Ihon ja tunteiden välinen yhteys
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gema Sánchez Cuevas
Kun olet surullinen tai stressaantunut, ihosi tuntuu karheammalta ja vähemmän hehkuvalta. Se näyttää kuivalta ja normaalia kalpeammalta. Toisaalta taas kun tunnet olosi hyväksi, ihosi tuntuu olevan täydellisessä harmoniassa. Tämä havainto osoittaa, että ihon ja tunteiden välillä on yhteys.
Lähes 2 metriä pitkä ja 5 kiloa painava ihomme on elimistön suurin elin. Se sattuu myös heijastamaan tunteitamme ja terveysongelmiamme, ja tästä syystä mikä tahansa voimakas negatiivinen tunne näkyy suoraan iholla.
Allergiat, pistely, karheus, punoitus, nokkosihottuma, kuivuus, halkeilu, haavat, värimuutokset, hikoilu… Nämä ovat joitakin niistä muutoksista, joita iholla voi näkyä ilman fysiologista laukaisijaa. Ne voivat olla psykosomaattisia muutoksia, jotka johtuvat psyykkisistä tekijöistä.
Ihosi ja tunteesi liittyvät läheisesti toisiinsa. Joskus iho paljastaa sen asian jota yrität piilottaa.
Hetkelliset muutokset iholla
Kun olet häpeissäsi, poskesi muuttuvat punaisiksi. Jos tunnet pelkoa, ihosi kalpenee. Kun olet rakastunut, kasvosi kirkastuvat. Jos joku asia vaikuttaa sinuun voimakkaasti, ihosi menee kananlihalle. On monia tapauksia, joissa pienet muutokset iholla vihjaavat psyykkisestä tilastasi.
Sinun tulisi kuitenkin aina kysyä yleislääkäriltä tai ihotautilääkäriltä äkillisistä muutoksista iholla, jotta voit sulkea pois vakavammat sairaudet.
Ympäristön ärsykkeet aktivoivat eri järjestelmiä kehossasi. Jos esimerkiksi olet vihainen, keho aktivoi muuan muassa hermoston, umpieritysjärjestelmän ja immuunijärjestelmän. Tämä negatiivinen tunne aiheuttaa joukon muutoksia elimistössäsi. Niitä tapahtuu niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. (Schwarzer and Koo Chon, 1998.)
Tietyt ihoalueet ja tunteet
Se osa ihosta jossa näet muutoksia, osoittaa tietyn tunteen vaikutuksen ja voimakkuuden siinä osassa kehoa.
- Jos saat pieniä näppyjä tai finnejä kasvoihisi, saatat pelätä vaikutusvallan menetystä. Ehkäpä kärsit alemmuuskompleksista tai tunnet jopa tarvetta saada suojelua.
- Muutokset päässä voivat olla merkki luovuusongelmista. Ehkäpä sinun tarvitsee muuttaa ajattelutapaasi tai tehdä jotain tavallisesta poikkeavaa. Tämä voi myös viitata menneisyyden kaipuuseen tai psyykkisiin haavoihin.
- Yskänrokko (herpes) huulissa ja näärännäpyt ovat yleensä merkkejä epävakaudesta ja hermostuneisuudesta. Iho ja tunteet yhdistyvät ulkoistaakseen sisälläsi olevan paniikin, vihan, pelon, epätoivon tai psyykkisen suojakilven. Jos sinulla on herpes genitaalialueella, se tarkoittaa että käsittelet syyllisyydentunteita tai rangaistusta. Ihmisillä on tapana sanoa, että herpes tällä kehon alueella on merkki ristiriitaisuudesta seksuaalisen halun ja häpeän välillä.
- Muutokset jalkojen ihossa saattavat tarkoittaa että olet tyytymätön tilanteeseesi ja tarvitset muutosta.
- Jos sinulla on iho-ongelmia käsivarsissasi, se voi tarkoittaa tarvetta saada enemmän hellyyttä ja psyykkistä läheisyyttä. Se voi merkitä myös konflikteja töissä tai koulussa, erityisesti jos ongelma on kyynärpäissä.
- Kun sinulla on ongelmia kämmenissäsi, sinulla on epätasapainoa antamisen ja saamisen välillä.
Missä ihokerroksessa ongelma on?
Iho koostuu kolmesta kerroksesta: orvaskedestä, verinahasta ja ihonalaiskudoksesta. Orvaskesi on uloin kerros, ihonalaiskudos on syvin kerros ja verinahka on niiden välissä. Psyykkinen konflikti riippuu siitä, missä ihokerroksessa ongelma esiintyy. Tämä on selkeä todiste ihon ja tunteiden välisestä yhteydestä.
