Herkkyys on merkki vahvuudesta, ei heikkoudesta

Herkkyys käyttäytymisessämme, ymmärtämisessämme ja kommunikaatiossamme ei ole merkki heikkoudesta, vaan vahvuudesta. Tämä ajatus on sitä vastaan, mitä valtaosa ihmisistä tuntuu ajattelevan, eli että tunteet tekevät ihmisestä heikon.

Tunteita on katsottu alaspäin pitkän aikaa, joten ei ole ihme että yhteiskuntamme uskoo että tunteemme kadottavat tehokkuutemme, voimamme ja kyvykkyytemme päätöksenteon suhteen.

Onneksi tämä on muuttumassa, ja nykyään annamme enemmän arvoa tunteillemme, samoin kuin kyvyllemme näyttää herkkyyttä kommunikoidessamme ja vuorovaikutuksessamme ympäristön kanssa.

Läheisyys, aitous ja herkkyys kommunikaatiossa

Herkkä kommunikaatio vaatii suoruutta. Mutta kun sanomme mitä ajattelemme, ihmiset saattavat loukkaantua, joten samalla kun meidän pitäisi olla rehellisiä, meidän pitää samanaikaisesti ilmaista itseämme siten että aiheutamme mahdollisimman vähän vahinkoa.

Mikä on avain herkkään kommunikaatioon? Tunteen, ei arvostelun ilmaisu. Toisen arvostelu tuhoaa kaiken herkkyyden ja suoruuden kommunikaatiossa. Toisin sanoen, sen sijaan että sanoisit toiselle, että “olet valehtelija”, meidän tulisi kysyä itseltämme mitä se tarkoittaa ennen kuin teemme tällaisen arvion.

Sen sijaan että tuomitsemme jonkun, meidän tulisi puhua siitä, miltä meistä tuntuu vastineena kyseisen henkilön käyttäytymiseen. Esimerkiksi, “minua suututtaa kun teet noin.” Ole aina erittäin konkreettinen ja korosta sitä miltä tilanne saa sinut tuntemaan. Sanat jotka tuomitsevat eivät sisällä herkkyyttä, ja niiden ainoa tehtävä on suojella egoa.

Tunteissamme ei ole haavoittuvaisuutta

Monet ihmiset kommunikoivat tuomitsemisen kautta koska he pelkäävät että he näyttävät haavoittuvaisilta tai herkiltä jos heidän tunteensa näkyvät. Tämä ei kuitenkaan voisi olla kauempana totuudesta. Arvostelu ja mielipiteet ovat puhtaita otaksumia, kun taas tunteet perustuvat elettyihin kokemuksiin.

Kun rohkaisemme herkkyyttä lähimmissä ihmissuhteissamme, annamme itsellemme mahdollisuuden näyttää enemmän haavoittuvaisuutta. Oletamme, ettei kukaan käytä sitä hyväksi ja käytämme tunteitamme ilmaisemaan tehokkaampaa kommunikaatiota.

Etäisimmissä ja vähemmän tukevalle pohjalle rakentuvissa suhteissa meillä on taipumus ottaa kylmä, tuomitsevainen asenne, ikäänkuin tämä merkitsisi voittoa haavoittuvaisuudesta. Ajattelemme, että se saa meidät näyttämään hyvältä, ja se antaa meille syyn olla tunteettomia voidaksemme olla objektiivisempia.

Sen seurauksena emme kommunikoi selkeästi ja vilpittömästi, vaan lankeamme helppojen ja nopeiden arvioiden ansaan, peläten että he saavat selville sen osan meistä, jonka kuvittelemme huonommaksi. Todellisuudessa juuri se osa rakentaa meille viisaan sydämen.

Herkkänä näyttäytyminen, se että annamme muiden nähdä ettemme ole tehty kivestä, tarkoittaa itsemme ilmaisemista turvallisella, avoimella, rennolla ja innokkaalla tavalla. Silloin näytämme että olemme taipuvaisia oppimaan, ymmärtämään ja kypsymään.

Herkkyydestä puhuminen voi olla vaikeaa, mutta se on kokeilemisen arvoista. Kilpailuhenkisessä yhteiskunnassa kypsyminen tarjoaa monia hyötyjä ja on helppoa unohtaa että asiat, jotka tekevät meistä vahvoja nähdään haavoittuvaisuutena.

Kuten jo tiedämme, kritisoiminen, pilkkaaminen ja meitä häiritsevien asioiden huomiotta jättäminen kasvattavat jännitteitä ja aiheuttavat konflikteja, joiden ratkaiseminen on vaikeaa. Siitä syystä yhteiskunnan viesti tunteettoman vaikutelman luomisesta on hyödyllinen vain joissain olosuhteissa, muttei suurimmassa osassa tilanteita.

Toisia vastaan hyökkääminen tunteidemme näyttämisen sijasta on virhe, josta maksamme kalliin hinnan. Tämän tietäen, pitäisi olla selvää että herkkyys on lahja joka pitäisi maksimoida, sillä “sydämestään” eläminen on se asia, mikä tekee meistä ainutlaatuisia ja aitoja.