Et tule unohtamaan asioita, joista todella nautit

Jos todella nautit jostakin, vaikka miten lyhyen aikaa tahansa, et koskaan tule unohtamaan sitä. Tietyt rakkaustarinat lämmittävät mieliämme vielä pitkänkin ajan kuluttua, niiden spontaanien suudelmien, hyväilyjen ja sanattomien katseiden ansiosta. Ne ovat muistoja, joihin voimme aina palata salaa ja vaikka rakkaus olisikin ollut lyhytikäistä, ei ole syytä katua mitään, mikä kerran teki meistä onnellisia.

Jotkut ihmiset sanovat muistimme käyttäytyvän ajoittain kuin kömpelö koiranpentu. Heitämme sille pallon ja se tuo takaisin kaiken matkallaan kerätyn. Aivomme toimivat assosiaation kautta; muistomme eivät koskaan ole tarkan yksityiskohtaisia, sillä aivomme tallentavat ainoastaan tapahtuman ytimen. On kuitenkin mahtavaa muistaa nuo hyvät hetket.

On olemassa muistoja, jotka hengittävät. Runoja, jotka jo kirjoittaessa tuntuvat nostalgisilta. On olemassa rakkautta, joka lyhykäisyydessään jää roikkumaan hajuveden tapaan. Sillä jos todella nautit jostakin, et koskaan tule unohtamaan sitä tai pitämään sitä virheenä.

On tärkeää pitää mielessä hyvien muistojemme merkittävimpiä yksityiskohtia. Lyhytaikainen nautinto integroituu tunnepitoiseen muistiimme merkittävällä tavalla ainoastaan, jos tulkitsemme kokemuksen hyvänä ja positiivisena.

Unohdamme usein, ettei asia suinkaan ole niin yksinkertainen. Tämä pätee erityisesti tunnepitoisiin ihmissuhteisiimme. Ajoittain lyhytaikainen kokemuksemme tuo mukanaan pitkän liudan kyyneliä. Kuinka voisimmekaan tuolloin keskittyä elämämme “positiiviseen” puoleen?

Nauttimasi asiat ansaitsevat tulla arvostetuiksi

Sonja Lyubomirsky on tunnettu psykologi Kalifornian yliopistosta. Lyubomirsky on erikoistunut onnellisuuden tutkimiseen. Kirjoissaan, kuten The Myths of Happiness (“Onnellisuuden myytti”), hän tuo esiin erilaisen painopisteen positiivisen psykologian alalla.

Lyubomirskyn mukaan hyvinvoinnin ja maksimaalisen potentiaalin saavuttaminen vaatii menneisyyden syrjään laittamista, sillä se on täysin hyödytön nykyisyytemme rinnalla. Täällä ja nyt. Vaikka ymmärrämmekin totuutta varsin hyvin, todellisuudessa sen käytäntöön laittaminen on huomattavasti vaikeampaa.

Ihmiset on tehty muistoista; ensisuudelmamme kiireestä, isoäitimme omenapiirakan tuoksusta ja kyynelistä, joita vuodatamme elämän eri vaiheissa. Sen sijaan että etsisimme “taikapilleriä” poistamaan muistomme, parasta olisi tulkita niitä uudelleen.

Asiat joista nautit, ansaitsevat tulla arvostetuiksi. Aivan kuten asiat joista murehdit, ansaitsevat tulla nähdyksi uudesta, harmonisemmasta näkökulmasta. Jos rakkautesi oli lyhytaikaista ja pettymys, pysy siinä mitä koit. Jos toinen osapuoli petti sinut, pidä kiinni siitä mitä lopulta opit. Jos teit virheen, älä jää epäonnistumiseen. Vedä syvään henkeä ja anna virheidesi olla paras tapa oppia elämästä.

Positiivisten muistojen tärkeys

Tiedämme, että muistimme on valikoiva. Se ei toimi aina tarkasti ja tulkitsee asioita omalla tavallaan. Kuten alussa totesimme, aivomme pitävät tavasta, jolla pyrimme tulkitsemaan positiivisia ja rikastuttavia kokemuksiamme.

On mielenkiintoista, kuinka sama kokemus voi näyttäytyä täysin eri tavalla toisesta näkökulmasta. Esimerkiksi, jos ajattelemme tilannetta jossa olemme lähdössä kumppanimme kanssa lomamatkalle. Määränpäähän saavuttua ja koko reissun ajan sää on kuitenkin huono.

Hetken kuluttua kumppanimme ottaa esiin huonon onnen: sateinen lomamatka ei ole muuta kuin rahan tuhlausta. Me voimme tulkita tilanteen eri tavalla: loma on ennen kaikkea muisto jostakin erityisestä ja vaikka sää näyttäytyy huonona, se ei poista yhdessä vietettyä aikaa kohteessa.

Kuten päätellä saattaa, olisi hienoa, jos kykenisimme näkemään asioita eri kantilta hyvinvointimme tähden. Aivan kuin katselisimme asioita uusin linssein, jotka muuttavat kokemamme myönteisemmäksi ja rikastuttavammaksi. Martin Seligman, positiivisuuden psykologian isä, on antanut lukuisia neuvoja joilla päästä tavoitteeseemme.

Kirjassaan Authentic Happiness (suomennettu nimellä Aito onnellisuus: Positiivisen psykologian keinoin täyteen elämään) Seligman selittää jokapäiväisen kiitollisuuden merkitystä positiivisten muistojemme kannalta. Vaikka väite voi alkuun kuulostaa melko ironiselta ja “hengelliseltä”, todellisuudessa harjoitus on varsin tehokas.

Kiitokset ovat kuin filttereitä, joiden läpi suodatamme kokemuksia. Jotakin on aina jäljellä muistissamme, ja usein se jokin loistaa timanttijauheen tapaan. Täältä löydämme todelliset oppituntimme, joissa näemme nauttimamme ja ymmärrän kaiken, mikä on tärkeä muistaa.

Ehkä sisimmässämme tuo koiranpentu ei olekaan niin kömpelö kuin kuvittelimme. Vaikka se ei toisi meille heittämäämme palloa takaisin, se voi kerätä matkansa varrella asioita, joiden toivoimme palautuvan: merkittävä muisto, jonka olimme tallentaneet ja jota arvostamme nyt positiivisella tavalla.

Sillä jokainen, joka kykenee muistamaan menneisyytensä ilman kipua, mahdollistaa nykyisyydestään nauttimisen intohimolla.