- Orvaskeden ongelmat viittaavat konfliktiin joka johtuu etääntymisestä, erosta tai ongelmista perheenjäsenten, ystävien tai muiden ihmisten kanssa. Ihottuma tässä ihokerroksessa on merkki siitä että pelkäät olla yksin tai eristäytyneenä muista. Skleroderma voi kertoa jonkinlaisesta dramaattisesta erosta, johon ei ole ratkaisua. Psoriasis on merkki kahdesta eri erosta – etääntymisestä omasta itsestäsi ja jostakusta toisesta.
- Verinahassa on nähtävissä eroon liittyvät ongelmat ja fyysisen identiteetin menetys. Syylät tässä ihokerroksessa ovat eräänlaisia arpia aiemmasta hyökkäyksestä. Se on kilpi joka jättää jäljen hyökkäyksestä tai aggressiosta. Jos niitä ilmenee alaraajoissa, konflikti liittyy lapsuuteen.
- Lopuksi, ongelmat ihonalaiskudoksessa ovat merkkejä siitä että et pidä omasta ulkonäöstäsi. Sinulta puuttuu itseluottamusta, olet ylipainoinen tai sinulla on nesteturvotusta. Tämä liittyy myös ankaraan itsekritiikkiin.
Psyykkiset sairaudet
Kun maksa ei toimi kunnolla, bilirubiinin kertyminen elimistöön aiheuttaa keltatautia. Toisin sanoen iho muuttuu kellertäväksi. Tämä on selkeä merkki ihon ja muiden kudosten välisestä yhteydestä.
Vaikka tieteelliset todisteet tästä eivät ole selkeitä, yleisesti uskotaan että vihan, kateuden tai raivon pitäminen sisällä pitkään vaikuttaa vakavalla tavalla fyysiseen terveyteen.
Samoin atooppinen ihottuma liittyy ahdistukseen ja fobioihin. Näistä ongelmista kärsivillä ihmisillä on taipumusta hillitä voimakkaasti aggressiivisia impulssejaan, jotka he ohjaavat ihoonsa. Sen sijaan nokkosihottuma liittyy hyökkäyksen pelkoon. Siksi siitä kärsivät ihmiset ovat yleensä pelokkaita, passiivisia ja herkkiä, erityisesti ihmissuhteissaan.
Kuten näet, iho ja tunteet liittyvät olennaisesti yhteen. Siksi sinun tulisi hoitaa mikä tahansa ihossa esiintyvä ongelma. Älä luota vain kosteusvoiteeseen tai lääkesalvoihin, vaan hoitaaksesi nämä ongelmat kuntoon sinun on myös katsottava sisällesi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Berrino, A. M., Voltolini, S., Fiaschi, D., Pellegrini, S., Bignardi, D., Minale, P., … & Maura, E. (2006). Chronic urticaria: importance of a medical-psychological approach. European annals of allergy and clinical immunology, 38(5), 149-152. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/17058846/
- Gieler, U., Gieler, T., Peters, E. M. J., & Linder, D. (2020). Skin and Psychosomatics – Psychodermatology today. Journal der Deutschen Dermatologischen Gesellschaft = Journal of the German Society of Dermatology : JDDG, 18(11), 1280–1298. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7756276/
- Gupta, M. A. (2009). Stress and urticaria. Neuroimmunology of the Skin: Basic Science to Clinical Practice, 209-217. https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-3-540-35989-0_19
- Hsu, V. M., Shah, V. V., Aldahan, A. S., Mlacker, S., Samarkandy, S., & Nouri, K. (2017). Hyperhidrosis and stress. Stress and Skin Disorders: Basic and Clinical Aspects, 137-148. https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-3-319-46352-0_14
- Jafferany, M. (2007). Psychodermatology: a guide to understanding common psychocutaneous disorders. Primary care companion to the Journal of clinical psychiatry, 9(3), 203-213. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1911167/
- Koo, J. & Lebwohl, A. (2001). Psychodermatology: the mind and skin connection. American family physician, 64(11), 1873-1879. https://www.aafp.org/pubs/afp/issues/2001/1201/p1873.html
- Panasiti, M. S., Ponsi, G. & Violani, C. (2020). Emotions, alexithymia, and emotion regulation in patients with psoriasis. Frontiers in Psychology, 11, 1-8. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7248221/
- Park, H. & Kim, K. (2016). Association of perceived stress with atopic dermatitis in adults: a population-based study in Korea. International journal of environmental research and public health, 13(8), 1-7. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4997446/
- Schonmann, Y., Mansfield, K. E., Hayes, J. F., Abuabara, K., Roberts, A., Smeeth, L. & Langan, S. M. (2020). Atopic eczema in adulthood and risk of depression and anxiety: a population-based cohort study. The Journal of Allergy and Clinical Immunology: In Practice, 8(1), 248-257. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6947493/
- Tawil, S., Irani, C., Kfoury, R., Abramian, S., Salameh, P., Weller, K. & Ezzedine, K. (2023). Association of Chronic Urticaria with Psychological Distress: A Multicentre Cross-sectional Study. Acta Dermato-Venereologica, 103, 1-8. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9940724/
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.