Doran tapaus: yksi psykoanalyysin tunnusmerkeistä

Doran tapaus on yksi tunnetuimmista ja mielenkiintoisimmista psykoanalyysin parissa tehdyistä tutkimuksista. Voidaan itse asiassa sanoa, että se on yksi tämän psykologian tutkimusalan aloitusprosesseista. Sigmund Freud osallistui tähän tapaukseen henkilökohtaisesti ja vahvisti joitakin lähestymistapoja hysterian käsitteellistämiseen, joka puolestaan on yksi psykologisista rakenteista, joita freudilainen analyysi tulkitsee.
Doran tapaus: yksi psykoanalyysin tunnusmerkeistä
Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gema Sánchez Cuevas.

Viimeisin päivitys: 03 joulukuuta, 2020

Doran tapaukseen pohjautuen Freud vahvisti yhden perustavanlaatuisimmista ennakko-oletuksistaan eli sen, että hysterian oireet ovat seurausta tukahdutetuista seksuaalisista fantasioista. Ennen tapauksen tarkempaa analysointia haluamme ensinnäkin korostaa, että “Dora” on kuvitteellinen nimi. Nimi luotiin vastamaaan Ida Bauerin tapausta, nuorta wieniläistä tyttöä, joka osallistui psykoanalyysiin kolmen kuukauden ajan yhdessä Freudin kanssa, mutta keskeytti sitten prosessin omasta vapaasta tahdostaan.

Doran tapaus on  jäänyt historiaan yhtenä psykoanalyysin tunnetuimmista. Tämän kliinisen tapauksen tiedot julkaistiin vuonna 1905 otsikolla Fragment of an Analysis of a Case of Hysteria “Dora”. Seuraavaksi tutkimme tarkemmin tapauksen kehitystä.

“Tässä on se suuri tuntematon, jota en ole pystynyt ratkaisemaan huolimatta kolmekymmentä vuotta kestäneestä naisten sielua koskevasta tutkimuksestani: Mitä nainen haluaa?”

-Sigmund Freud-

Hysteeriset oireet Doran tapauksessa

Dora tai Ida Bauer saapui Sigmund Freudin toimistoon hänen isänsä, wieniläisen psykoanalyytikon entisen potilaan, johdolla. Ensimmäisellä kerralla Bauer puhui Freudille fyysisistä oireista, jotka ahdistivat häntä. Erityisesti Bauer kärsi ärsyttävistä yskäkohtauksista. Hän oli tuolloin 16-vuotias, ja pian sen jälkeen kun ensimmäinen istunto Freudin kanssa oli ohi, yskä katosi. Tämän vuoksi Bauer ei enää palannut istuntoihinsa.

Doran tapaus on yksi tunnetuimmista ja mielenkiintoisimmista psykoanalyysin parissa tehdyistä tutkimuksista

Freudin selityksen mukaan potilaalla oli erilaisia ​​oireita lapsuudesta lähtien. 8-vuotiaana hänen oli saanut hengenahdistuksen. 12-vuotiaana hänellä oli krooninen migreeni ja hän sai tuolloin myös ensimmäiset yskäkohtaukset, jotka sitten myöhemmässä vaiheessa johtivat tapaamiseen itse Freudin kanssa.

Kun Ida Bauer oli 18-vuotias, hänen yskäkohtauksensa palasivat ja hän kääntyi jälleen Freudin psykoanalyysin puoleen. Tänä päivänä ajatellaan, että Bauer oli masennuksen uhri ja että hänen emotionaalinen epävakautensa oli merkittävä. Hän vältti sosiaalista kanssakäymistä osoittaen olevansa väsynyt. Hän eli epävakaassa suhteessa äitinsä kanssa ja oli etääntynyt isästään. Hänen vanhempansa löysivät kirjeen, jossa Bauer kertoi omasta suunnitellusta itsemurhastaan. Hän kärsi myös tajunnan menetyksistä ilman mitään näkyvää syytä.

Doran maailma

Ida Bauerin eli Doran sukuhistoria oli monimutkainen. Hänen isällään oli toinen nainen, johon viitattiin nimellä “Lady K”. Nämä tiedot oli alun perin piilotettu Freudilta. Doran äidin läsnäolo oli lähes näkymätöntä ja hänen roolinsa perheen dynamiikassa oli pohjimmiltaan kotiäiti. Dora tiesi isänsä uskottomuudesta ja osoitti tapauksesta Freudille suuttumusta.

