö on foneemi. Psykolingvistiikassa se on tavu.
  • Tuotanto. Lingvistiikassa tutkimuksen subjektina on ihanteellinen kieltä äidinkielenään puhuva. Psykolingvistiikassa puolestaan subjektina on todellinen puhuja.
  • Tutkimuksen objekti. Kielen käytön suhteen lingvistiikassa tavoitellaan eleganteinta, virallisinta ja abstrakteinta kielen käyttöä. Psykolingvistiikassa tutkitaan toiminnallisia periaatteita.

Nyt kun tiedät perusteet, saatat ihmetellä sitä, kuinka psykolingvistiikan tutkimuksia tehdään. Yleisesti ottaen niissä käytetään kaksitahoista lähestymistapaa:

  • Tarkkaileva. Tutkijat käyttävät apunaan kielellisiä käyttäytymiskokeita. He myös keräävät tietoa asianmukaisista päivittäisistä tilanteista.
  • Kokeellinen. Psykolingvistiikan tutkijat tekevät laboratoriokokeiluja tieteellisten menetelmien avulla.

Psykolingvistiikka noudattaa huolellista metodologiaa, kuten useimmat toisen sukupolven tieteenalat. Tämän alan kokeiden onkin siis tapana olla huomattavan hyvin suunniteltuja ja toteutettuja. Psykolingvistiikan tutkijat luovat myös jatkuvasti uusia kysymyksiä ehdottaen lisätutkimusten tekemistä. Kyseessä on erittäin aktiivinen ala.

Pään muotoiset puut

Psykolingvistiikan taidot

Psykolingvistiikan taidot ovat välttämättömiä ihmisten kommunikoinnin kannalta, sillä ihmiset käyttävät niitä kommunikointiin. Niitä ovat:

  • Kieli
  • Ajatukset
  • Kirjoittaminen
  • Auditiivinen ymmärrys
  • Peräkkäinen auditiivinen muisti
  • Visuaalinen ymmärrys
  • Visuaalinen assosiaatio
  • Verbaalinen ilmaisu
  • Motorinen ilmaisu
  • Visuaalinen integraatio
  • Auditiivinen integraatio
  • Visuaalis-motorinen peräkkäinen muisti

Näiden psykolingvistiikan taitojen arvioimiseksi tutkijat luottavat kognitiivisen psykologian tutkimisen malliin, joka perustuu mentalistiseen, funktionaaliseen, laskennalliseen ja rajoittavaan teoriaan.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että kielen psykologia on nykyaikainen ala. Tämän alan ansiosta pääsemme hitaasti lähemmäs täydellistä ymmärrystä ihmiskielen monimutkaisuudesta. Ymmärrämme päivittäin enemmän ja enemmän siitä, kuinka ihmiset tuottavat, kodifioivat ja käyttävät kieltä kommunikaatiovälineenä.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Zanón, J, (2007). Psicolingüística y didáctica de las lenguas: una aproximación histórica conceptual. REvista de didáctica español lengua extranjera, (5), 1-30.
  • Frías Conde, X. (2002). Introducción a la psicolingüística. Revista Phiologica Romanica.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.