Huijarisyndrooma naisilla

Jotkut ihmiset kokevat jatkuvaa epäilystä arvostaan ja kyvyistään, vaikka heidän menestyksensä olisikin kiistaton. Tätä ilmiötä kutsutaan huijarisyndroomaksi, ja se kuvattiin ensimmäistä kertaa naisilla. Siitä lähtien se on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena.

Ja huolimatta sukupuolten tasa-arvon ja naisten voimaantumisen edistymisestä, tämä oireyhtymä koskee heitä kokemuksen yhteydessä, mikä vaikuttaa heidän henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kehitykseensä.

Liity kanssamme tutkimaan sitä eri näkökulmista. Seuraavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan haastetta, joka vaikuttaa niin moniin naisiin heidän pyrkimyksissään menestyä ja toteuttaa itseään.

Mikä on huijarisyndrooma?

Huijarisyndrooma kuvattiin ensimmäisen kerran 1970-luvulla Clancen ja Imesin teoksessa The imposter fenomen in high achieving women: Dynamics and therapeutic intervention viittaamaan sisäiseen kokemukseen älyllisestä valheesta valitussa otoksessa korkean suorituskyvyn naisista.

Nykyään sitä pidetään psykologisena ilmiönä, jolle on tunnusomaista syvä turvattomuuden tunne ja jatkuva usko, että menestys on tulosta onnenkantamoisesta tai muiden pettämisestä sen sijaan, että se olisi aitojen kykyjen tai ansioiden tulosta.

Vaikka sitä ei muodollisesti tunnusteta mielenterveyshäiriöksi DSM-5:ssä, sillä on tiettyjä erityispiirteitä, jotka määrittelevät sen oireyhtymäksi, jotka ovat seuraavat:

• Perfektionismi
• Hylkäämisen pelko
• Itsensä devalvaatio
• Pelko, että muut saavat selville aikeistaan
• Jatkuva vertailu
• Menestyksen ulkoinen vaikutus
• Vaikeus hyväksyä kiitosta
• Ongelmia menestyksen sisäistämisessä
• Epäilyt päätöksiä tehtäessä

Ilmiö liittyy sosiaaliseen paineeseen, stereotypioihin, liiallisiin vaatimuksiin itsestä tai menneisiin kokemuksiin epäonnistumisista. Sitä on olemassa useita tyyppejä, ja se vaikuttaa kaiken ikäisiin, kaikkiin alkuperiin ja sukupuoliin. Journal of General Internal Medicine -lehdessä julkaistussa katsauksessa todetaan kuitenkin, että naiset kokevat tämän oireyhtymän todennäköisemmin kuin miehet.

Miksi naiset ovat suuremmassa vaarassa?

Huijarisyndrooma syntyy sekä sisäisten (persoonallisuuden ominaisuudet) että ulkoisten (sosiaalinen paine) tekijöiden monimutkaisesta vuorovaikutuksesta. Naisilla petoksen havaittua määrää lisää rasismin, muukalaisvihan, klassismin ja muiden ennakkoluulojen vaikutus. Perehdytään siihen.

Kliinis-psykologinen näkökulma

Naisille, jotka tuntevat, etteivät he ansaitse omaa menestystä, se johtuu stereotypioista, uskomuksista ja sosiaalisista odotuksista, jotka ovat saaneet heidät suhtautumaan negatiivisesti itseään kohtaan ja kyseenalaistamaan omat kykynsä. Tämä saa heidät tuntemaan, etteivät he ole saavuttamansa menestyksen arvoisia.

The American Journal of Surgery -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että 31,1 prosenttia syndroomaa sairastavista kärsii ahdistuneisuudesta. Lisäksi naiset saavat yleensä korkeammat pisteet kuin miehet, kun otetaan huomioon jatkuva ahdistus skenaarioissa, joissa heidän on osoitettava pätevyytensä.