Kun Freud sai tietoonsa tämän tosiasian, hän keskitti hypoteesiinsa siihen. Freud tulkitsi, että Doran todellinen huomion kohde oli “Lady K”. Samalla hän tulkitsi myös, että potilas oli “rakastunut” “Lady K:n” aviomieheen, joka tunnetaan nimellä “Herra K”. Doran tarinasta Freud löysi Herra K:n tapauksessa kaksi tärkeää jaksoa.

Dora kertoi Freudille, että kun hän oli 14-vuotias, hän ja Herra K jäivät hetkeksi kahdestaan, jolloin Herra K halasi häntä ja suuteli häntä suulle. Dora kuvasi tilannetta tavalla, jossa hän tunsi vastenmielisyyttä ​​ja hänen reaktionsa osoitti inhoa. Tästä samaisesta syystä Freud päätteli, että neljätoistavuotias Dora oli jo hysteerinen, koska… “Jokainen ihminen, joka on seksuaalista kiihottumista suosivassa tilanteessa ja kehittää pääosin tai yksinomaan inhoa, en hänen kohdallaan epäröi hetkeäkään diagnosoida hysteriaa, esiintyy potilaalla sitten somaattisia oireita tai ei”.

Doran isälle tapahtui Herra K:n kesäasunnossa toinen jakso, joka oli kenties aiheuttanut Doran uskotun masennuksen. Kertomuksen mukaan kävelyllä järven lähellä Herra K olisi esittänyt Doralle rakkaudentunnustuksen. Tämän tapahtuman Doran äiti kertoo miehelleen, pyytäen tätä samalla katkaisemaan suhteensa Lady ja Herra K:hon.

Freudin mukaan hysterian oireet ovat seurausta tukahdutetuista seksuaalisista fantasioista

Freud havaitsi tässä tilanteessa, että hysteerinen nainen samaistuu mieheen alitajuisesti. Hän jättää huomioimatta sen, mitä on “olla nainen”. Toinen nainen, joka on hänen isänsä halujen kohde ja joka tässä tapauksessa ei ole tämän oma äiti, edustaa mahdollisuutta vastata hysterian keskeiseen kysymykseen: “Mitä on olla nainen?”

Freud epäili, että hysteerinen nainen ei ymmärrä, mikä tekijä määrittelee hänet naiseksi, jolloin hän etsii vastauksia tähän kysymykseen toisen naisen kautta. Ja tämän vuoksi hän on aina mukana kolmiodraamassa. Ja luonnollisesti kaikki tämä tapahtuu aivojen tiedottomassa tilassa.

Hysterian kiemurat

Doran tapaus avasi useita keskusteluja psykoanalyysin alalla juuri hysteriaa koskien. Tärkein väline, jota Freud käytti selvittämään potilaansa kokeman alitajuntaisen draaman tilaa, olivat unet. Näiden sanotaan paljastaneen, että Doran oireiden takana oli psykoseksuaalinen konflikti.

Kuten aikaisemmin jo todettiin, hysteeristen oireiden takana on mahdollisesti sorrettu seksuaalinen halu. Itse asiassa tässä Freudin psykoanalyysissa todetaan, että kaikki nämä somaattiset sairaudet tai oireet ovat osa hysteeristen seksuaalista käytäntöä. Samoin Freud havaitsi, että kun oireita alettiin ymmärtämään, ne katosivat. Tämä ​​muodosti Freudille yhden psykoanalyysin perusteista ja todisteen hänen menetelmänsä oikeellisuudesta.

Doran tapaus oli Freudille “epäonnistuminen”, koska hän ei saattanut loppuun psykoanalyysiään. Samalla tämä kuitenkin auttoi ymmärtämään paremmin ”siirron” ilmiötä sen negatiivisissa puolissa. Potilas asettaa terapeutilleen sarjan tunteita ja odotuksia. Kun nämä tunteet ja odotukset ovat positiivisia, psykoanalyysi on onnistunut, mutta jos tilanteessa käy toisin, prosessi on saastunut.


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.