Fyysisen hellyyden tärkeys aikuisille ja lapsille
Me monesti aliarvioimme fyysisen kanssakäymisen tärkeyden niiden ihmisten kanssa, joita me vaalimme ja rakastamme. Me oletamme, että fyysinen kontakti ei ole tarpeellista. Meidän päivittäinen yhteytemme toisiin on rajoittunut sanoihin ja katseisiin. Ja me emme edes ota täyttä hyötyä irti fyysisestä kosketuksesta, jota voisimme saada heiltä.
Meidän tarpeemme merkitä ja suojella meidän henkilökohtaisia rajojamme hinnalla millä hyvänsä aiheuttaa sen, että se pikkuhiljaa vähentää fyysistä kiintymystä. Me näytämme sitä minimaalisen määrän, sosiaalisesti korrektisti hölmön tavan mukaisesti, mikä enenevässä määrin saa meidät tuntemaan olomme aina vain entistä epämukavammaksi tai jättää meidät tyhjäksi aitouden puutteessa.
Kun kohtelemme fyysistä kontaktia tällä tavalla, unohdamme me kuinka tärkeää se on meidän fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnillemme. Toisen ihmisen koskettaminen antaa meidän ilmaista tärkeän viestin, jota sanat ja teot eivät voi itsessään näyttää.
Fyysinen hellyys ei ole vain lasten juttu
Viime vuosikymmeninä on puhuttu ja tehty paljon tutkimuksia fyysisen hellyyden tärkeydestä, joka sillä on psyykkiseen ja henkiseen kehitykseen vauvoilla ja lapsilla. Useat tutkimukset ja kokeet tukevat ajatusta, että nuoret lapset tarvitsevat kontaktia ja hyväilyä kasvaakseen ja kehittyäkseen terveellä tavalla.
Mutta fyysisen hellyyden tärkeys ei ole ainoastaan elintärkeä tarve lapsien kehityksessä. Se on tärkeää ihmiseksi sopeutumisessa koko meidän elämämme ajan. Ihmiset harjoittavat jotain, mitä kutsutaan suotuisaksi sosiaaliseksi käytökseksi.
Suotuisa sosiaalinen käytös on vapaaehtoinen teko, joka hyödyttää toista henkilöä. Evoluution näkökulmasta katsottuna osallistumalla luottamuksellisiin tekoihin ja yhteistyöhön yksilötasolla, selviävät sosiaaliset ryhmät toimimalla molemminpuolisesti epäitsekkäällä ja pyyteettömällä tavalla kaikkien hyväksi, täten istuttaen ihmisten välille luottamuksen siemeniä. Tästä syystä fyysinen kontakti on elintärkeä osa tätä suotuisan sosiaalisen käytöksen prosessia.
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että ihokosketus ja lämpö voivat edistää painonnousua keskosvauvoilla ja että kosketus voi ilmaista monimutkaisia tunteita, kuten empatia ja arvostus.
On myös osoitettu, että yksinkertaisesti koskettamalla jotakuta voidaan parantaa kognitiivista ja tunnekehitystä, mukaan lukien vähentää herkkyyttä masennukseen ja hidastaa Alzheimerin taudin kehitystä. Koskettaminen tunteella voi jopa olla osallisena vahvemman immuunijärjestelmän saavuttamisessa kaiken ikäisillä.
Fyysinen kontakti lasten kanssa
Fyysisen hellyyden osoittaminen lapsille käy meiltä yleensä luonnostaan, etenkin silloin kun lapset ovat nuoria. Lasten avuton luonto saa heidän vanhempansa ja sukulaisensa tuntemaan vetoa suojella ja syleillä heitä.
On tärkeää tarjota lapsille fyysistä kontaktia pitämällä heitä kädestä kiinni, silitellä heidän hiuksiaan, antaa heille halauksia ja suukkoja. Tällä tavoin et hemmottele lastasi, vaan melkeinpä juuri päinvastoin. Tämä intiimiys hyödyttää molempia osapuolia ja vahvistaa heidän välistä suhdettaan.
Ajan kuluessa on helppoa unohtaa näiden eleiden tärkeys ja tarve, mutta lapset tarvitsevat edelleen tätä kontaktia kasvaessaan isommiksi. Vaikka he näyttäisivät kieltäytyvän siitä, he kuitenkin arvostavat sitä. Ehkä he tarvitsevat sitä erilaisella tavalla, vähemmän lapsellisesti tai ilmiselvästi; ehkä yksityisesti, eikä millään julkisella paikalla.
Fyysinen kosketus oman kumppanin ja muiden aikusten kanssa
Fyysinen läheisyys oman kumppanin kanssa ja kiintymys muita perheenjäseniä ja läheisiä ystäviä kohtaan on asia, josta meidän pitää olla tietoisempia. Kyse ei ole vain se ilmaisemisesta, miten mukavaksi tunnemme olomme ihmisten kanssa jotka ovat meitä lähimpänä, vaan myös siitä että välitämme tunteita jotka ylittävät sanallisen ilmaisun.
Meidän seksuaalinen hyvinvointimme on äärimmäisen tärkeää, mutta monet kulttuurit pitävät tabuina tietynlaista kontaktia joissakin tilanteissa. Valitettavasti ajatus siitä, että seksuaalinen kanssakäynti ja fyysinen kontakti on vain jotain mitä pitäisi harrastaa ainoastaan tarkoituksena lisääntyä voi itse asiassa aiheuttaa toimintahäiriöitä ja vahinkoa. Tämä estää luonnollista seksuaalisen halun kehitystä ja fyysistä tarvetta läheisyydelle.
Tässä mielessä tutkimukset todistavat, että hyväksymällä seksuaaliset ilmaisut aikuisten kesken saamme monia terveydellisiä hyötyjä. Seksuaalisen mielihyvän kokeminen vapautuneen yhteyden kautta ja jakamalla fyysistä läheisyyttä on tärkeää – eikä ainoastaan meidän tunnetasoiselle, psykologiselle ja fyysiselle kehityksellemme.
Älä pakota lapsia pitämään yllä fyysistä kontaktia
Lapsia ei pitäisi pakottaa halaamaan tai suutelemaan ketään, ei sukulaisiakaan. Heidät pitäisi opettaa säilyttämään fyysinen koskemattomuutensa, sekä merkitsemään ja valvomaan sen rajoja. Tällä tavoin he voivat rakentaa kunnioittavia parisuhteita, missä fyysinen kontakti kehittyy yhteisestä hyväksynnästä ja kiintymyksestä ennemmin kuin määrättynä.
Jos me pakotamme lapsen suutelemaan tai vastaanottamaan suudelmia joita hän ei halua, otamme me samalla pois aseet joilla puolustautua seksuaalista väkivaltaa kohtaan. Sen lisäksi me opetamme heidät valehtelemaan oikeista tunteistaan ja riistämme heiltä taidon miten oppia ilmaisemaan omaa kiintymystään muita kohtaan.
Lasten pitäisi oppia omasta vartalostaan heti kun heillä on kyky ymmärtää ja tämä on aikaisemmin kuin aikuiset yleensä ajattelevat. Meillä on velvollisuus ja vastuu opettaa lapsille fyysistä itsemääräämisoikeutta, kohdata oma fyysinen huolenpitonsa ja johdattaa heidät kohti heidän muutostaan kohti itsenäisyyttä. Siksi on elintärkeää opettaa heille heidän vartalostaan, siitä mikä on sopivaa ja mikä ei.