Hampaiden narskuttelu: syyt, oireet ja hoito

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Fátima Servián Franco.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Hampaiden narskuttelu eli bruksismi on hampaisiin liittyvä ongelma – mutta sillä voi olla hyvin vakavia seurauksia mielen toiminnalle.

Bruksismiin kuuluu ylä- ja alahampaiden yhteenpuristaminen ja niiden hankaaminen toisiaan vasten liikuttamalla niitä edestakaisin. Tämä on yleensä jotain, mikä tapahtuu huomaamatta, mistä syystä sen ehkäisy tai hoito voi olla melko hankalaa.

Hampaiden narskuttelua voi esiintyä yöllä tai päiväsaikaan, mutta se on suurempi ongelma öisin, sillä sitä on silloin vaikeampi hallita. Bruksismin aiheuttajasta ei olla yhtä mieltä, mutta vaikuttaa siltä, että psyykkisistä syistä stressi toimii laukaisijana monen ihmisen kohdalla.

Bruksismia esiintyy naisilla ja miehillä yhtä paljon. Sitä on kuitenkin vähemmän vanhemmilla ihmisillä, sillä oireita esiintyy 14 %:lla lapsista, mutta vain 12 %:lla nuorista ja 8 %:lla aikuisista.

Varhainen diagnoosi on oleellinen hammas- ja uniongelmien ehkäisemiseksi.

Hampaiden narskuttelun syyt ja oireet

Jos heräät kasvolihakset tai pää kipeänä, sinulla saattaa olla bruksismin tyypillisimmät oireet. Hampaiden narskuttelu aiheuttaa hammaskipua, heiluvia hampaita ja joskus hampaiden kulumista. Lisäksi se tuhoaa hammasta tukevaa luuta ja aiheuttaa nivelongelmia, kuten purentaelimistön toimintahäiriöitä (TMD).

Bruksismista kärsivät ihmiset eivät useinkaan huomaa narskuttelevansa hampaitaan. He eivät huomaa myöskään sen oireita, sillä useimmiten ne ilmenevät henkilön nukkuessa.

Oireita kuten kasvolihasten rasitusta tai kireyttä ilmenee vasta kun hampaiden narskuttelu saavuttaa tietyn pisteen.

Joskus ongelmaan liittyy kipua hampaissa, leukaperissä, kasvoissa, sivuonteloissa tai korvissa. Joissakin tapauksissa kipua esiintyy koko päässä. Jos hampaiden narskuttelu jatkuu pitkään, lihasrasitus voi ulottua niskaan ja hartioihin.

• Stressi ja ahdistus.
• Herääminen kevyen unen aikana, mikä voi olla yksi selkeimmistä tämän häiriön oireista.
• Selällään nukkuminen.
• Ruokavalio.
• Nukkumistottumukset.
• Epätasapainoinen purenta.

Aivosi kiittävät sinua hyvistä yöunista.

Hoidot hampaiden narskutteluun

Oikeanlainen hoito riippuu suoraan vaivan aiheuttajasta, ja on tärkeää mennä suoraan ongelman juureen eikä vain hoitaa sen oireita.

Rentoutusmenetelmät voivat auttaa suuresti, sillä stressi vaikuttaa olevan bruksismin suurin syy. Mikä tahansa stressiä tehokkaasti lievittävä keino voi auttaa, kuten musiikin kuuntelu, lukeminen tai kävely.

Niissä tapauksissa, joissa ongelman pääasiallinen aiheuttaja on jokin psyykkinen häiriö, kuten ahdistus, suosittelemme opettelemaan rentoutusmenetelmiä ja täydentämään niitä fysioterapialla, sekä hoitamaan kipua tulehdusta lievittävällä lääkityksellä ja lihasrelaksanteilla.

Terapeutin luona käyminen voi myös vähentää hampaiden narskuttelua, sillä se auttaa potilasta rentoutumaan ja oppimaan itsehillintää.

Ahdistuksen vähentämiseksi tarkoitetut menetelmät auttavat hallitsemaan sitä vaikutusta, joka hypotalamuksella ja limbisellä järjestelmällä on lihastemme säätelyssä.

Bruksismin hoito tarkoittaa oireiden vähentämistä ja hampaiden suojaamista. Jos ongelma jatkuu, mene erikoislääkärin kuten nenä-, korva- ja kurkkulääkärin, unilääkärin, fysioterapeutin tai psykologin vastaanotolle.

Lähteet:

Alcolea Rodríguez, J. R., Herrero Escobar, P., Ramón Jorge, M., Sol, L., Trinidad, E., Pérez Téllez, M., & Garcés Llauger, D. (2014). Asociación del bruxismo con factores biosociales. Correo Científico Médico, 18(2), 190-202.

Arreaza, A., Correnti, M., & Battista, V. (2010). Ansiedad como rasgo de la personalidad de un grupo de pacientes con liquen plano bucal. Acta odontol. venez, 48(2).

Da Acosta Álvarez, A., Alchieri, A., & Joao, C. Niveles de ansiedad y el impacto social en las personas con bruxismo. Interpsiquis [Internet]. 2012 [citado 19 Oct 2012][aprox. 8 pantallas].

Pérez, G., Vázquez, L., & Vázquez, Y. (2007). Bruxismo: Somatización del estrés en odontología. In Rev Forum científico (Vol. 21, No. 52, p. 5).

Pinto, F., & Washington, W. (2014). Bruxismo y Patologías relacionadas por hacinamiento y estrés psicofísico en pacientes del centro de rehabilitación social nº 2 de quito, en el período octubre 2013-marzo 2014 (Bachelor’s thesis, Riobamba: Universidad Nacional de Chimborazo).

Segura, M. G., Rodríguez, M. O., & Rojas, P. D. (2003). Tratamiento combinado a pacientes bruxopatas con férulas oclusal y psicoterapia. Correo Cientif Med Holguín, 7, 12.

Vicuña, D., Id, M. E., & Oyonarte, R. (2010). Asociaciones entre signos clínicos de bruxismo, ansiedad y actividad electromiográfica maseterina utilizando el aparato bite strip® en adolescentes de último año de enseñanza media (Secundaria). International journal of odontostomatology, 4(3), 245-253.