Ensimmäinen paniikkikohtaus, ja mitä sitten tapahtuu

Ensimmäinen paniikkikohtaus on aina kammottava kokemus. Jopa niin kauhea, että uskot saaneesi sydänkohtauksen. Ensimmäisessä kokemuksessa kauhistuttaa eniten tuntemattoman pelko. Mitä tapahtuu seuraavaksi? Elät jatkuvassa pelossa, että niin tapahtuu uudestaan.
Ensimmäinen paniikkikohtaus, ja mitä sitten tapahtuu
Valeria Sabater

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Mitä tapahtuu, kun ensimmäinen paniikkikohtaus avaa uuden alun ihmisen elämässä? Se on pelottava kokemus, joka vaikuttaa ilmestyvän aivan tyhjästä ja monien fyysisten oireiden kanssa. Se on niin kivuliasta, että tunnet kuolevasi; että sydämesi romahtaa hetkenä minä hyvänsä.

Sellaisilla ihmisillä, jotka eivät ole koskaan saaneet paniikkikohtausta, voi olla puolueellisia ajatuksia tästä tilasta. On yleistä ajatella sen vaikuttavan vain heikkoihin, epävarmoihin ihmisiin. On myös yleistä olettaa, että paniikkikohtaukset tapahtuvat hyvin erityisissä tilanteissa, joissa ihminen on äärimmäisen ahdistunut, kuten tulevan julkisen esiintymisen kohdalla tai hissiin tai lentokoneeseen mennessä ja niin edelleen.

Kaikkien pitäisi kuitenkin ymmärtää, että paniikkikohtaukset voivat tapahtua milloin vain ja ilman mitään erityistä laukaisevaa tekijää. Jotkut ihmiset vain heräävät keskellä yötä hälyttävän paniikin tunteeseen uskoen vahvasti kärsivänsä sydänkohtauksesta. Toiset ihmiset tuntevat sen ensimmäistä kertaa puhuessaan puhelimessa, illallistaessaan ystäviensä kanssa tai ruokakaupassa asioidessaan.

On myös toinen tärkeä asia, joka meidän täytyy ymmärtää. Kuka vain voi saada paniikkikohtauksen milloin vain. Koska huolimatta siitä uskommeko siihen vai emme, näillä kokemuksilla ei ole mitään tekemistä persoonallisuuden, iän tai olosuhteiden kanssa; ainoastaan ahdistuksen. Tämä on normaali tunne ihmisillä. Sinun tuleekin siis olla tietoinen siitä, mitä tapahtuu ja mitä teet, jos/kun ensimmäinen paniikkikohtaus syntyy.

“Ahdistuksemme ei synny tulevaisuuden ajattelemisesta, vaan halusta hallita sitä.”

-Kahlil Gibran-

Ensimmäinen paniikkikohtaus: mitä sen jälkeen tapahtuu?

Naisen ensimmäinen paniikkikohtaus aiheuttaa sydämentykytystä.

Ahdistuksen hallintaan on saatavilla monia menetelmiä ja voimavaroja. Yksi asia sinulta jää kuitenkin usein saamatta: tieto. Et tunnista oireita ja merkkejä, joita ahdistus jättää kehoosi ja mieleesi. Et tiedä sen seurauksia ja tapaa, jolla se ilmenee, kun ahdistusta on liikaa.

Näistä syistä monet ihmiset eivät todella tiedä millainen ensimmäinen paniikkikohtaus on. Puolueellisessa ideologiassa sitä pidetään muille tapahtuvana asiana tai televisiossa nähtynä kokemuksena. Olet nähnyt kuinka helppoa sen ratkaiseminen on hengittämällä paperipussiin. On siis välttämätöntä saada enemmän tietoa ja tietynlainen psykologisten häiriöiden kulttuuri, jotta siihen voidaan puuttua niin pian kuin mahdollista.

Tarkastellaan nyt, mitä ensimmäisen paniikkikohtauksen jälkeen tapahtuu.

Ensiapuun meneminen

Kun saat paniikkikohtauksen ensimmäistä kertaa, kasvaa pelkosi eksponentiaalisesti, sillä et ymmärrä mitä tapahtuu. Välinpitämättömyys ja epävarmuus laukaisevat kumpikin ahdistusta.

