Itsevarman keskustelun avaimet

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Elena Sanz

Viimeisin päivitys: 14 tammikuuta, 2025

Itsevarma kommunikointi on avainasemassa mielipiteiden ilmaisemisessa, neuvotteluissa ja ilmaisemisessa kunnioituksella. Tämä strategia on erittäin hyödyllinen affektiivisissa, henkilökohtaisissa ja ammatillisissa suhteissamme, mutta emme aina tiedä kuinka toteuttaa sitä. Tästä syystä haluamme jakaa kanssasi vaiheittaisen oppaan, jotta voit oppia ylläpitämään itsevarmaa keskustelua.

Erilaiset tekniikat, harjoitukset ja ehdotukset auttavat meitä kommunikoimaan lujasti ja kunnioittavasti. On tärkeää muistaa, että itsevarmuus on enemmän kuin joukko askeleita; se on asenne ja tyyli kommunikoida muiden kanssa. Se liittyy läheisesti itsetuntoon ja empatiaan, ja sitä sovelletaan myös monin eri tavoin (González & Kasparane, 2009).

Jos et tiedä mistä aloittaa, tässä artikkelissa on perusasiat, joiden avulla voit muuttaa vuorovaikutustasi.

Itsevarman viestinnän merkitys

Ennen kuin selitämme itsevarman keskustelun ylläpitämisen, haluamme korostaa monia etuja, joita tämä viestintätapa tuo meille. Muista, että se on tyyli, joka näyttää tasapainon passiivisuuden (toiselle alistuminen) ja aggressiivisuuden (toisen alistuminen) välillä. Siksi se antaa meille mahdollisuuden ilmaista lujasti mielipiteemme, toiveemme ja tarpeemme ilman, että koskaan epäkunnioitamme keskustelukumppania.

Tämä kyky tuo etuja eri alueille ja kertoo joukosta mielenkiintoisia etuja (Postolatii, 2017):

• Itsevarmuus edistää tasapainoa ja oikeudenmukaisuutta ihmissuhteissa.
• Sen avulla voimme puolustaa oikeuksiamme ja etujamme ilman pelkoa ja vahingoittamatta muita.
• Se auttaa meitä tekemään parempia päätöksiä ja saavuttamaan parempaa menestystä ammatillisella urallamme.
• Itsevarmuus kasvattaa tunneälyä, ja se auttaa meitä olemaan onnellisempia, rehellisiä, terveempiä ja vähemmän manipuloivia.
• Itsevarmat ihmiset tuntevat itsensä kykenevämmiksi ja itsevarmemmiksi ja saavuttavat tavoitteensa helpommin.
• Se suosii ihmisten välistä menestystä, olipa kyse ystävyydestä, romanttisista suhteista, perhe- tai ammatillisista suhteista.
• Se ehkäisee väärinkäsityksiä ja ristiriitoja ja antaa siten meille mahdollisuuden nauttia positiivisemmista ja tyydyttävämmistä ihmissuhteista.

Vaiheittainen opas vakuuttavaan keskusteluun

Yhteenvetona voidaan todeta, että tämä itsevarman keskustelun ylläpitämisen opas on hyödyllinen, jos sinulla on työristiriitoja pomosi tai kollegojesi kanssa, sinun on vaikea asettaa rajoja tai haluat parantaa kommunikointiasi rakkaimpien kanssa välttäen aiheuttamasta turhaa vahinkoa parisuhteelle.

Ehdottamamme vaiheet perustuvat Marshall Rosenbergin ehdottamaan väkivallattomaan kommunikaatiomalliin, mutta niitä on muutettu jonkin verran. Toivomme, että voit hyödyntää niitä.

1. Perusta sanasi objektiivisiin tosiasioihin

Kuinka monta keskustelua olet aloittanut lauseilla, kuten “kohtelet minua aina huonosti” tai “tämä yritys ei arvosta minua”? Saatat tuntea niin, mutta näin sanominen saa kuuntelijasi vain ottamaan sen henkilökohtaisena hyökkäyksenä ja puolustautumaan. Siksi tärkeintä on ilmaista konkreettisia ja objektiivisia tosiasioita tuomitsematta.

Tämä tarkoittaa neutraalia dialogia jostain juuri tapahtuneesta. Esimerkiksi “korotit ääntäsi eilen puhuessasi minulle”, “emme ole nähneet toisiamme moneen päivään” tai “minulle antamastasi raportista puuttuu tärkeitä tietoja.” Tällä tavalla viittaat kiistattomiin tosiasioihin etkä tuomitse tai anna arvioita tässä suhteessa.

