Kehitystrauman 6 merkkiä
Oletko jo kuullut kehitystrauman käsitteestä? Mielenterveysalan ammattilaiset keskittyivät useiden vuosien ajan ensisijaisesti äärimmäisten tapahtumien, kuten sotien, auto-onnettomuuksien tai seksuaalisen häirinnän aiheuttamiin traumoihin. He jättivät suurelta osin huomiotta toisentyyppisen trauman, joka on yhtä salakavala, kaikkialle leviävä ja todellinen. Nykyään se tunnetaan kehitystrauman nimellä.
Kehitystrauma on seurausta näkymättömistä lapsuuden kaltoinkohtelukokemuksista. Tämä huono kohtelu tai pahoinpitely on toistunut monta kertaa. Näihin kumulatiivisiin kokemuksiin kuuluu vanhemman sanallinen pahoinpitely, laiminlyönti tai manipulointi, koska lapsella ei ole keinoa hallita pahoinpitelyä eikä toivoa paeta.
Nämä toistuvat kokemukset traumatisoivat lasta. Lapsi, joka on kasvanut vanhempien epäjohdonmukaisuuden ja emotionaalisen hylkäämisen myrkyisessä ympäristössä, kärsii. Samoin hän kärsii kaikenlaisesta uhasta tai arvaamattomuudesta sekä “näkymättömästä traumasta”. Tämä johtaa varmasti psykologisiin ja neurologiin häiriöihin. Pahinta on, että hyväksikäyttö tapahtuu lapsen kotona, jonka pitäisi olla hänelle kaikkein turvallisin paikka.
Tavalla tai toisella väkivaltaiset tai haitalliset vanhemmat voivat helposti jäädä muilta, ulkopuolisilta, huomaamatta. Ja koska psykologisen väkivallan tai emotionaalisen hylkäämisen aiheuttamia vahinkoja on vaikea tunnistaa, lapset kärsivät. Tällaisista haavoista kärsivät lapset ovat usein jopa hämmentyneitä tuskastaan.
Huolimatta siitä, että tämä epidemia on pysynyt melko lailla piilossa, on olemassa yhä enemmän tutkimuksia, jotka yhdistävät monia psykologisia ongelmia näihin traumoihin. Siksi on tärkeää, että lasten kanssa työskentelevät ihmiset ja mielenterveysalan ammattilaiset tutustuvat kehitystrauman oireisiin, jotta näillä lapsilla olisi toivoa elää normaalia elämää.
Mitä kehitystrauma oikein on?
Valitettavasti tämän tyyppisiä traumoja tapahtuu kotona. Kehitystrauma on termi, jota käytetään kuvaamaan lapsuuden traumaa, kuten kroonista pahoinpitelyä tai laiminlyöntiä, ja muita vastoinkäymisiä. Kun lapsi altistetaan ylivoimaiselle stressille ja hänen vanhempansa tai hoitajansa ei vähennä sitä tai jos tämä on itse aiheuttanut sen, syntyy trauma. Toisin sanoen, lapsi kokee kehitystrauman tai lapsuuden trauman.
Useimmat tuntevat termin traumaperäinen stressihäiriö. Suurin osa traumasta kärsivistä lapsista ei kehitä kuitenkaan tätä. He ovat kyllä vaarassa saada emotionaalisia, kognitiivisia ja fyysisiä sairauksia, jotka kestävät koko heidän elinikänsä. Nämä ovat kroonisia perhetraumoja, kuten vanhemman mielisairaus tai päihteiden väärinkäyttö. Esimerkiksi:
- Vanhemman menettäminen avioeron, hylkäämisen tai vangitsemisen vuoksi.
- Perheväkivallan todistaminen omin silmin ja korvin.
- Lapsi ei tunne saavansa rakkautta tai perhe ei ole läheinen.
- Lapsella ei ole tarpeeksi ruokaa tai puhtaita vaatteita.
- Suora sanallinen, fyysinen tai seksuaalinen hyväksikäyttö.
Psykologit tutkivat laajasti trauman vaikutusta. Todistuksia siitä ollaan saatu yli 15 000 aikuisen tietokannasta. Se on nyt kuuluisa tutkimus, joka tunnetaan nimellä Adverse Childhood Events.
“Yhteiskunnan todellinen luonne paljastuu siinä, kuinka se kohtelee lapsiaan.”
