Itsevarmat lapset ovat onnellisia lapsia
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater
Itsevarmat lapset ovat onnellisia lapsia, sillä he ovat oppineet kommunikoimaan sen mitä he tuntevat ja mitä he haluavat. Koska he kasvavat tuntien omat rajansa, he voivat kehittää sosiaalista suoriutumistaan.
Siitä huolimatta, että jotkut ihmiset ovat erinomaisia ihmissuhteissa, heidän sosiaalinen pätevyytensä ei ole synnynnäistä. Vanhemmat, ja myös muut aikuiset jotka ovat tekemisissä lasten kanssa, pitävät mielessä, että he ovat näille roolimalleja. He ovat esimerkkejä, joita lapset seuraavat voidakseen kehittää itselleen terveitä sosiaalisia taitoja. Voimme kuitenkin sanoa melko varmasti, että emme aina onnistu tarjoamaan lapsille niitä malleja, joita he tarvitsevat.
Haluamme kyllä heidän menestyvän elämässä, haluamme saada heidät parhaisiin mahdollisiin kouluihin. Maksamme kaikenlaisista aktiviteeteista, jotka täyttävät heidän aikataulunsa. Näitä ovat esimerkiksi jokin urheilulaji, musiikki ja kielten opiskelu.
Tämän lisäksi olemme yhteydessä heidän opettajiinsa varmistaaksemme, että he käyttäytyvät koulussa hyvin. Pidämme heistä huolta ja kerromme heille millaisten ihmisten kanssa he saavat olla tekemisissä. Kiinnitämme huomiota kaikkeen mitä he tekevät, koskien myös teknologian käyttöä, kuten television katselua ja elektroniikkalaitteiden käyttöä.
Eikö se sitten riitä kasvattamaan lapset itsevarmoiksi?
Kyllä, vanhempana teet kyllä parhaasi. Mutta oletko yhtä ylpeä tunneälysi suhteen? Entä sosiaalisten taitojen suhteen? Kysymme vain siksi, että monet pitävät näitä itsestäänselvinä asioina. Sellaiset asiat kuten itsetunto, itsevarmuus ja omakuva ovat osa geneettistä koodiamme. Mutta ne myös muuttuvat kasvaessamme.
Nämä ovat piirteitä, joita pitäisi vaalia päivittäin. Vaatii herkkää, intuitiivista ja lujaa opastamista kasvattaaksesi lapset niin, että he saavat taidot jokaista elämänaluetta varten. Taidot, jotka tuovat heille onnellisuutta ja psykologista hyvinvointia. Kaivaudutaanpa seuraavaksi syvemmälle tähän olennaiseen arvoon: itsevarmuuteen.
“Uskon, että meillä kaikilla on empatiaa. Mutta meillä ei ole ehkä tarpeeksi rohkeutta sen näyttämiseen.”
Itsevarmat lapset: kuinka heidät kasvatetaan sellaisiksi?
Kasvattaaksesi lapsesi itsevarmoiksi, sinulla on oltava kärsivällisyyttä ja herkkyyttä. Usein vanhemmat ja jopa kouluttajat sanovat, että on olemassa kahdenlaisia tyttöjä ja poikia:
- Heitä, jotka väittelevät koko ajan. Heitä, jotka ovat koko ajan turhautuneita ja jotka murjottavat, sillä he olettavat, että kaikki ovat heitä vastaan, sillä he eivät saa tehdä mitä he haluavat, silloin kun he haluavat.
- Sitten on heitä, jotka ovat vetäytyneitä ja passiivisia. Heitä, jotka eivät koskaan ilmaise tunteitaan. He valittavat myös harvoin. Tällaiset lapset ovat helppoja kohteita kiusaajille. Heidän itsevarmuutensa puute johtaa usein kahteen eri ääripäähän: passiivisuuteen tai aggressiivisuuteen. Valitettavasti kumpikaan näistä ei johda hyviin seurauksiin.
Voidaksesi siis kasvattaa itsevarmoja lapsia, sinun on investoitava heidän onnellisuuteensa. Tämä on monien tutkimusten aihe, kuten Gertrude E. Chittendenin, Lasten kehityksen tutkimusyhteisössä julkaistun tutkimuksen aihe. Tässä tutkitaan ja avustetaan kunnioittavan yhteiskunnan luomista.