2. Puhu minä -muodossa

Toinen askel on olla tietoinen omista tunteistasi ja ottaa niistä vastuu. Usein meillä on taipumus keskittyä toiseen henkilöön ja siihen, minkä uskomme olevan väärin, mutta unohdamme, että nämä ovat vain tulkintoja, ja ainoa totuus, josta voimme puhua, on se, mitä tunnemme.

Se, että kerrot kumppanillesi, että hän jättää sinut aina huomiotta, tulkitsee hänen toimiaan omasta näkökulmastasi ja asetat syyn ja vastuun toiselle. Päinvastoin, sanominen “tunnen oloni yksinäiseksi” puhuu sisäisistä havainnoistasi ja tuntemuksistasi, mikä ei anna mahdollisuutta keskusteluun eikä aseta syyllistämistä.

On tärkeää ymmärtää, että kuten Rosenberg huomauttaa teoksessaan The Surprising Purpose of Anger, viha on terve tunne, koska se saa meidät tietoisiksi siitä, että meillä on ratkaisematon tarve. Jos paljastamme sen asianmukaisesti, saamme toisen tuntemaan empatiaa meitä kohtaan, kun näytämme olevamme haavoittuvia.

Kun esimerkiksi sanot: “Tunnen oloni ahdistuneeksi ja levottomaksi, kun taloa ei pidetä järjestyksessä”, toisen on helpompi ymmärtää ja kuunnella sinua kuin jos sanot vain: “Talo on sotkuinen ja sinä olet laiska.”

3. Ilmaise erityisiä pyyntöjä

Itsevarman keskustelun tarkoituksena on auttaa meitä saavuttamaan keskinäisen ymmärryksen piste, jossa molempia osapuolia kunnioitetaan ja huomioidaan ratkaisun saavuttamisessa. Ja tätä varten on tärkeää tehdä erityisiä pyyntöjä. Toisin sanoen kommunikoi henkilölle, kuinka hän voi osallistua tarpeiden ratkaisemiseen.

Pyynnön on oltava selkeä, täsmällinen ja ilmaistu myönteisesti. Esimerkiksi lauseet, kuten “Haluan, ettet enää jätä minua huomiotta” tai “Haluaisin sinun tekevän työsi”, eivät ole tehokkaita viestintävaihtoehtoja. Sen sijaan on parempi sanoa esimerkiksi “Haluaisin jutella hetken joka päivä” tai “Olisin kiitollinen, jos tarkistaisit tämän luettelon kohteet ennen raportin lähettämistä.”

4. Korosta molemminpuolista hyötyä

Pyyntöä ei kuitenkaan pidä sekoittaa velvoitteeseen tai vaatimukseen. Neljäs askel itsevarman keskustelun aikana on viestiä toiselle, miltä meistä tuntuu ja mitä muutoksia voidaan tehdä tässä suhteessa.

Se on kuitenkin hänen päätöksensä hyväksyäkö pyyntö vai ei, edes osittain, tai asettaa omat ehdot. Tosiasia on, että meidän oikeutemme, mielipiteemme ja tarpeemme ovat arvokkaita, mutta niin ovat myös muiden.

Keskustelukumppani on todennäköisemmin halukas yhteistyöhön, jos korostamme sitä hyötyä, jota tämä muutos voi tuoda molemmille osapuolille, ei vain itsellemme.

Esimerkiksi “jos pidämme kodin siistinä, voisimme viettää enemmän aikaa yhdessä tekemällä jotain hauskaa siivoamisen sijaan” tai “tarkistamalla raportin ennen sen toimittamista nopeuttamme määräaikoja ja säästämme joutumasta toistamaan työtä”.

Pidä itsevarman keskustelun viholliset loitolla

Kuten näet, soveltamalla vain neljää yksinkertaista kohtaa voimme ylläpitää itsevarmaa, positiivista ja tehokasta keskustelua, joka suuntautuu odotettuihin tuloksiin. Nämä vaiheet ovat kätevä ohje, kun kerrot mielipiteistäsi, mutta kuten sanoimme, itsevarmuutta on enemmänkin asenne.

Siksi Journal of History Culture and Art Research -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan saavutat hyvän kommunikoinnin, jos vältät tulkintoja ja tuomioita, muiden syyttämistä, vastuun kiertämistä, vertailujen tekemistä tai toiveiden ja tarpeiden pakottamista. Luja ja kunnioittava asenne, jossa parisuhteessa vallitsee oikeudenmukainen tasapaino, on välttämätöntä tavoitteen saavuttamiseksi.