Havainnointimenetelmä

Havainnointi on yksi tieteellisen menetelmän pääelementeistä. Se mahdollistaa arvokkaan tiedon hankkimisen tutkimuskohteesta.

Havainnointimenetelmä liittyy nimensä mukaisesti havainnointiin. Tämä on aktiivista tiedon hankkimista tietystä tapahtumasta tai ilmiöstä. Havainnointi on kohteen tarkkaa havaitsemista, toimintaa, jossa tutkija tietää, mitä hän haluaa analysoida ja miksi (Díaz, 2011).

Havainnointimenetelmä on prosessi, jonka päätehtävänä on kerätä tietoa. Se sisältää koodausta ja luokittelua. Tässä yhteydessä koodaus tarkoittaa, että valittu raakainformaatio käännetään lähetettävän koodin avulla (Fabbri, 1998). Havainnointi ei ole yksinomaan havaintoprosessi, joka tekee aistimuksista tietoisia, vaan se on myös organisoiva prosessi.

Tieteellisenä menetelmänä havainnoinnille on tunnusomaista:

• Se palvelee tutkimustavoitetta.
• Se on suunniteltu järjestelmällisesti.
• Se on hallinnassa ja liittyy yleislaatuisiin väittämiin.
• Siihen liittyy voimassaolo- ja luotettavuustarkastuksia.

Havainnointimenetelmä

Havainnointimenetelmä on tieteellinen menettely, jossa paljastuu  havaittujen käyttäytymismallien esiintyminen. Näitä käyttäytymismalleja organisoidaan ja analysoidaan (sekä laadullisesti että määrällisesti) käyttämällä välineitä ja parametreja, jotka mahdollistavat niiden välisten suhteiden havaitsemisen. (Anguera, 2003).

Tämä menetelmä vastustaa hypoteeseja, toistaa saadut tulokset ja edistää sen tieteenalan teoreettista kehitystä, johon se on rajattu. Lisäksi se auttaa tutkijaa seuraamaan muuttujia koko tutkimusprosessin ajan (Anguera ja Hernández, 2014).

Tässä menetelmässä ei manipuloida käyttäytymistä kuten kokeellisissa tai lähes kokeellisissa tutkimussuunnitelmissa. On kuitenkin mahdollista hallita mahdollisia vieraita muuttujia, jotka voivat vaikuttaa tai vääristää tietoja. Tällä ohjauksella on se tarkoitus, että riippumattomat muuttujat ovat ainoita, jotka ovat vastuussa vaikutuksista riippuvaisiin muuttujiin.

Havainnointimenetelmän vaiheet

Seuraavaksi tarkastelemme Angueran (2003) ehdottaman havainnointimenetelmän kahdeksaa vaihetta.

1) Tunnusteluvaihe

Tässä vaiheessa tavoitteena on täsmentää tutkimuskohdetta, vähentää tai eliminoida havaittavan kohteen reaktiivisuutta, nostaa tarkkailijan koulutustasoa ja kerätä tietoa. Tässä vaiheessa tulee hankkia yksityiskohtaista tietoa ja perehtyä havainnointitilanteeseen.

2) Ennakkovalmistelut

Tässä havainnointimenetelmän vaiheessa on otettava huomioon seuraavat näkökohdat. Niiden tarkoituksena on helpottaa menettelyä ja välttää virheitä:

• Istuntojen välisen vakion ylläpito. Taataan mahdollisimman tasaiset väliajat eri tarkkailuistuntojen välillä.
• Istunnon sisäisen pysyvyyden ylläpito. On varmistettava, että istuntoa ei keskeytä odottamaton tapahtuma, joka aiheuttaisi katkon toiminnassa.
• Tilapäisten häiriöiden hoito. Havaintoprosessin keskeyttävien tilanteiden ratkaisun takaaminen.
• Ajoitus. Koko havaintoprosessin aikana suoritettavien toimintojen peräkkäisyyteen liittyvän suunnitelman laatiminen.
• Tarkkailuistunnon tunnistaminen. Sisältää fyysiseen ympäristöön ja suoritettavaan toimintaan liittyvää tietoa, koehenkilöiden sosiaalisen tason, institutionaalisen tiedon sekä organisaatioon liittyvän tiedon tunnistamista.

