Erilaisia oppimismenetelmiä

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sergio De Dios González

Kirjoittanut Alejandro Sanfeliciano

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Tässä artikkelissa käymme läpi erilaisia oppimismenetelmiä. Merkityksellinen oppiminen riippuu aivan yhtä paljon opetusprosessista kuin myös tavasta, jolla oppilaat prosessoivat opetuksen. Kasvatuspsykologit ovat käyttäneet paljon aikaa molempien näkökulmien tutkimiseen ja ovat keksineet teorioita niiden parantamiseksi.

Oppimismenetelmien päätavoitteena on tehdä oppilaista tehokkaampia oppijoita. Aiheeseen liittyvät tutkimukset ovat osoittaneet meille monia erilaisia oppimismenetelmiä sen tekemiseksi. Mutta kolme kuuluisinta oppimismenetelmää ovat muistisääntö, rakenteellinen oppiminen ja generatiivinen oppiminen.

Muistisäännöt

Muistisäännöt ovat oppimismenetelmiä, jotka auttavat oppilaita muistamaan asiasisältöä, kuten faktoja ja termejä. Ne ovat hyödyllisiä esimerkiksi pääkaupunkien, tärkeiden päivämäärien, sanaston ja niin edelleen muistamisessa. Kun sinun täytyy opiskella “merkityksetöntä” tietoa, on muistisääntöjen käyttäminen hyvä tapa antaa tällaiselle tiedolle jonkinlainen merkitys.

Muistisääntölaitteiden arvosta ollaan laajalti samaa mieltä ja siitä syystä niitä on käytetty jo pitkän aikaa. Psykologi Allan Päiviö selitti, että nämä menetelmät toimivat kolmesta syystä:

• Kahtalainen koodaus: Moniin sisältyy sanattomien koodien (kuvat) ja sanallisten koodien (sanat) käyttöä. Se tarkoittaa sitä, että sama tieto saa kaksi eri koodia. Konnektionismin periaatteiden mukaan se helpottaa oppilaiden pääsyä käsiksi tietoon.
• Järjestö: Toinen tapa, jolla nämä menetelmät toimivat, on luoda johdonmukainen laatikko, johon kaikki tieto laitetaan. Se auttaa oppilaita pitämään kaiken aiheeseen liittyvän tiedon yhdessä erillään olemisen sijaan. Sanalistoja on esimerkiksi helpompi muistaa, jos kaikista listan sanoista muodostetaan lause.
• Assosiaatio: Vahvojen yhteyksien luominen eri elementtien välille on myös merkityksellisen oppimisen menetelmä. Vahvat assosiaatiot ovat hyödyllisiä, sillä kun näet yhden tai kaksi asiaa, muista myös helposti kolmannen.

Yksi esimerkki muistisääntömenetelmästä on käyttää avainsanoja. Tämä menetelmä on äärimmäisen hyödyllinen hämmentävän sanaston oppimiseksi vieraalla kielellä. Siihen sisältyy foneettisia ja kuviin pohjautuvia yhteyksiä sekä yksityiskohtaisia selityksiä.

Rakenteelliset oppimismenetelmät

Rakenteelliset oppimismenetelmät stimuloivat aktiivista oppimista rohkaisemalla oppilaita poimimaan mielessään tärkeää tietoa ja laittamaan sen yhteen kokonaiseen rakenteeseen. Tähän liittyvät tekniikat kuten käsitekarttojen tekeminen, kaavioiden käyttäminen tai hahmottelu.

Ei tietenkään riitä, että opettaja käskee oppilaita tekemään hahmotelmia ja tiivistelmiä. Niistä on hyötyä vain, jos oppilas osaa tehdä niitä. Vaikeinta niiden opettamisessa on se, kuinka oppilaat oppivat poimimaan tärkeimmät ja merkityksellisimmät osat tekstistä tai esityksestä.

Ei mene kauaa, kun tulet huomaamaan näiden tekniikoiden vaikutuksen oppimisessa. Kun järjestät kurssimateriaalin pieniin, siihen liittyviin ajatuksiin, on sen käyttäminen helpompaa. Ja kun luot vahvoja assosiaatioita näiden ajatusten välille, on myös muun muistissa olevan tiedon käyttäminen helpompaa.

Tutkimukset osoittavat, että näitä tekniikoita käyttävät oppilaat suoriutuvat paremmin. Ne myös auttavat oppilaita todella ymmärtämään asiasisällön, toisin kuin pinnallinen ulkoaoppiminen. Voit nyt varmasti nähdä sen arvon, joka luokkahuoneeseen tulee näitä oppimismenetelmiä käyttämällä!

Generatiiviset oppimismenetelmät

Kahdessa muussa menetelmässä tarkastelimme sitä, kuinka ne auttavat oppilaita muistamaan tiettyjä faktoja ja järjestelemään niitä rakenteiksi. Ne ovat siis tekniikoita, joita käytetään uuden opittavan tiedon kanssa. Mutta toinen tärkeä osa oppimista on uuden sisällön yhdistäminen jo opittuun tietoon. Tähän keskittyy generatiivinen oppiminen.

E. Z. Rothkpof kutsui näitä aktiviteetteja, joissa oppilaat keräsivät tietoa, “matemageenisiksi aktiviteeteiksi”. Joitakin esimerkkejä ovat muistiinpanojen tekeminen, alleviivaus, kysymysten kysyminen ja niihin vastaaminen tai asioiden sanominen ääneen. Ne auttavat oppilaita saavuttamaan syvemmän ymmärryksen, sillä ne pakottavat heidät sisällyttämään mukaan uuden tiedon.

Monet psykologit pitävät aktiivista oppimista ajatusten välisten yhteyksien tekemisenä. Siitä syystä generatiivinen oppimismenetelmä on hyvä apuväline, jonka avulla oppilaat saadaan käyttämään tällaista oppimismenetelmää. Oppilaille näytetään kuinka muistiinpanoja tehdään tai kysytään kysymyksiä itseltään ja se auttaa heitä suuresti ymmärtämään ja sisällyttämään mukaan uutta tietoa.

Tässä artikkelissa olemme tutkineet erilaisia oppimismenetelmiä, jotka voivat olla äärimmäisen hyödyllisiä luokkahuoneessa. Opetukseen ja koulutukseen liittyvät tieteelliset tutkimukset voivat auttaa sinua saavuttamaan sellaisen aktiivisen, syvän oppimistavan, jonka haluat oppilailla olevan. Olisi valtava virhe olla seuraamatta näitä suuntaviivoja ja todisteita, joita kasvatuspsykologia on antanut meille.