Logo image
Logo image

Golemanin tunneälymalli työelämässä

3 minuuttia
Kyvyt, jotka Daniel Goleman integroi mielenkiintoiseen tunneälyä koskevaan teoriaansa, ovat nykyään yhä enemmän kysyttyjä työelämässä.
Golemanin tunneälymalli työelämässä
Viimeisin päivitys: 14 tammikuuta, 2023

Monet väittävät tietävänsä, mistä tunneäly koostuu. Nämä ihmiset ovat usein lukeneet useamman kuin yhden Daniel Golemanin kirjan ja ovat saattaneet käydä useita kursseja aiheesta. Käytännössä tunneälyn oikea soveltaminen on kuitenkin vielä puutteellista. Näemme sen ihmissuhteissamme ja myös työpaikallamme.

Yli kolmekymmentä vuotta on kulunut siitä, kun Goleman ja Mayer mainitsivat tunneälyn ensimmäisen kerran. Mutta tämän teorian arvo, hyödyllisyys ja merkityksellisyys eivät koskaan vanhene. Se on pätevä ja laajalti hyväksytty rakennelma. Vaikka se on lähestymistapa, joka korreloi hyvinvoinnin ja henkilökohtaisen täyttymyksen kanssa, emme silti ole onnistuneet hallitsemaan sitä.

Yksi esimerkki on ajattelu, jonka mukaan tunteiden säätely vastaa täydellistä ja eheätä hallintaa omien tunteidemme suhteen. Tämä väärä usko sisältää sen ajatuksen, että henkilöt, joilla on tunneälyä, eivät joudu napit vastakkain kenenkään kanssa tai eivät koe raivoa tai ahdistusta. Todellisuudessa asia ei ole niin. Mikään ei nimittäin ole niin luonnollista kuin tunteiden koko kirjon kokeminen, myös kaikkein epämiellyttävimpien tunteiden.

Älykäs käytös tarkoittaa kaikkien sisäisten kokemusten ymmärtämistä ja sitä, ettei anna ikävien tunnetilojen viedä mennessään. Tästä syystä henkilö, joka työskentelee tehokkaasti tunneälyn alalla, hallitsee täydellisesti useita erityisiä taitoja.

Ne, jotka Golemanin tunneälymalli sisältää, ovat erityisen hyödyllisiä työelämässä.

Meidän kaikkien on kehitettävä kykyämme käsitellä emotionaalista tietoa ja käyttää sitä suhteidemme parantamiseen, tavoitteidemme saavuttamiseen ja käyttäytymisemme säätelyyn.

Some figure
Hyvät tunneälytaidot edistävät henkistä hyvinvointia ja yleistä tyytyväisyyttä elämään.

Golemanin tunneälymalli

Nykyään käydään edelleen satunnaista keskustelua siitä, onko tunneäly todellakin yksi älykkyyden tyyppi. Yksi näkökohta, josta kaikki asiantuntijat ovat yhtä mieltä on se, että kukaan ei osoita todella älykästä käyttäytymistä, jos hän ei tiedä kuinka säädellä tunteitaan. Esimerkiksi kukaan ei ole todellinen nero, jos hänellä ei ole empatiaa tai ei osaa säädellä turhautumistaan.

Kun otetaan huomioon tunneälyn merkitys, Daniel Goleman on korostanut sen jäsentämisen tärkeyttä työpaikalla. Pehmeiden taitojen kautta kehitämme riittävää emotionaalista itsetietoisuutta, joka on työpaikalla niin välttämätöntä. Lisäksi, jos me kaikki omaisimme hieman enemmän tunneälyä, emme vain olisi tuottavampia, vaan olisimme myös onnellisempia.

Tätä tarkoitusta varten Goleman kehitti tunneälymallin (Emotional Intelligence, EI). Hän kehitti teorian kirjassaan Tunneäly (Emotional Intelligence, 1995). Sen tarkoitus on kuvata joukko taitoja, jotka tekevät meistä päteviä tässä kyvyssä. Ne ovat seuraavat:

Tunneäly opettaa meitä säätelemään, ymmärtämään ja yhdistämään tunteitamme ja tuntemuksiamme. Käytämme näitä tietoja käyttäytymisemme ohjaamiseen.