Koet sydämentykytystä, hengenahdistusta, huimausta, lihasjännitystä ja niin edelleen. On siis yleistä mennä ensiapuun, sillä uskot saavasi sydänkohtauksen.

Voit olla vieläkin hämmentyneempi lääkärin diagnoosin saatuasi. Hän kertoo sinulle, että kaikki kokemasi tapahtui vain omassa mielessäsi. Joten tietysti tunnet olosi henkisesti häiriintyneeksi ja kiellät sen. Tämä johtuu siitä, että juuri kokeneesi kokemus oli niin aito ja fyysinen, että useimmat ihmiset eivät epäröisi pyytää toista mielipidettä ja tehdä lisätestejä ja -tarkistuksia. Lääkäri voi määrätä anksiolyyttejä rajoitetuksi ajaksi.

Pelon kiertokulku alkaa ensimmäisen paniikkikohtauksen jälkeen

Epätoivoinen mies

Paniikkikohtaukset ovat kehityksen tuottamaa, vaikka niiden ilmaantuminen alkaakin aivan yhtäkkiä. Ne ovat haitallisen henkisen tilan fyysinen laukaisija, joka pysyy yllä kaiken aikaa. Paniikkikohtauksista kärsiville ihmisille kertyykin siis ahdistuksen suuri taakka monien kuukausien, ehkä jopa vuosien kuluessa.

Ensimmäistä paniikkikohtausta seuraa sekundaarinen ahdistus. Tässä mielentilassa sinulle kehittyy voimakas pelko uudesta paniikkikohtauksesta. Voimakkaat oireet ja hallinnan pelko kauhistuttavat. Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että päädyt lopulta ruokkimaan tuota pelkoa, joka johtaa ikävään kierteeseen, jossa tämä taipumus vahvistuu vielä enemmän.

Avuttomuus ja avun hakeminen

Avun hakeminen on yksi ensimmäisen paniikkikohtauksen jälkeen tapahtuva asia. Tulee hetki, jolloin olet tietoinen omasta avuttomuudestasi. Ennemmin tai myöhemmin tajuat, että olet menettämässä hallinnan omasta elämästäsi. Joten ajatus uuden paniikkikohtauksen kokemisesta odottamattomassa paikassa ja tilanteessa saa sinut ottamaan ensimmäisen askeleen kohti sen käsittelemistä.

Et kuitenkaan välttämättä aina käsittele sitä oikealla tavalla. Jotkut ihmiset esimerkiksi harrastavat joogaa, koska he ajattelevat rentoutumis- ja meditointitekniikoiden auttavan heitä vähentämään näiden kohtauksien syntymistä.

Tällaiset menetelmät eivät kuitenkaan aina toimi. Ne eivät toimi siksi, koska ahdistus on monimutkainen ja vaikeasti tavoitettava vihollinen, joka on kiinnittynyt jo elämääsi. Tällaiset ihmiset tarvitsevatkin siis erityisempiä konkreettisia menetelmiä, kuten terapeutin tarjoamia neuvoja.

Psyykkinen terapia on ainoa tapa vähentää paniikkikohtauksien syntymistä ja niiden takana piilevää henkistä todellisuutta. Pysy toiveikkaana, sillä tulet saamaan siitä hallinnan ja sitä myötä tulet muodostamaan kokonaisvaltaisemman ja tyydyttävämmän elämän asteittain.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Hood, H. K., & Antony, M. M. (2015). Panic Disorder. In International Encyclopedia of the Social & Behavioral Sciences: Second Edition (pp. 468–473). Elsevier Inc. https://doi.org/10.1016/B978-0-08-097086-8.27045-1
  • Moitra, E., Dyck, I., Beard, C., Bjornsson, A. S., Sibrava, N. J., Weisberg, R. B., & Keller, M. B. (2011). Impact of stressful life events on the course of panic disorder in adults. Journal of Affective Disorders134(1–3), 373–376. https://doi.org/10.1016/j.jad.2011.05.029

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.