Hyvä esimies tekee alaisista parempia

Sana “esimies” yleensä herättää meissä tietynlaista hermostuneisuutta. Kun ajattelemme tätä käsitettä, mieleemme saattaa tulla kuva ärtyisästä miehestä, jolla on puku ja solmio. Hän on rankaisija, joka saattaa suuttua meille millä hetkellä hyvänsä mikäli emme käyttäydy täydellisesti tai hänen odotustensa mukaisesti. Erityisesti jos meillä on joskus ollut tällainen kuvailuun sopiva esimies.

Perinteisesti tällainen uhkaileva ja vaativa tapa alaisten kanssa toimiessa oli optimaalinen tapa varmistaa, että he tekevät työnsä kunnolla.

Näin ollen pelkoa käytettiin työkaluna parempien tulosten ja tehokkuuden saavuttamiseksi. Niin ei tietenkään tapahdu ja monet tutkimukset vahvistavat sen.

Jos ajattelemme sitä, niin pelko ei koskaan tee alaisesta tehokkaampaa. Varsinkin jos puhumme pitkäkestoisesta suorittamisesta pitkällä aikavälillä. Painostamalla, uhkailemalla tai vain huomauttamalla alaisten virheistä saavutetaan vain onnettomia työntekijöitä, joilla on huono käsitys omasta tehokkuudestaan. Ihmiset, jotka kykenevät tekemään toistuvia työtehtäviä, mutta joilla on vaikeuksia toimia innovaattoreina, eivät voi samaistua yritykseen.

Tällainen henkilö saattaa menettää mielenkiintonsa työhönsä opitun avuttomuudentunteen takia, koska hän ei tiedä kuinka tehdä esimiehestänsä onnellinen. Tai hän saattaa lopettaa työnsä, koska on väsynyt, hänellä ei ole motivaatiota tai hän tuntee vihaa yritystä kohtaan.

Suuret odotukset edistävät ahdistuneisuutta ja ahdistuneisuus haittaa suorituskykyä kenessä tahansa ihmisessä. Se voi johtaa työntekijän itsetunnon huomattavaan alenemiseen.

Esimiehenä oleminen ei ole sama asia kuin johtajana oleminen

Kuten olemme jo todenneet, esimiehellä oletetaan olevan yrityksen takaamaa auktoriteettia alaisiinsa, ja hänen päämääränään on johtaa alaisia tavalla, jolla heistä tulee tehokkaampia. Toisaalta, tullakseen esimieheksi, yrityksen sekä hänen esimiehensä (esimiehen esimies) täytyy tunnustaa tuo auktoriteetti, kuten myös hänen alaisinaan olevien työntekijöiden.

Johtaja on kuitenkin joku, joka johtaa ryhmää, poliittista tai työhön liittyvää, ja joka pitää yllä tiettyjä työhön liittyviä hyödyllisiä asenteita. Hänen roolinsa käsittää enemmän kuin vain käskyjen antamista ja oman asemansa suojaamista. Hänen tehtävänään on motivoida työntekijöitä, kuten myös työskennellä heidän kanssaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Jos luet tätä artikkelia ja omistat yrityksen jossa työskentelee alaisia, parasta sinulle ja yrityksellesi on oppia kuinka näyttää johtajan asennetta. Jos teet sen, saavutat kaksi asiaa: bisneksesi kasvaa, kun alaisistasi tulee tehokkaampia ja mikä tärkeintä, sinä säilytät terveen suhteen alaisiisi. Sillä tavalla varmistat että kaikki on kunnossa ja työpaikalla vallitsee hyvinvoiva ilmapiiri.

Ensiksikin, johtaja eroaa esimiehestä, koska hän ei halua käyttää auktoriteettiansa vain siitä syystä että voi. Hän ei myöskään näe sitä etuoikeutena pystyä käskyttämään muita. Johtaja järjestää ryhmää ja ohjaa sitä demokraattisesti.

Johtaja myös kuuntelee alaisiaan tietäen, että jokainen pystyy tuomaan jotakin uutta tai saamaan hyviä ideoita. Hän ei yritä tyrkyttää omia ajatuksiaan vaan ennemminkin ylläpitää avointa keskustelua alaisten kanssa. Hän yrittää vakuuttaa heidät käyttämään esimerkkejä sekä järkeviä perusteluja.

Esimies iskostaa pelkoa alaisiinsa: kun hän on lähellä, kaikki tottelevat. Mutta kun hän lähtee, häntä kritisoidaan tylysti. Toisaalta johtaja on itsevarmuuden lähde ja hän herättää innostusta ja jännitystä alaisissaan.

Hyvä johtaja ei etsi virheitä antaakseen rangaistuksen tai syyttääkseen jotakuta. Esimies sen sijaan toimii tällä tavalla. Hän etsii virheitä, nuhtelee, saattaa työntekijän kiusalliseen asemaan ja jopa uhkaa antaa heille potkut. Johtaja mieluummin palkitsee sen mitä työntekijät ovat tehneet oikein, ja jos tapahtuu virhe, hän tekee yhteistyötä alaisen kanssa löytääkseen ratkaisun.

Johtaja on myö kiinnostunut alaisistaan ihmisinä. Millainen heidän elämänsä on, ovatko he onnellisia ja hyvinvoivia. Hän ei näe heitä vain numeroina tai persoonattomina. Sen sijaan hän ymmärtää, että yksi hänen tärkeimmistä velvollisuuksistaan on olla saatavilla työntekijöiden sitä tarvittaessa.

Mitä suurempi onni, sitä suurempi tehokkuus

Yritys ei tule pääsemään kovinkaan pitkälle, jos sen omistaa tyrannimainen esimies johtajan sijaan. Pelokkaat työntekijät päätyvät lopettamaan työnsä vaihtaakseen toiseen, joka saa heidät tuntemaan itsensä hyödyllisemmiksi, rauhallisemmiksi ja paljon onnellisemmiksi.

On todistettu, että onnellisuus työpaikalla saa meidät työskentelemään kovemmin, olemaan parempia ja saavuttamaan enemmän tavoitteita.

Sitä vastoin huonot työolosuhteet, olivat ne sitten esimiehen tai työkavereiden kanssa, tai kun palkka ei vastaa työpaikkaa tai vastuun määrää, kun toimintaperiaatteet näyttävät suosivan yritystä ja epäoikeudenmukaisuudet voivat tehdä meistä uupumuksen ja työstressin uhreja. 

Työntekijä alkaa menettää itsetuntoaan ja toteaa itselleen vankasti kerta toisensa jälkeen “ei ole mitään mitä voin tehdä ollakseni arvostettu,” “ehkä en ole tarpeeksi hyvä tähän työhön,” “minua pelottaa kertoa esimiehelleni ideastani” ja niin edelleen.

Tällainen itsevarmuuden menetys heissä työntekijöinä sekä esimiehessä edistää yleistä epätyytyväisyyttä, syyllisyyden tunnetta ja niin suurta motivaation puutetta että se saa työntekijän tekemään vain vähimmän mitä heiltä vaaditaan.