3) Havainnointisuunnitelma

Tässä vaiheessa on tarpeen suunnitella, milloin havainnot tehdään halutun tiedon saamiseksi. Optimaalinen tilanne on jatkuva rekisteröinti, joka vastaa tutkittavaksi tarkoitettua todellista kokonaisuutta.

Joitakin huomioon otettavia elementtejä ovat tarkkailujakso, istuntojen tiheys, istuntojen vähimmäismäärä ja kriteerit istuntojen alkamiselle ja lopettamiselle.

4) Laitteen valmistelu

Tämä vaihe koostuu kerättyjen tietojen tallentamiseen tarkoitetun välineen luomisesta. Kaksi esimerkkiä niistä ovat luokkajärjestelmä ja kenttäkaava. Luokkajärjestelmä on korkeampiarvoinen, kun taas kenttäkaavat ovat joustavampia ja soveltuvat monimutkaisiin empiirisiin tilanteisiin.

5) Rekisteröinti ja salaus

Tässä vaiheessa kerätään tietoa todellisuudesta ja muunnetaan se tietylle välineelle. Tietojen purkaminen on tehtävä rekisteröintijärjestelmään. Se jaetaan käyttäytymisyksiköihin, jotta saadaan puoliksi systematisoitu tietue. Myöhemmin järjestelmää systematisoidaan asteittain.

6) Parametrien hankinta

Seuraavat parametrit tallennetaan tässä vaiheessa:

• Taajuus. Havaittujen toimien tai käyttäytymistapahtumien määrä.
• Järjestys. Erilaisten käyttäytymismallien järjestys.
• Kesto. Käyttäytymisen ilmestymisaika.
• Viive. Aika, joka kuluu ärsykkeen esiintymisen ja käyttäytymisen ilmaantumisen välillä.

7) Tietojen laadunvalvonta

Kun tiedot on kerätty, tietojen laatu on taattava. Perimmäisin valvontavaatimus on havaintorekisterin luotettavuus. Myös sen kelpoisuus on varmistettava. Toisin sanoen se, mitä oli tarkoitus mitata, on mitattu.

8) Tietojen analysointi

Havainnointimenetelmän viimeinen vaihe on tietojen analysointi. Tästä saadaan tulokset. Näiden havaintojen tulee loogisesti liittyä tutkimuksen alussa asetettuihin tavoitteisiin ja vastaavia aiheita käsittelevään kirjallisuuteen.

Havainnointimenetelmän edut ja rajoitukset

Lopuksi käymme läpi joitakin havainnointimenetelmän etuja ja rajoituksia.

Edut

• Tietoa on mahdollista saada reaaliajassa.
• Se mahdollistaa monien käyttäytymismuotojen tutkimisen.
• Se auttaa tutkimaan aiheita, joista ei ole mahdollista saada verbaalisia raportteja. Esimerkiksi vauvat, eläimet jne.
• Sitä voidaan käyttää myös tapauksissa, joissa koehenkilö vastustaa tutkimusta.

Rajoitukset

• Vieraiden ja piilotettujen tekijöiden häirintämahdollisuus.
• Havainnointitekniikoiden käytännön soveltamismahdollisuutta rajoittaa tapahtumien kesto.
• Kaikkia havaittuja tietoja ei voida ilmaista määrällisesti, vaikkakin useimpia voidaan.

Lopuksi todettakoon, että havainnointimenetelmä ei perustu tavalliseen ja yksinkertaiseen havaintoon. Se on monimutkainen ja tieteellinen havainnointi, joka pyrkii tarjoamaan objektiivista, pätevää ja luotettavaa tietoa. Sen tiukan ja systemaattisen soveltamisen avulla tutkija voi ymmärtää todellisuuden, jota hän haluaa tutkia, ja kerätä olennaista tietoa tutkimuksensa tavoitteiden saavuttamiseksi.