-Nelson Mandela-
Kehitystrauman varoitusmerkit
Syvälle juurtunut häpeä
Ensinnäkin lapsi voi jatkuvasti ilmaista olevansa jollain tavalla puutteellinen. Esimerkiksi tyhmä, ruma, lihava, inhottava tai “viallinen” jollain muulla tavalla. Hän voi sanoa itselleen esimerkiksi, että “olen huono”. Myrkyllisen itsevihan merkit ovat itsemurha-ajatusten edeltäjiä.
Tunne, ettei ole pohjaa sekä voimattomuuden tunne
Kehitystraumasta kärsivät lapset kokevat, että heiltä puuttuu pohja tässä maailmassa. Tämän “pohjan” tai “perustan” puute lisää voimattomuuden tunnetta. Heillä voi olla jopa epämukava olo omassa kehossaan. Tämä johtaa siihen, että he tuntevat itsensä alttiiksi ylikuormitukselle.
Toivottomuuden ja epätoivon tunne elämästä
Nämä lapset kehittävät toivottomuuden tunnetta. Heistä tuntuu, ettei kukaan koskaan ymmärrä heitä. Tämä epätoivo johtaa siihen tunteeseen, että elämällä on merkitystä. Lopuksi usko ihmisiin ja merkitykseen haihtuu, mikä jättää lapsen syvästi masentuneeksi.
Ylivalppaus ja selittämätön pelko
Kehitystraumasta kärsivien amygdala on aktivoitunut. He kokevat tämän jatkuvana valppautena, mikä vahvistaa jatkuvan piilevän vaaran tunnetta. Lapsi, joka kärsii kehitystraumasta, ei osaa rentoutua ja on säikky. Hänellä on todennäköisesti nukkumisvaikeuksia.
Emotionaalisen säätelyn vaikeudet
Lapsi voi olla jatkuvasti surullinen tai masentunut ja hänellä voi olla arvaamattomia mielialanvaihteluita. Hän osoittaa yhtäkkisiä vihan räjähdyksiä, eli hänellä ei ole kykyä hallita tunnereaktioitaan.
Eristyneisyyden ja yhteyden katkeamisen tunne
Koska kehitystrauma juontaa juurensa kiintymystraumaan, lapsi ei koskaan muodosta elintärkeää sidettä vanhempiensa kanssa. Toisin sanoen hän kasvaa tuntien itsensä epätoivotuksi. Tämä johtaa kroonisiin vaikeuksiin tuntea yhteyttä muihin. Lapsella on sekä voimakas kontaktin tarve että kosketuksen pelko.
Järkyttävät lasten traumatilastot
- Tutkimusten mukaan 75–93 prosenttia nuoriso-oikeusjärjestelmään vuosittain tulevista nuorista on kokenut jonkinasteista traumaattista uhriksi joutumista.
- Vankilassa olevat naiset ovat kaksi kertaa todennäköisemmin ilmoittaneet kokeneensa lapsuudessa seksuaalista hyväksikäyttöä kuin ne, jotka eivät ole koskaan olleet vankilassa.
- Samoin puolet teini-iässä raskaaksi tulleista on kokenut lapsuudessa seksuaalista hyväksikäyttöä.
- Lisäksi potilastutkimusten mukaan alkoholivieroituksessa olevista naisista 81 prosenttia ja miehistä 69 prosenttia kertoi kokeneensa seksuaalista tai fyysistä hyväksikäyttöä.
- Lihavilla, painonpudotusohjelmaan osallistuneilla potilailla tehdyn tutkimuksen mukaan 55 prosenttia kärsi lapsuuden seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
- Ihmiset, jotka kokevat lapsena väkivaltaa, mukaan lukien fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa, jättävät todennäköisesti lukion kesken. Tytöt 24 prosenttia ja pojat 26 prosenttia tapauksista.
- 66-90 prosenttia prostituoiduista naisista on kokenut seksuaalista hyväksikäyttöä lapsena.
Kehitystrauma on vakava asia, ja se kestää ihmisen koko eliniän. Meidän on tunnistettava lasten oireet, jotta he saavat tarvitsemaansa apua, kun heillä on vielä aikaa parantaa syvät haavansa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Perry, B., & Szalavitz, M. (2007). The Boy Who Was Raised as a Dog: And Other Stories from a Child Psychiatrist’s Notebook Child Psychiatrist’s Notebook–What Traumatized Children Can Teach Us About Loss, Love, and Healing.
- Van der Kolk, B. A. (2017). Developmental Trauma Disorder: Toward a rational diagnosis for children with complex trauma histories. Psychiatric annals, 35(5), 401-408.
- Van der Kolk, B. A. (2017). El cuerpo lleva la cuenta (cerebro, mente y cuerpo en la superación del trauma). Madrid: Espasa