Itseään toteuttava ennuste on tarpeetonta syrjintää
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Elena Sanz
Itseään toteuttava ennuste on yksi sosiaalipsykologian mielenkiintoisimmista ilmiöistä. Se voima, joka odotuksillamme on todellisuuteen nähden, on osoitettu monesti erilaisissa yhteyksissä. Se, mitä ajattelet itsestäsi, muista ja maailmasta, vaikuttaa sinua siinä määrin, että olettamuksesi yleensä toteutuvat.
Itseään toteuttava ennuste on psykologiassa annettu nimi todisteille siitä, että väärä uskomus johtaa suoraan tai epäsuorasti sen täyttymykseen. Tässä prosessissa on mukana pääasiassa kolme elementtiä. Nämä ovat väärä uskomuksesi, tästä uskomuksesta johtuvat teot ja näiden tekojen seuraukset.
Miten itseään toteuttava ennuste toimii?
Tätä prosessia eivät aktivoi vain uskomuksesi toisista, vaan myös olettamuksesi itsestäsi tai tietyistä tapahtumista. Esimerkiksi:
- Sinulla on ennakkokäsitys, että et tule pitämään tietystä henkilöstä. Näiden ajatusten perusteella käyttäydyt alitajuisesti kylmästi hänen kanssaan. Sitten hän vastaa sinulle samalla tavalla. Näin ollen ennakkokäsityksesi, että tuo ihminen on epämiellyttävä, saa vahvistuksen.
- Uskot, ettet voi oppia ajamaan autoa. Uskostasi johtuen kohtaat autokoulun ahdistuneena ja ilman motivaatiota. Seurauksena on, että suorituksesi on surkea ja vahvistat oman väittämäsi.
- Olet varma, että avioliittosi epäonnistuu. Siksi toimit kumppaniasi kohtaan epäluottamuksella, pelolla ja moitteilla. Avioliitto päättyy, mutta se johtuu ihan omista toimistasi.
Ennakkoluulot
Ennakkoluulo on etukäteen muovattu mielipide, kielteinen arvio, joka tehdään jostain tai jostakusta ilman riittävää tietoa. Se perustuu yleensä stereotypioihin. Stereotypiat auttavat organisoimaan todellisuuden yksinkertaistetulla tavalla, jonka avulla voit käsitellä sitä helpommin. Ne johtavat kuitenkin usein kohtuuttoman syrjintään.
Ennakkoluulo on itseään toteuttavan ennusteen perusta. Toisiin ihmisiin liittyvät uskomukset ovat erittäin alttiita ulkopuoliselle vaikutukselle. Koulutusala on yksi laajimmin tutkituista aloista tässä suhteessa, ja tutkimukset ovat osoittaneet, että ne lapset, joita opettajat pitävät älykkäimpinä ja kykenevimpinä, suoriutuvatkin paremmin akateemisesti kuin muut.
Tämä menestys ei kuitenkaan johdu oppilaan poikkeuksellisista ominaisuuksista, vaan käytöksestä, jonka opettaja saa liikkeelle uskomustensa vuoksi. Siksi kykenevimmiksi katsotuille lapsille tarjottavat oppimismahdollisuudet ja älylliset haasteet ovat suurempia. Tämä johtaa suurempaan akateemiseen kehitykseen.
Syrjinnän perusta
Tämä vaikutus voidaan nähdä myös monissa muissa elämäntilanteissa. Esimerkiksi kun äiti pitää lastaan tottelemattomana, hän lähestyy tätä ilman kärsivällisyyttä ja suvaitsevaisuutta, mikä johtaa lapsen yhteistyökyvyttömyyteen. Pikkuinen ei tottele – äitinsä asenteen vuoksi.
Tai jos esimies pitää työntekijää pätemättömänä, hän ei anna tälle tukea tai mahdollisuuksia todistaa itseään. Tällä tavalla hänen uskomuksensa siitä, että kyseinen työntekijä on huono, vahvistetaan, ja kierre jatkuu.
Tämä ilmiö koskee monia ryhmiä. Stereotypiat johtavat siihen, että tiettyjä ihmisiä pidetään joko enemmän tai vähemmän kelvollisina tiettyihin tehtäviin. Tästä syystä heille tarjotaan eriarvoisia mahdollisuuksia ja tukea. Tämä vahvistaa sen olettamuksen, että tietyt ihmiset ovat huonompia kuin toiset.
Nämä uskomukset vaikuttavat naisiin, maahanmuuttajiin ja muihin vähemmistöihin päivittäin. Miehetkin kohtaavat sitä tietyissä ammateissa ja tehtävissä, joita yleensä pidetään naisten hommina.
On olennaista, että ryhdymme toimiin näiden ennakkokäsitysten kitkemiseksi. Älä pidä itsestäänselvyytenä mitään, mitä et ole ensin itse tarkistanut. Muuten ihmisiä tuomitaan ja jätetään ulkopuolelle epäoikeudenmukaisesti.
Lisäksi sinun tulee pohtia itsestäsi luomia uskomuksia. Yritä säilyttää avoin, joustava ja objektiivinen mieli. Muista, että uskoitpa pystyväsi johonkin tai et, olet joka tapauksessa oikeassa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
Castro, D. V. (2016). Profecía autocumplida o los dos tiempos de la verdad. Desde el jardín de Freud: revista de psicoanálisis, (16), 63-76.
Rosenthal, R. (2010). Pygmalion effect. The Corsini encyclopedia of psychology, 1-2.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.