Hissifobia: aiheuttajat ja oireet

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi María Vélez

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Pelko on ihmisen luontainen reaktio, joka auttaa välttämään vaaran. Sen seurauksena ihmiset usein pelkäävät uusissa tilanteissa, jotka eivät ole heidän hallinnassaan. Toisaalta myös tavanomaiset, arkipäiväiset asiat voivat olla pelon lähde joillekin ihmisille. He ovat saattaneet oppia pelkäämään niitä muiden kautta tai oman traumaattisen kokemuksensa seurauksena. Jos kokemusta ei käsitellä kunnolla, pelosta voi tulla irrationaalista ja se voi muuttua täydeksi fobiaksi. Yksi esimerkki tästä on hissifobia.

Tämä arkipäiväinen laite aiheuttaa ahdistusta monille ihmisille. Sen pieni suljettu tila tekee useimmista ihmisistä hieman klaustrofobisia, mutta toisia hissit suorastaan kammottavat. Heidän voimakas pelkonsa vaikuttaa arjen elämään, koska he eivät pysty astumaan hissiin.

Hissifobian oireet

Minkä tahansa fobian yleisiä oireita ovat hikoilu, tärinä, päänsäryt, pahoinvointi, huimaus, nopea sydämensyke, hyperventilaatio tai jopa oksentaminen. Jotta psykologi voisi virallisesti diagnosoida potilaalla fobian, näitä oireita on täytynyt esiintyä vähintään kuusi kuukautta. Potilaan täytyy myös pelätä kyseistä asiaa lamaannuttavan paljon.

Yksi ainutlaatuinen piirre hissifobiassa on se, että vaikka sitä hoidetaan kuten mitä tahansa muuta fobiaa, se on itse asiassa yhdistelmä kahta erilaista pelkoa: klaustrofobiaa ja akrofobiaa. Ensimmäinen on irrationaalista suljettujen ja ahtaiden paikkojen kammoa. Akrofobia puolestaan on korkeiden paikkojen kammoa.

Hissit sattuvat sopimaan kumpaankin fobiaan, vaikkakin monet ihmiset pelkäävät enemmän jompaakumpaa, joko ahtaita tai korkeita paikkoja. Hissifobiasta kärsivät ihmiset kokevat kaikki ahdistuksen oireet ajatellessaan hissiin astumista tai sitä, että heidän on noustava rakennuksen ylimpään kerrokseen.

Mistä hissifobia johtuu?

Yleensä tätä fobiaa aiheuttavat hisseihin liittyvät traumaattiset kokemukset. Ei ole mitenkään yllättävää, että henkilölle kehittyy todennäköisemmin hissifobia, jos hän on koskaan ollut jumissa sellaisessa pidemmän aikaa. Hissifobia voi kehittyä myös silloin, jos jollain henkilön läheisellä on ollut hissiin liittyvä traumaattinen kokemus, ja henkilölle kehittyy voimakas pelko sen seurauksena.

Muiden fobioiden tavoin hissiin liittyvät pelot voivat myös periytyä. Toisin sanoen henkilöllä voi olla hissifobia siksi, että hänen vanhempansa ovat aina sanoneet hänelle, että hissit ovat hyvin vaarallisia paikkoja. Yksi mahdollisuus on myös se, että fobiaan ei ole mitään selkeää syytä.

Jos henkilöllä on ahdistushäiriö ja hän sattuu kokemaan voimakkaita ahdistusoireita hississä, hänelle voi kehittyä fobia. Ahdistushan toimii assosiaation kautta. Se, että henkilö on saanut oireita hississä, voi saada hänet tuntemaan ahdistusta hissiin astumisesta uudelleen.

Onko parantavaa hoitoa?

Jos fobiasi on lievä, hengitys- ja rentoutusharjoitukset ennen hissiin astumista voivat riittää. On tärkeää olla välttämättä hissejä kokonaan tai olla pakenematta hissistä. Äkillinen tai pakonomainen toiminta hississä tai sen lähettyvillä voi pahentaa fobiaa.

Jotta olo tuntuisi turvallisemmalta ja varmemmalta, kulje hissillä jonkun luotettavan henkilön kanssa. Tämä henkilö voi tarpeen mukaan myös auttaa, jos olosi alkaa tuntua huonolta tai tarvitset apua. Toinen hyöty kaverin mukaan ottamisesta on se, että hän voi kääntää ajatuksesi muualle pelostasi.

Jos kokeilet näitä neuvoja eivätkä ne toimi, sinun tulisi hakea ammattiapua saadaksesi asianmukaista psykologista hoitoa ongelmaasi. Fobioihin on kolme yleistä strategiaa: kognitiivinen uudelleenstrukturointi, rentoutusharjoitukset ja systemaattinen poisherkistäminen.

Ensimmäinen pyrkii muovaamaan uskomuksia tai negatiivisia ajatuksia, joiden vuoksi sinun on mahdotonta suhtautua hissiin normaalisti. Voit esimerkiksi etsiä tietoa siitä, kuinka paljon vakavia onnettomuuksia hisseissä tapahtuu tai kuinka todennäköistä on jäädä sellaiseen jumiin.

Rentoutusharjoitukset keskittyvät vähentämään ahdistusoireita ennen hisseille altistumista ja sen aikana. Systemaattinen poisherkistäminen taas on sitä, että yksilö altistetaan vähitellen hänen pelkäämälleen asialle.