Opeta lapsille maailmasta ja näytä heille heidän rajansa
Kasvattaaksesi itsevarmoja lapsia, sinun on juurrutettava seuraava ajatus heihin jo nuoresta pitäen: maailma on täynnä rajoja, ja niitä on kunnioitettava. Lapsen kasvattamisessa ei ole kyse vain sen kertomisesta mikä on hyvää ja mikä pahaa. Se sisältää enemmän kuin vain moraalisuutta. On sellaisia asioita kuten kohteliaisuus, kaikkien olentojen kunnioittaminen ja tarve sopeutua sosiaalisiin konteksteihin yhteiselon mahdollistamiseksi.
Maailma on täynnä fyysisiä, emotionaalisia ja taloudellisia rajoitteita. Esimerkiksi emme saisi käyttää rahaa asioihin, joita emme tarvitse.
Mitä itsevarmuus on?
Lapset ymmärtävät enemmän kuin uskommekaan. Ennen kuin he edes puhuvat sujuvasti, he ymmärtävät paljon enemmän kuin mitä he ilmaisevat. Siksi ei ole koskaan liian aikaista opettaa heille seuraavia periaatteita:
- “Voin pelotta ilmaista mitä tunnen, mutta kunnioittavasti.”
- “Isä ja äiti eivät rankaise minua sanoistani. He ovat minun turvani, ja voin ilmaista itseäni vapaasti heidän kanssaan. Tämän lisäksi voin kertoa heille negatiivisista tunteistani: mikä pelottaa minua, mikä saa minut suuttumaan ja mikä huolestuttaa minua.”
- “Minun tulee kuunnella mitä muut kertovat minulle, ja minun pitää tehdä se kunnioittavasti.”
- “Ymmärrän, etten voi aina saada haluamaani. Vähä vähältä opin olemaan kärsivällinen ja suvaitsemaan turhautumista.”
Itsevarmat lapset tarvitsevat roolimalleja
Toinen olennainen asia on, että et voi pyytää lapsiasi seuraamaan sääntöjä, joita et itse seuraa. Jos siis puhut kumppanillesi aggressiivisesti ja epäkunnioittavasti, lapsesi tulee imitoimaan omaa kommunikaatiotyyliäsi.
Jos haluat kasvattaa itsevarmoja ja onnellisia lapsia, sinun on oltava enemmän kuin roolimalli. Sinun on oltava myös heidän päivittäinen inspiraation lähteensä.
Aseta heille velvollisuudet, mutta kunnioita myös heidän valintojaan ja anna heille yksityisyyttä
Eri ikäiset lapset alkavat tietyssä vaiheessa vaatimaan omaa tilaa ja yksityisyyttä. Tämä on asia, joita vanhempien olisi kunnioitettava. Tällä tavalla tulet saamaan heidän luottamuksensa ja he uskaltavat jakaa asioita sinun kanssasi.
Seuraava tapa lisätä lasten itsevarmuutta on antaa heille vastuuta, joka on heidän iälleen sopivaa. Tämä lisää heidän pätevyyden tunnetta ja itsearvoa.
Tunneäly ja itsevarmuus
Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, vanhempien ja opettajien tulisi vakiinnuttaa lapsissa tunneälyä. Se auttaa heitä hallitsemaan heidän tunteitaan ja impulssejaan, ja parantamaan heidän sosiaalisia taitojaan. Emotionaalinen kommunikaatio on perusteellinen osa päivittäistä elämää.
Kuten voit nähdä, on olemassa monia käsitteitä ja arvoja, joita lapsille on opetettava. Tämä avaa heille täysin uuden maailman, ja vähä vähältä heistä voi tulla itsevarmempia. Tämä on matka, joka kestää ikuisesti. Heillä tulee olemaan huonoja ja hyviä hetkiä tällä matkalla, joten ole kärsivällinen. Ja kaikkein tärkeintä, ole läsnä. Ole sellainen tarkkailija, joka tietää milloin olla mukana lapsen elämässä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Avşar, F., & Ayaz Alkaya, S. (2017). The effectiveness of assertiveness training for school-aged children on bullying and assertiveness level. Journal of Pediatric Nursing, 36, 186–190. https://doi.org/10.1016/j.pedn.2017.06.020
- Christian, D., & McNeish, H. (1995). Assertiveness. Journal of Advanced Nursing. https://doi.org/10.1046/j.1365-2648.1995.22010198.x
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.