1. Itsetietoisuus

Miltä sinusta tuntuu juuri nyt? Mistä se tunne kumpuaa? Mikä sen laukaisi? Miten se vaikuttaa siihen, miten ajattelet ja toimit? Emotionaalinen itsetietoisuus on kykyä muodostaa yhteys sisäisiin tiloihin ymmärtääksesi itseäsi, säädelläksesi käyttäytymistäsi ja toimiaksesi mukautuvammin.

Etelä-Kalifornian (USA) ja Hampurin (Saksa) yliopistojen tekemän tutkimuksen mukaan itsetietoisuuteen kuuluu oman olemassaolomme tunnustaminen.

2. Itsesääntely

Itsesääntely on tunneälyn kulmakivi. Se tarkoittaa sitä, että älä anna tunteiden viedä sinua mukanaan. Mutta samalla se tarkoittaa, ettei tunteita tukahduteta. Itsesääntely tarkoittaa tunteiden ymmärtämistä, jotta voit käyttää asianmukaisia strategioita ja suosia tasapainoa, mukautettua käyttäytymistä ja oikeaa vastausta jokaiseen tilanteeseen.

3. Sosiaaliset taidot

Tämä tunneälyn osa koskee hyvää vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa. Sinun on ymmärrettävä omia tunteitasi voidaksesi kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa päivittäin.

Esimerkkejä sosiaalisista taidoista ovat aktiivinen kuuntelu, verbaalit ja ei-verbaalit viestintätaidot, johtamistaidot ja hyvien suhteiden kehittäminen.

4. Empatia

Golemanin tunneälymalli korostaa empatiaa. Ei kuitenkaan riitä, että vain hankit riittävät taidot ymmärtääksesi toisten tunteita, vaan sinun on mentävä pidemmälle.

Empatia merkitsee myös kykyä toimia, reagoida ja olla ennakoiva muiden tarpeiden edessä. Sillä hetkellä, kun muodostat yhteyden ympärilläsi oleviin ja toimit edistääksesi heidän hyvinvointiaan, muokkaat ihmiskunnan todellista olemusta.

5. Sisäinen motivaatio

Goleman väittää, että rahan tai aineellisen hyödyn ajaminen ei ole hyödyllistä. On parempi olla intohimoinen sitä kohtaan, mitä teet. Se johtaa motivaatioon ja selkeään päätöksentekoon. Koet myös todennäköisemmin “flow”-tilan uppoutumalla toimintaan, josta pidät.

Some figure
Empatia suosii inhimillistä yhteyttä ja toisten ymmärtämistä. Tämä on ainoa tapa luoda vahvempia ja onnellisempia tiimejä.

Daniel Goleman teki kirjojensa kautta tunnetuksi tunneälyn termin, ja useimmat ihmiset haluavat kehittää sitä, koska se liittyy menestykseen. Mutta tämä ei ole täysin totta, koska emotionaalisesti älykäs ihminen ei välttämättä halua nousta johtajaksi tai inspiroivaksi malliksi.

Tunneälyn avulla saavutat paremman hallinnan, parannat sosiaalisia suhteitasi ja tunnet itsevarmuutta saavuttaaksesi tavoitteesi. Edellä mainitut viisi tunneälyn aspektia ovat paras lähtökohta psykologiselle hyvinvoinnille työpaikalla.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Barchard, K. A. (2003). Does emotional intelligence assist in the prediction of academic success? Educational and Psychological Measurement63(5), 840-858.
  • Brackett, M., Mayer, J. D., & Warner, R. M. (2004). Emotional intelligence and the prediction of behavior. Personality and Individual Differences, 36, 1387-1402.
  • Davies, M., Stankov, L., & Roberts, R. D. (1998). Emotional intelligence: In search of an elusive construct. Journal of Personality and Social Psychology, 75(4), 989-1015.
  • Goleman, Daniel (1997) La importancia de la Inteligencia Emocional en la empresa. CONECTA
  • Mayer, J. D., Caruso, D. R., & Salovey, P. (2016). The ability model of emotional intelligence: Principles and updates. Emotion Review8(4), 290-300.
  • Mayer, J. D., Roberts, R. D., & Barsade, S. G. (2008). Human abilities: Emotional intelligence. Annual Review of Psychology, 59, 507-536.
  • Mayer, J. D., Salovey, P., & Caruso, D. R. (2004). Emotional intelligence: Theory, findings and implications. Psychological Inquiry, 15(3), 197-215.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.