Frida Kahlo – rakkaudesta ja elämästä

19.8.2016 en Kuriositeetit 141 Jaetut

Frida Kahlon elämä oli intensiivisen tunteellinen, täynnä varhaiskypsiä ja kiistanalaisia houkutuksia. Tämä täytti hänen henkilökohtaisen historiansa rakkaudella, taistelulla ja toivolla, ja näytti maailmalle elämän, joka ylitti kaikkien uskomukset siitä, mikä on mahdollista.

Frida Kahlo syntyi vuonna 1907 Coyoacánissa, Meksikossa, perheeseen joka oli sekoitus juutalaista, unkarilaista, espanjalaista ja paikallista syntyperää. Hän erottui joukosta lahjakkaana maalarina ja runoilijana, kuten myös myrskyisän rakkaussuhteensa vuoksi. Kuuluisa Diego Rivera oli hänen ensimmäinen ja toinen aviomiehensä.

Frida Kahlo feminismin symbolina

Hän oli rikkinäinen nainen, joka hajotti olemassa olevia uskomuksia, edusti itseään ja muodostui ihmeeksi sen vuoksi. Hän kykeni katsomaan itseään, liioittelemaan maskuliinisia piirteitään, ja seisomaan feministinä aikakaudella, jona maailma oli kyllästynyt irvokkaaseen, rehvastelevaan machoiluun.

Frida Kahlo kieltäytyi miehille alistumisesta, pakotti itsensä olemaan omavarainen, ja rakensi itsensä symboloimaan feminismiä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Kuten hän kuvasi taiteessaan ja toimissaan, jokaisella ihmisellä tulisi olla sama asema elämän tikapuilla.

Frida tupakoi

Taide ilmaisun välineenä

Vaikka kiistanalaisuus olikin toistuva teema koko hänen elämänsä ajan, ei ole epäilystäkään etteikö suurin osa hänen elämästään olisi määräytynyt jo hänen lapsuutensa aikana. Kohtalon kädet pakottivat hänet elämäntyyliin ja yksinäisyyteen jota hän ei ansainnut.

Hänen oppituntinsa rakkaudessa ovat heijastuneet kärsimykseen, joka ilmenee hänen taiteessaan, erityisesti hänen omakuvissaan. Hän kuvasi maalauksissaan kohtaamiaan vaikeuksia, tiedostaen olevansa esillä, ja seurasi itsensä hyväksymisen tietä.

Biseksuaalina ja rakastuneena mieheen, joka ei osannut rakastaa vain häntä, Frida opetti meille että on mahdollista elää läpi rakkauden kivun ja surun. Hänen intohimoinen ja epäsovinnainen suhteensa Diego Riveran kanssa selviytyi molempien uskottomuudesta, avioerosta ja monista muista eroista.

Frida maalaa

Rakkauden oppitunnit

Viittauksena avioeroonsa, jonka hän pani täytäntöön vuonna 1939, ja myöhempään uudelleenavioitumiseensa, Frida kirjoitti seuraavasti: ”Uudelleenavioitumisemme toimii hyvin. Vähemmän riitoja, enemmän yhteisymmärrystä, ja omalta osaltani, vähemmän vihaa toisia naisia kohtaan, jotka yhtäkkiä ottavat valtaosan tilasta hänen sydämessään.”

Vaikka ei ole epäilystäkään, etteikö uskottomuus olisi saanut heitä kärsimään, seuraava lainaus osoittaa että Frida ja Diego määrittelivät suhteensa itse haluamallaan tavalla, eivätkä kuten yleinen tapa vaati:

”En kutsu Diegoa ’aviomiehekseni’, koska se olisi naurettavaa. Diego ei ole koskaan ollut, eikä tule olemaan kenenkään ’aviomies’. Hän ei ole myöskään rakastaja, koska hän täyttää paljon enemmän kuin pelkän seksuaalisen osa-alueen.”

Diego sanoi, että hänen osaltaan heidän tulinen rakkautensa oli puhdasta runoutta. Seuraavat julistukset kuvastavat heidän molemminpuolista ihailuaan toisiaan kohtaan: ”Olin tarpeeksi onnekas saadessani rakastaa ihaninta naista jonka olen koskaan tavannut. Hän oli puhdasta runoutta ja neroutta. Valitettavasti, en tiennyt kuinka rakastaa vain häntä, sillä olen aina ollut kykenemätön rakastamaan vain yhtä naista. Rakastuminen häneen on parasta, mitä minulle on koskaan tapahtunut.”

He kaksi edustavat rakkauden loputonta järjettömyyttä, tunnetta joka on yhtä yleismaailmallinen kuin selittämätönkin. Kukaan ei voi ymmärtää miksi Frida rohkesi rakastaa miestä, joka oli surullisenkuuluisa naistenmies, mutta toisaalta, rakkaus ei ole koskaan ollut järjen asia.

Frida Kahlo ja helminauha

Ihmiset kutsuivat heitä elefantiksi ja kyyhkyseksi. Diego oli 42-vuotias ja painoi 136 kiloa, Frida taas oli 22-vuotias ja painoi 44 kiloa. Diegon pettäessä häntä, Frida rakasti miestään mittaamattoman paljon. Diego jumaloi Fridaa, mutta oli kykenemätön omistautumaan vain hänelle. Mutta he kehittyivät ja elivät yhdessä, kahdestaan ja yhtenä, jättäen suuren jäljen maailman historiaan.

Elämän oppitunnit

Tämä ihmissuhde ei ollut ainoa asia joka piinasi Fridaa. Fridan elämä oli täytenään epäonnea ja sairauksia jotka murskasivat suuren osan hänen elämästään ja unelmistaan, kuten esimerkiksi hänen toiveensa olla äiti.

Frida puhui kärsimyksestä tietoisuuden tilana tässä sitaatissa, joka tullaan muistamaan ikuisesti: ”Juon hukuttaakseni suruni, mutta ne ovat oppineet uimaan.”

Frida Kahlo kotonaan

Samalla tavoin, kuten Diego Rivera mainitessaan hänet seuraavassa lausahduksessa, jokaisella naisella on ääretön määrä voimaa sisällään: Olen vakuuttunut että naiset eivät ole samaa lajia kuin miehet. Ihmisyys on tehty heistä. Miehet ovat eläinten alalajike… täysin soveltumattomia rakkauteen. Naiset ovat luoneet heidät herkemmän ja älykkäämmän olennon palvelukseen.

Lyhyesti, Frida Kahlon elämänkaari opettaa, että ”ennenkaikkea meidän pitää rakastaa itseämme”, ja että me olemme ainoita, jotka voivat sanoa ”tarpeeksi!” omalle kärsimyksellemme. Se on ainoa tapa, miten voimme todella olla omia itsejämme.

”Rakentamalla seinän suojataksemme itseämme kärsimykseltä, otamme riskin että syömme itsemme sisältäpäin.”
Jaa

UUTISIA VERKOSSA