Itsetunto: itsensä rakastamisen tanssi
Ymmärtääksemme itsetuntoa, meidän pitää ymmärtää että mieli toimii kuin peili. Se heijastaa kaiken, minkä aistimme ottavat talteen erityisellä tavalla. Se näkee kaiken eräänlaisena palapelin palana jonka pitää sopia yhteen muun kanssa jollakin tavalla.
Mieli on hyvillään kun se kykenee sovittamaan kaiken yhteen, ja se saattaa hermostua hiukan silloin kun se ei siihen pysty. Tämä erityinen peili kuvastaa myös kuvan ihmisistä ympärillämme ja jatkeena itsestämme. Tämä kuva itsestämme on siis itsetuntomme.
Ajattele itsetuntoa aistiemme esittämänä tanssina, rakentaessamme palapeliä jostakin suuremmasta: rakkaudesta itseämme kohtaan, kuvattuna ja piirrettynä jokaisella liikkeellä jonka teemme.
Miksi itsetunto on tärkeä?
Vastaus on yksinkertainen: itsetunto on läsnä kaikessa mitä teemme. Kuten kokki, joka lisää taianomaisen ainesosan resepteihinsä, me lisäämme itsetuntomme kaikkeen toimintaamme. Se, miten näemme itsemme, määrittää päämäärämme joihin päätämme pyrkiä, ja sen, miten kohtelemme toisia ihmisiä.
Niin ollen, jos meillä on huono itsetunto, me pyrimme päämääriin jotka ovat selkeästi potentiaalimme alapuolella. Mahdollisuutemme lähteä mukavuusalueeltamme kutistuvat, ja myös se heikentää potentiaaliamme.
Huono itsetunto voi myös vaikuttaa ihmissuhteisiimme toisten kanssa. Se on arkuutemme lähde ja sen puutteen vuoksi pelkäämme olla itsevarmoja.
Se myös aiheuttaa negatiivisten ajatusten kehittymistä. Olet saattanut olla todistamassa seuraavaa tilannetta jossakin vaiheessa: joku vastaanottaa palkinnon jonka he ansaitsevat, mutta siitä huolimatta voit nähdä heidän silmistään että he ajattelevat, etteivät ansaitse sitä. Kun meillä on negatiivisuuteen kallistuva kuva itsestämme, se estää meitä nauttimasta saavutuksistamme, ja niin ollen juhlimasta niitä sillä tavalla, kuin todella ansaitsisimme.
Miten hyvä itsetunto luonnehditaan?
Hyvään itsetuntoon liittyy haavoittuvaisuus. Meidän ei tarvitse suojella mielikuvaa itsestämme jos sen perustukset ovat vahvat. Meidän ei tarvitse piileskellä etäisyyden tai ujouden kuoren takana, eikä itsekeskeisyyden tai toisten alistamisen takana. Terve itsetunto ei ole tiukasti rajoitettu, sillä se kehittyy ja kasvaa kanssamme.
Sen lisäksi, terve itsetunto on vapaa itsekeskeisyyden sokeudesta ja kilpailumielisyydestä. Se on haavoittuvainen, joten henkilön tunteet voivat olla mitä ne todella ovat, ja ne muodostavat osan henkilön olemuksesta. Se antaa saman painoarvon menestyksille ja epäonnistumisille, ja se ottaa tarkoitusperät huomioon.
Terve itsetunto tuottaa rakkautta, anteliaisuutta ja innokkuutta, sillä sen läpi voimme nähdä että meillä kaikilla on jotakin arvokasta annettavana. Jotakin joka voi auttaa perhettämme, ystäväjoukkoamme, yhteiskuntaa, tai koko maailmaa. Lopuksi, koska olemme tietoisia omasta arvostamme, me annamme itsemme hyväksyä arvostusta toisilta, ja ehkä jopa annamme sitä itsellemme.
Kuinka voimme kehittää hyvän itsetunnon?
Suhde itsetuntomme ja muiden elämämme elementtien kanssa on kaksisuuntainen. Samat asiat jotka tukevat hyvää itsetuntoa, auttavat sitä myös kasvamaan ja pysymään vahvana.
Valitsemalla oikein haasteet jotka haluamme ottaa vastaan – niin että matkalla voimme maksimoida voimamme ja parantaa heikkoja kohtiamme – voi olla ensimmäinen askel. Näiden haasteiden ei tulisi olla liian suuria eikä liian pieniä; niiden tulisi vaatia ponnistelua muttei valtavia uhrauksia.
Jos tunnemme, että olemme todella kaukana päämäärämme saavuttamisesta, pienten, keskiasteen päämäärien asettaminen on hyvä idea. Ne tuovat meille tyytyväisyyden tunteen kun saavutamme ne. On myös hyvä lisätä vaihtoehtoista toimintaa sekoitukseen, sillä ne ovat hyvä tapa paeta väliaikaisesti jos koemme takaiskuja.
Toiseksi, pidä itsesi liikkeessä. Elä terveellisesti ja anna kehosi liikkua niin kuin sen on tarkoitus. Kun teemme näin, helistämme samalla ajatuksiamme, painovoima tekee tehtävänsä, ja ajatuksemme voivat vapautua solmuistaan.
Tärkeä huomautus urheilusta: pakkomielteiseksi tuleminen ei auta meitä millään tavalla. Itsestämme huolen pitäminen ja palkitseva tunne hyvästä fyysisestä ulkomuodosta voi kuitenkin tukea hyvää itsetuntoa.
Mielikuvamme vs. toisten ihmisten mielikuvat
Kuten sanoimme alussa, mielessämme on rinnakkaisia kuvia. Jatkaaksemme tästä aiheesta, olemme nähneet kuinka ainutlaatuinen ja erilainen kuva itsetuntomme on.
Tämä heijaste, itsetunto, ei pelkästään anna meille ajatusta siitä ketä me olemme, mutta myös siitä, miltä me näytämme toisille. Ja tässä kohtaa paradoksi astuu kuvaan; se on juuri ystävämme, perheemme, vihollisemme ja tuttavamme jotka määrittävät kulman, johon asetamme itsemme peilin eteen.
Tietämällä miten mittaamme heidän mielipiteitään ja antamalla välttämätöntä arvoa heille on viimeinen – ja ehkä kaikista tärkein – osatekijä hyvässä itsetunnossa. Huolellisesti harkitsemalla ulkoisen palautteen merkityksellisyyttä, lannoitat peltoa jossa itsetuntosi voi kasvattaa vahvat juuret ja haavoittuvaisen ihon.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.