Fiksaatio ja regressio kehitysprosessissa

Normaaliin kehitysprosessiin kuuluu eteenpäin menemistä, paikallaan pysymistä ja taantumista. Mitä tämä tekee psyykelle?
Fiksaatio ja regressio kehitysprosessissa

Viimeisin päivitys: 13 elokuuta, 2019

Normaaleissa olosuhteissa elolliset olennot käyvät läpi luontaisen kehitysprosessin kohti kypsymistä. Mutta kasvu ei ole täysin lineaarista; jopa normaalissa kehitysprosessissa on eteenpäin menemistä, paikallaan pysymistä ja taantumista. Tähän viittaavat psykoanalyysin käsitteet fiksaatio ja regressio.

Sana “fiksaatio” viittaa johonkin sellaiseen, joka pysyy ja vastustaa muutosta. Se on pysähdys kehitysprosessissa; toisin sanoen henkilö ei liiku eteen- eikä taaksepäin. Tämä ei tarkoita sitä, että kehitysprosessi olisi varsinaisesti pysähtynyt, mutta siihen liittyy vastustusta.

Regressio eli taantumus puolestaan viittaa takaisin palaamiseen johonkin. Ihminen on esimerkiksi jo jossain kehittyneemmässä vaiheessa, mutta palaa jostain syystä takaisin aiempaan vaiheeseen.

Miksi meillä esiintyy fiksaatiota ja regressiota? Mitä se tekee psyykellemme?

“Emme aina reagoi shokkiin taantumalla. Joskus kriisin edessä kasvamme nopeasti.”

-Naomi Klein-

Fiksaatio ja regressio ovat keskeisiä käsitteitä libidon kehityksessä

Lidibo evolutiivisena tekijänä

Fiksaatio ja regressio liittyvät luonnollisena osana libidon käsitteeseen. Psykoanalyysissä libido on psyykkistä energiaa, joka keskittyy mielihyvän saamiseen; halua, joka saa subjektin etsimään tyydytystä. Tämä halu eli impulssi kohdistuu eri asioihin, riippuen jokaisen ihmisen kehitysprosessista.

Tämä impulssi on vaistonvarainen. Freudin mukaan libidon kehityksessä on eri vaiheita. Jokaisessa vaiheessa mielihyvän saaminen on yhteydessä tiettyihin kehonosiin ja niihin liittyviin toimintoihin.

  • Oraalinen vaihe. Mielihyvää saadaan pääosin suun kautta. Rintaruokinta liittyy tähän läheisesti.
  • Anaalivaihe. Tämä alkaa rinnasta vieroituksen jälkeen. Tässä vaiheessa nautinnon tuntemukset keskittyvät peräaukkoon ja sen ympärille. Suurinta tyydytystä saadaan pidättelystä ja ulostamisesta. Tämä liittyy tyydytykseen jonkin antamisesta tai kieltämisestä.
  • Fallinen vaihe. Mielihyvää saadaan sukuelinten kautta, periaatteessa itsetyydytyksen kautta.
  • Latenssivaihe. Tässä vaiheessa libido vähenee huomattavasti ja niin sanotusti hiljenee.
  • Genitaalivaihe. Seksuaalinen halukkuus voimistuu ja henkilö siirtyy murrosiästä aikuisuuteen. Mielihyvä saadaan yhdynnästä.
Fiksaatio ja regressio kuuluvat normaaliin kehitysprosessiin

Fiksaatio ja regressio

Psykoanalyysin mukaan fiksaatio on jumiutumista johonkin libidon kehityksen vaiheeseen. Esimerkiksi ihminen voi jäädä jumiin oraaliseen tai anaaliseen vaiheeseen, jolloin hänessä on nähtävissä piirteitä vain tuosta vaiheesta, ei muista.

Sitä vastoin regressio tarkoittaa palaamista muutaman vaiheen taaksepäin. Se on hyvin tavallista esikoisilla, kun he saavat pikkusisaruksia. He saattavat haluta uudelleen äidin rintaa ja laskevat alleen saadakseen vanhempiensa huomion.

Aikuisetkin voivat taantua tietyllä tavalla. Esimerkiksi tupakoija tai alkoholisti saa mielihyvää oraalisesta toiminnosta. He etsivät tuon vaiheen menetettyä mielihyvää.

Miksi näin tapahtuu?

Fiksaatio ja regressio ovat puolustusmekanismeja. Ne ovat piilotajunnan strategioita ikävien tilanteiden käsittelemiseksi silloin, kun ihmisellä ei ole mitään psykologisia työkaluja sen tekemiseksi tietoisella tavalla. Näin ollen fiksaatio ja regressio merkitsevät tähän liittyvien ongelmien olemassaoloa.

Yleisesti ottaen fiksaatio syntyy, kun jossakin libidon kehitysvaiheessa on liikaa nautintoa tai voimakasta turhautumista. Jokaisessa libidon kehitysvaiheessa aikuisilla (erityisesti vanhemmilla) on tärkeä rooli. Kun libidon tyydyttämisessä on puutteita tai rajoituksia, voi syntyä fiksaatio.

Sen sijaan regressiota ilmenee traumaattisen kokemuksen yhteydessä. Taaksepäin meneminen on eräänlaista koetun ja sen siihen liittyvien haasteiden kieltämistä. Näin ollen aikuinen voi kiukustua, kun todellisuus ei vastaa hänen odotuksiaan.

 


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Kohut, H. (1989). Análisis del self. El tratamiento psicoanalítico de los trastornos de personalidad. Buenos Aires: Amorrortu.


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.