Kaaosteoria tai “perhosvaikutus”
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sergio De Dios González
Olemme varmasti kaikki kuulleet perhosvaikutuksesta. Se on kaaosteorian perusolemus. Kaaosteorian määritti ensimmäisenä James Yorke ja T. Y. Li vuonna 1975 ja se muistuttaa meitä jostakin tärkeästä. Maailma ei seuraa ennalta-arvattavaa kaavaa. Pidimmepä siitä tai emme, kaaos on osa elämäämme. On pieniä alueita, joissa muutos tapahtuu ja on mahdotonta ennustaa tiettyjen tapahtumien vaikutuksia.
Kaaosteoria yhdistetään yleensä matematiikkaan tai fysiikkaan, sillä se juontaa juurensa näistä aineista. Unohdamme kuitenkin usein, että nämä tieteenalat vaikuttavat suoraan päivittäiseen elämäämme.
Itse asiassa harvoilla teorioilla on samanlainen suora vaikutus käytökseemme ja ymmärrykseemme. James Yorke itse tiivisti tämän teorian sanomalla “menestyksekkäimmät ihmiset ovat hyviä tekemään varasuunnitelmia”. Sinun täytyy olla valmis muuttamaan suunnitelmia hetkellä millä hyvänsä.
“Elämässä on tärkeää olla joustava. En suunnittele asioita. Löydän ne mieluummin.”
-James Yorke, kaaosteorian isä-
Kaikki pystyvät sietämään hieman epävarmuutta. Jossakin vaiheessa aivot tulevat valppaammiksi, kun ajattelet kaikkia asioita joita voi tapahtua.
Suosimme kuitenkin vakautta. Pidämme siitä kun tiedämme, että kaksi plus kaksi on neljä. On lohduttavaa ajatella, että meillä on tämä päivä ja huominen on tulossa. Se saa olomme tuntumaan siltä kuin meillä olisi kaikki hallinnassa.
Kaaosteoria saa meidät kuitenkin tietoisiksi kiistämättömästä tosiasiasta. Elämänrytmi ei ole ennalta-arvattavaa kuten kellontikitys. Ympärillämme on monia ennalta-arvaamattomia ja hallitsemattomissa olevia asioita.
Toinen kenkä voi pudota millä vain hetkellä. Perhonen, joka räpyttelee siipiään Yhdysvalloissa, saapuu Eurooppaan talouskriisin muodossa. Valkoinen pallo, jota lyömme biljardipöydällä, saa muut pallot hajaantumaan kaikkiin suuntiin.
Kaaosteoria: luonto on ennalta-arvaamaton
Kaaosteoria kertoo meille, että tapahtuman tulos riippuu eri muuttujista. Emme voi aina ennustaa kuinka muuttujat vaikuttavat tulokseen. On aina olemassa jokin virhemarginaali, muutoksen hetki tai hikka, joka muuttaa kaiken viimeisellä hetkellä. Toisinaan pienellä muutoksella on valtava vaikutus ja se tekee koko suunnitelmasta kaoottisen.
Joidenkin mielestä kaaosteoria on yksi kiehtovimmista nykymatematiikan aloista. Se on tieteenala, joka yrittää ennustaa ennalta-arvaamatonta.
Voit varmasti kuvitella, millaista oli kun se esiteltiin ensimmäisen kerran. Muista, että tiede oli tähän mennessä pyrkinyt poistamaan epävarmuuden. Sen tarkoituksena oli selittää kaikki käytös logiikalla ja varmalla tiedolla.
Hyväksymme kuitenkin nyt sen, että mitä vain voi tapahtua milloin vain ja se voi muuttaa kaiken. Itse asiassa meteorologit ja matemaatikot työskentelevät tämän epävarmuuden kanssa päivittäin.
Edward Lorenz yritti luoda vuonna 1961 tietokoneen, joka voisi ennustaa aikaa. Hän havaitsi prosessin aikana, että koko järjestelmä alkoi osoittaa ennalta-arvaamatonta käyttäytymistä. Tämä johtui numeron pyöristysvirheestä. Myöhemmin tämä kokemus auttoi määrittämään perhosvaikutuksen.
Kaaos: pysyvä seuralaisemme
Kaaos ei elä ainoastaan luonnossa. Se elää myös sääennustuksissa ja jopa biologiassa. Ennalta-arvaamattomuuden uhka voi tulla millä vain hetkellä. Ympärillämme tapahtuu siis päivittäin kaoottisia asioita, joita emme edes huomaa. Kaaosta tapahtuu taloudessa, lämpödynamiikassa, astronomiassa ja jopa aivan meidän nenän alla.
Nykyään tiedämme, että mitkä vain pienet muutokset aivoissamme, kuten toimimaton aivojen välittäjäaine, voivat johtaa radikaaleihin muutoksiin käytöksessämme. Kaaosteoria liittyy myös psykiatriaan. On hetkiä, jolloin potilaalle määrätty lääke vaikuttaa häneen päinvastaisella tavalla kuin mitä ennustettiin.
“Perhosen siipien pieni lepatus voidaan tuntea toisella puolella maailmaa.”
-Kiinalainen sananlasku-
Kuinka kaaosteoria liittyy päivittäiseen elämään
Me kaikki yritämme vältellä kaaosta. Se on meidän ainoa tapamme tuntea olomme turvalliseksi. Ennalta-arvattavat asiat saavat meidät lähtemään kodista ilman pelkoa. Se saa meidät luomaan elämämme ja tulevaisuutemme itsevarmuudella. James Yorke, kaaosteorian isä, kuitenkin sanoo että sinun tulisi olla valmis muuttamaan suunnitelmaa hetkellä millä hyvänsä.
Hänen periaatteensa perustuu tavallaan pitkälti toiseen teoriaan nimeltä musta joutsen. Esseisti, taloustieteilijä ja matemaatikko Nassim Nicholas Taleb keksi tämän termin.
Hänen merkittävässä kirjassaan, joka on samanniminen kuin itse teoriakin, hän muistuttaa meitä siitä, että kaikki näyttää ennalta-arvattavalta paljaalle silmälle. Mutta jotakin outoa tai kaoottista voi tapahtua millä vain hetkellä, kun vähiten odotamme sitä. Sitten meidät pakotetaan hyväksymään ja luomaan selkoa tilanteeseen.
Mutta sen sijaan että joutuisimme reagoimaan sillä hetkellä kun kaaos ilmaantuu, olemme jo valmiita. James Yorke muistuttaa meitä siitä, että menestyksekkäillä ja onnellisilla ihmisillä on aina varasuunnitelma.
Yritetään kehittää joustava ajattelutapa, jonka ei tarvitse reagoida odottamattomiin tapahtumiin. Lähesty odottamatonta hyväksyvällä ja uteliaalla mielellä. Koska tilaisuus syntyy monesti kaaoksesta. Odottamattoman odottaminen auttaa sinua siirtymään oikeaan elämänrytmiin.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.