Naiset, joilla on huijarisyndrooma, asettavat itselleen erittäin korkeat vaatimukset ja pyrkivät täydellisyyteen. Tämä voi johtaa esimerkiksi viivyttelyyn, työhön tai akateemiseen stressiin. Nämä ovat erittäin itsekriittisiä naisia, jotka keskittyvät omiin puutteisiinsa ja heikkouksiinsa sen sijaan, että tunnustaisivat saavutuksiaan ja vahvuuksiaan.

Nämä naiset kokevat jatkuvan epätasapainon tunteen sijoitettujen ponnistelujen ja palkkioiden välillä. Tältä osin Frontiers in Psychology -lehdessä julkaistu tutkimus viittaa siihen, että huijarisyndroomaa sairastavat ihmiset kokevat subjektiivisesti, että heitä ei palkita riittävästi onnistumisistaan, mikä estää heidän kykyään tuntea tyytyväisyyttä saavutuksiinsa tai olla optimistinen tulevien palkkioiden suhteen.

Sosiaalipsykologian tutkimukset viittaavat siihen, että tapa, jolla muut kohtelevat ihmisiä, voi vaikuttaa näillä huijarisyndrooman syntyyn.

Sosiaalipsykologinen näkökulma

Työpaikalla sukupuolten palkkaerolla on tärkeä rooli. Naiset ansaitsevat usein vähemmän kuin miehet samasta työstä, mikä saattaa vaikuttaa heidän palkkaodotuksiinsa ja itseluottamukseensa uran alkuvaiheessa.

Plos One -lehdessä jaettu tutkimus toi esiin, että palkka-odotukset sisäistyvät miehillä ja naisilla eri tavalla jo ennen työn aloittamista. Kun miehet osoittavat yliluottamusta palkkatietojen edessä, naiset ovat riskialttiimpia, vähemmän kilpailukykyisiä ja heillä ei ole itseluottamusta.

Sukupuolten tasa-arvon edistymisestä huolimatta syrjintää esiintyy edelleen ylennysten ja johtotehtäviin pääsyn osalta. Siksi sosiaaliset stereotypiat voivat vaikuttaa naisten ammattivalintoihin.

Samanaikaisesti vähemmistörotuihin kuuluvat naiset ja ulkomailla asuvat naiset voivat kokea huijarisyndroomaa akuutimmin, koska he ovat etniseen vähemmistöön kuuluvia naisia. Tämä asettaa heille toisinaan lisähaasteita. Värillisillä naisilla tunne, että he eivät kuulu yritysympäristöön, on ehkä voimakkaampi rodun ja sukupuolen vuoksi.

Esimerkiksi Journal of African American Women and Girls in Education -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että rotu ja sukupuoli vaikuttavat siihen, miten ihmiset kokevat petoksen. Niillä, joilla oli vähäisiä tai kohtalaisia tunteita, oli positiivisia kokemuksia, kun taas syndroomaa kokevilla oli usein vaikeampi akateeminen matka.

Nämä tekijät voivat rajoittaa heidän akateemista ja ammatillista suorituskykyään. International Journal of Multiple Research Approaches -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa ei kuitenkaan löydetty tilastollisesti merkittäviä eroja tohtorintutkinnon suorittaneiden mustien naisten pistemäärissä muihin opiskelijoihin verrattuna.

Tämänhetkinen tilanne

Huijarisyndrooma naisilla on ilmiö, joka jättää lähtemättömän jäljen monien työkokemukseen huolimatta huomattavasta edistyksestä sukupuolten tasa-arvon edistämisessä työpaikoilla ja korkeakouluissa. Ymmärtääksemme sitä paremmin, on tärkeää ottaa huomioon joitain paljastavia tilastoja.

Kolme neljästä naisesta kokee huijarisyndroomaa jossain vaiheessa uraansa.

Ero naisten edustuksessa johtotehtävissä

Vaikka edistystä on tapahtunut, naisilla ei ole edelleenkään yhtäläistä edustusta johto- ja johtotehtävissä kuin miehillä.

