Hyväntahtoisuuden vaikutus aivoihin

Yksikään hyväntahtoisuuden ele, oli se miten pieni tahansa, ei ole ajanhukkaa. Nämä eleet ovat täynnä hellyyttä, arvostusta ja todellista viisautta. Ne ovat hyödyksi aivoille ja yhdistävät meidät toisiin ihmisiin mitä täydellisimmällä ja jaloimmalla tavalla.

On mielenkiintoista, että jo Charles Darwin aikanaan kertoi meille ihmisten hyväntahtoisuuden tärkeydestä. Hänen mukaansa se on vaistoistamme vahvin ja arvokkain, se joka tekee selviämisestä mahdollista, ei vain ihmiskunnalle lajina, vaan myös kaikille eläville olennoille. Hyväntahtoisuutta ei kuitenkaan harjoiteta tarpeeksi usein.

Älä lopeta hyviin aikomuksiin; istuta hyväntahtoisuuden siemen jokaiseen tekoosi. Koska vaikka muut eivät huomaa sitä, mielesi tulee aina olemaan sopusoinnussa sydämesi kanssa.

Hyväntahtoisuudella on hyvin konkreettinen tila aivoissa. Se jakaa saman hermoverkon empatian kanssa. Samalla kun yksi tunnistaa tarpeet, toinen tulkitsee tämän tunteen spontaaniksi ja syvälliseksi teoksi hyvän edistämiseksi sekä avun ja ilon tarjoamiseksi.

Tällä poikkeuksellisella mekanismilla on konkreettinen tavoite: saada meidät ymmärtämään, että olemme paljon vahvempia kun olemme yhteydessä toisiimme kuin ollessamme yksin. Tämä on mielenkiintoinen seikka, jota haluaisimme tarkastella hieman syvällisemmin.

Meidät on ohjelmoitu hyväntahtoisiksi

Jerome Kagan, tunnettu psykologian emeritusprofessori Harvardin yliopistosta, puolustaa ajatusta siitä, että aivot on ohjelmoitu hyväntahtoisiksi. Kyseessä on biologinen taipumus, aivan kuten Charles Darwin sanoi, jossa rakkaudella, myötätunnolla ja huolenpidolla on erityinen tavoite: sallia meidän selviytyä lajina.

Huolimatta siitä että aivoissa on tämä ohjelma jo valmiiksi asennettuna, se ei tarkoita sitä, että olisimme taipuvaisia hyväntahtoisuuteen ensisijaisesti. Siitä syystä, että muut biologiset taipumuksemme ovat myös tärkeitä ja niillä on valitettavasti suuri vaikutus käyttäytymiseemme. Näihin taipumuksiin kuuluvat suuttumus, kateus ja tietysti väkivaltaisuus.

Daniel Goleman muistuttaa omalta osaltaan meitä siitä, että yksi aivojen voimakkaimmista tunteista on myötätunto. Kun tunnemme sen, se vaikuttaa koko limbiseen järjestelmäämme pitkään. Myös neurotoksisia kemikaaleja, kuten oksitosiinia, vapautuu ja se saa aikaan positiivisten tunteiden kokonaisen kirjon, jossa empatia, vastavuoroisuus ja halu tehdä hyvää antavat meille vielä enemmän tunnustusta lajina.

Kyseessä on suurenmoinen ilmiö, joka ansaitsee tulla harjoitetuksi.

Näille ihmisten tunteiden asiantuntijoille hyväntahtoisuus tarkoittaa perittyä vaistoa, joka opetti esi-isillemme, että vihamielisessä ympäristössä vahvin ei selviydy, vaan pikemminkin se, jolla on paras tukiverkosto.

Tunteet ovat tarttuvia ja peilineuronimme sallivat meidän tunnistaa pelon toisessa ihmisessä osataksemme tunnistaa riskin tai ymmärtääksemme, että auttaminen on tapa sijoittaa itseemme jotta tulevaisuudessa meitäkin tullaan auttamaan silloin kun sitä tarvitsemme.

Harjoita myötätuntoa pitääksesi huolta henkisestä terveydestäsi

Dacher Keltner, Kalifornian Berkeley -yliopiston psykologian professori ja Greater Good Science Centerin apulaisjohtaja, kertoo, että arvot, jotka muodostavat nyky-yhteiskuntien selkärangan, repivät täysin kappaleiksi luonnollisen taipumuksemme myötätuntoon ja hyväntahtoisuuteen. 

Raha on yksi tekijä, joka yksilöllistää ja erottelee meidät sekä saa meidät kilpailemaan toistemme kanssa. Menetämme sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunteemme sekä halumme taata vertaistemme hyvinvoinnin, koska yhtäkkiä muutumme toistemme vastustajiksi.

Jopa siinä määrin, että kuten Keltner kuvailee kirjassa Born to Be Good (eli suomeksi “Syntynyt hyväksi”), rikkaimpien ihmisten myötätunnon määrä on keskimäärin kaikkein vähäisintä.

Myötätuntomeditaation harjoittaminen

On kuitenkin mielenkiintoista huomata, että myötätuntoa, samalla tavalla kuin hyväntahtoisuutta, voi harjoittaa. Kun tulet tietoiseksi siitä, että olet etäännyttänyt itseäsi liikaa sisimmästä olemuksestasi ja ajautunut kohti itsekkyyttä, materialismia tai aitouden puutetta henkilökohtaisissa suhteissasi, on ehkä aika pohtia tarvetta muutokseen.

Psychological Science –lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan aikuisia voidaan kouluttaa myötätuntomeditaation avulla, jotta nämä aivojen alueet, jotka ovat olleet uinuvia tai yksinkertaisesti käyttämättömiä, aktivoituisivat uudelleen.

• Myötätuntomeditaatio on visualisointiin perustuva buddhalainen tekniikka.
• Siihen kuuluu sellaisten henkilökohtaisten tilanteiden kuvitteleminen, jossa rakas ihminen käy läpi vaikeaa ajanjaksoa.
• Sinun täytyy kokea tuo kärsimys voidaksesi kytkeä päälle nuo emotionaaliset aivorakenteet, jotka liittyvät erityisesti tarpeeseen tarjota lohtua ja tukea.
• Visualisointi alkaa lähelläsi olevien ihmisten ajattelemisella. Vähitellen suurennat piiriä ystäviin, työtovereihin, naapureihin ja tuttuihin kunnes pääset täysin tuntemattomiin ihmisiin asti.
• Perusidea on eläytyä toisen ihmisen tarpeisiin, tuskaan ja pelkoon, sekä kokea läheisyyttä kärsivän ihmisen kanssa. Kuka ikinä se onkaan.

Tämäntyyppinen meditaatioharjoittelu, johon kuuluu hengityksen asianmukainen hallitseminen ja yhteys syvimpiin tunteisiisi, osoittaa tutkijoiden mukaan neuroplastisuutta. Se sallii meidän lievittää stressiä ja panostaa muiden hyvinvointiin sellaisen sisäisen rikkauden avulla, joka kykenee muuttamaan maailmaa.

Koska ystävällisyys on ainoa investointi, joka ei koskaan epäonnistu.