Intuitio ja vaisto: erilaisia, mutta yhtä voimakkaita

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Intuitio ja vaisto eivät ole sama asia. Kun vaisto ohjaa käytöstämme ja auttaa meitä selviytymään, intuitio sen sijaan käsittää monimutkaisemmat ihmisen aistit. Intuitio antaa meille sisäisen äänen, joka auttaa tekemään parempia valintoja. Molemmat näistä auttavat meitä reagoimaan paremmin elämän päivittäisiin haasteisiin.

Haluaisitko ymmärtää intuition intuition ja vaiston erot? Annamme sinulle esimerkin käyttäen kahta ihmeellistä kirjallisuuden hahmoa:

Robinson Crusoe oli rohkea merimies kotoisin Yorkista, ja joka haaksirikkoutui autiolle saarelle 28 vuodeksi. Hän käytti perusvaistojaan selviytyäkseen vaarallisissa ja monimutkaisissa tilanteissa. Sherlock Holmes puolestaan on paras esimerkki mielestä, joka on koulutettu hyödylliseksi poliisin intuition mukaisesti. Hänen päätelmänsä ovat nopeita ja tarkkoja. Loistavalla hienosäädetyllä intuitiollaan hän onnistuu ratkaisemaan kaikkein haastavimmat arvoitukset.

Kaikkein mielenkiintoisin asia vaistosta ja intuitiosta on se, että käytämme niitä molempia joka päivä huomaamattamme. Kun tiedämme kuinka käyttää näitä molempia tehokkaasti ja eduksemme, se voi olla todella hyödyllistä. Tämä auttaa meitä olemaan turvassa ja ymmärtämään paremmin kuinka hallita pelkojamme ja stressiä. Tämän lisäksi ne auttavat meitä hyödyntämään kokemuksiamme ja taitojamme, jotta elämämme olisi merkityksellisempi. Uppoudutaanpa tähän ideaan syvemmin.

Intuitio ja vaisto: biologiaa ja havaintokykyä

Intuitio ja vaisto eivät tarkoita samaa, vaikka usein käytämme niitä synonyymeina. On myös todella yleistä käyttää niitä asiayhteyksissä, jossa tunteemme ohjaavat meitä suuntaan tai toiseen. Lauseet, kuten ”vaistoni kertovat minulle…” ja ”intuitioni sanoo…” ovat selviä esimerkkejä tästä pienestä käsitteellisestä virheestä. Tämän hämmennyksen selventäminen auttaa meitä ymmärtämään paremmin, kuinka vaisto ja intuitio voivat olla hyödyllisiä.

Mitä on vaisto?

Biologisesta näkökulmasta vaisto on synnynnäistä käyttäytymistä. Se ohjaa kaikkia sisäisiä tarpeitamme ja käytöksiä, jotka sallivat meidän selviytyä ympäristössämme. Vaistot kuten itsensä suojelu, seurallisuus, lisääntyminen, yhteistyö ja uteliaisuus ovat peruspiirteitä, jotka määrittelevät ihmisen ja myös muutkin eläimet.

Vaiston käsityksestä tuli, mielenkiintoista kyllä, 1900-luvulla ei-toivottu. Se oli yhteys, joka sitoi meidät itsemme primitiivisiin versioihin. Ihmiset ajattelivat, että oli parempi tukahduttaa tai piilottaa tämä muoto käyttäen muita nimikkeitä. Mm. Abraham Maslow alkoi popularisoimaan termejä kuten ”halu” tai ”motivaatio” tapana välttää vaistosta puhumista. 

Tämä ajatus on muuttunut merkittävästi 2000-luvulla. Yhteiskunta arvostaa taas jälleen kerran intuitiota ja vaistoa. Vaiston ajatuksen uudelleenmuotoilu on erityisen mielenkiintoinen. Eräät ihmiset, kuten tohtori Hendrie Weisinger, vaikutusvaltainen kliininen psykologi ja kirjan Genius of Instinct kirjoittaja selittävät, ettei vaistomme ole synkkiä tai primitiivisiä. Meidän ei tarvitse tukahduttaa niitä.

Jos opimme käyttämään vaistojamme eduksemme, opimme käsittelemään stressiä ja pelkoa paremmalla tavalla. Tämän lisäksi vaistojen, kuten myötätunnon, huolenpidon ja ystävällisyyden edistäminen, sallii meidän rikastuttaa ympäristöämme ja tehdä elämästä merkityksekkäämpi. Kaiken lopuksi myötätunto ja ystävällisyys ovat osa meitä kaikkia. Dacher Keltnerin suorittama tutkimus Kalifornian yliopistossa, Berkeleyssä, todisti juuri tämän.

Mitä on intuitio?

Jotkut ihmiset uskovat, että intuitio on joukko tunteita, jotka antavat meille johtolankoja jostain. Intuitiossa ei kuitenkaan ole kyse mistään taianomaisista prosesseista tai aistinvaraisista käsityksistä. Intuitio voitaisiin paremmin määritellä ”kognitiivisina havaintoina.” Carl Jung on itse sanonut, että intuitiiviset ihmiset ovat heitä, jotka osaavat ennakoida tiettyjä tilanteita tai tapahtumia käyttämällä heidän omia tiedostamattomia informaatioitaan.

• Jung uskoi, että tiedostamattomat informaatiot ovat tulosta kaikesta siitä, mitä me olemme. Se on kaikki se, mitä olemme kokeneet, nähneet ja eläneet. Tiedostamaton on olemuksemme ydin, tiivistettyjen tietojen arkisto, jota aivot arvioivat saadakseen nopeita reaktioita, jotka eivät ole objektiivisen analyysin filtterin läpäisemiä.
• Niin merkittävältä kuin se saattaakin vaikuttaa, asiantuntijat sanovat, että ihmisten olisi seurattava omaa intuitiotaan. Etelä-Walesin yliopiston tutkijat suorittivat tutkimuksen, jossa he esittivät että sisäisen äänen kuunteleminen voi auttaa päätösten tekemisessä.
• Psykologit Galang Lufityano, Chris Donkin ja Joel Pearson julkaisivat omat oivalluksensa Psychological Science –aikakauslehteen. He tulivat siihen johtopäätökseen, jonka tieteellinen ja psykologinen maailma olivat jo tuoneet julki: tiedostamattoman tiedon käyttäminen sallii meidän tehdä nopeita päätöksiä. Tämä auttaa meitä myös elämään elämäämme paremmin suhteessa tarpeisiimme ja persoonallisuuteemme.

Intuitiolla ja vaistolla on yhteinen tarkoitus

Tiedämme nyt, että intuitiolla ja vaistolla ei ole sama alkuperä. Vaistolla on biologinen perusta, kun taas intuitio on kokemustemme ja tietoisuudemme kehityksen tulosta. Tästä huolimatta näillä molemmilla on kiistaton yhteinen tavoite: ne sallivat meidän olla paremmin säädettynä todellisuuteemme. Ne auttavat meitä selviytymään, ennakoimaan riskejä ja elämään yhtenäisempää ja miellyttävämpää elämää. Kuunnellaan sekä intuitiotamme että vaistoamme, niin saamme ne toimimaan hyväksemme!