Catalystin tietojen mukaan vuonna 2020 naisten osuus ylemmissä johtotehtävissä vaihteli alueittain. Latinalaisessa Amerikassa se oli 36 prosenttia, kun taas Euroopan unionissa se oli 34 prosenttia. Euroopan unionissa Ranska johti 38,3 prosentilla, sen jälkeen Saksa 30,1 prosentilla ja Espanja 33,9 prosentilla.

Lisäksi ylemmissä johtotehtävissä on huomattava ero naisten edustuksen suhteen. Johtotehtävissä vain 23 % on naisia, kun taas ylimmässä johdossa luku nousee 29 %:iin.

Johtajien riveistä huomaamme, että 37 prosenttia on naisia. Ja ammattirooleissa osuus nousee 42 prosenttiin. Kuitenkin tukihenkilöstössä naisten osuus on 47 %. Nämä tiedot osoittavat, että sukupuolten tasa-arvoa on käsiteltävä ja edistettävä organisaatioiden korkeimmilla johtotasoilla.

62 % ylimmistä johtotehtävistä on miehillä, kun taas naisilla on vain 31 %.

Sukupuolten välinen kuilu yrittäjyydessä ja työn tyypissä

Global Entrepreneurship Monitorin vuosiraportti tarjoaa oivallisen näkökulman sukupuolten väliseen eroon liike-elämässä. Vuonna 2019 naiset saivat huonommat pisteet yrittäjäkäyttäytymisessä ja korkeammat epäonnistumisen pelossa.

Vaikka nämä luvut ovat sinänsä kaunopuheisia, ne ovat vasta alkua laajemmalle kuvalle sukupuolten välisestä eriarvoisuudesta. Ennen COVID-19 -pandemiaa McKinseyn konsultoima tutkimus osoitti, että naisjohtajat poistuivat yrityksistä eniten vuosiin. Pandemian puhkeaminen lisäsi tätä epätasaista vastuunjakoa.

Sukupuolten välinen kuilu ja työkuormien jakautuminen

Pandemian aikaiset työnjaon ja hoitotaakan eriarvoisuudet vaikuttivat suhteettomasti naisten osallistumiseen työmarkkinoille.

Suurempi osuus äideistä joutui jättämään työnsä kuin isistä. Maailman talousfoorumin Global Gender Gap Report 2020 -raportin johtopäätös paljastaa, että sukupuolten tasa-arvoa ei saavuteta 99,5 vuoteen.

Esimerkiksi alakouluikäisten lasten äidit käyttivät kotiopetukseen keskimäärin viisi tuntia päivässä, kun taas isät vain kaksi tuntia. Lisäksi demografisen tutkimuksen mukaan yli 60 % työssäkäyvistä äideistä on joutunut käyttämään lastenhoitopalveluja pandemian alkamisen jälkeen, kun vastaava luku on 42 % isistä.

Värillisten naisten aliedustus

Värillisten naisten edustus varapresidentin tai presidentin johtotehtävissä on vielä hälyttävämpää. Edellä mainitun Catalyst-raportin (2022) mukaan näillä naisilla oli alle 5 % johtotehtävistä. Latinalaisilla naisilla prosenttiosuus on sama, ja aasialaisnaisilla vielä pienempi.

Huijarisyndrooma naisilla on yleinen este

Yhteenvetona voidaan todeta, että huijarisyndrooma ilmenee yleisenä haasteena monien naisten ammatillisessa ja henkilökohtaisessa kehityksessä. Mutta koska se tunnustetaan ja sitä käsitellään kollektiivisesti, se voidaan voittaa, jolloin he voivat saavuttaa täyden potentiaalinsa ja osallistua mielekkäästi yhteiskunnan kaikkiin osa-alueisiin.

On aiheellista korostaa, että tämän artikkelin tarkoituksena on korostaa, että naisilla, joilla on huijarisyndrooma, ei ole todellisten taitojen tai pätevyyden puutetta. Se on vain käsitys heidän arvostaan, joka on aina irrallaan todellisuudesta.