Daidalos: Suuri keksijä kreikkalaisessa mytologiassa

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Elena Sanz

Kirjoittanut Camila Thomas

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Daidalos oli myyttinen kreikkalainen keksijä, arkkitehti ja kuvanveistäjä. Kreikan mytologia kertoo tarinan siitä, kuinka hän rakensi mm. pahamaineisen labyrintin Kreetan kuninkaalle Minokselle. Daidaloksen nimi tarkoittaa ”taitavasti taottua”.

Daidalos on myyttinen hahmo, mutta hänen nimeään käytettiin monelle muullekin hahmolle. Lukuisat kreikkalaiset kirjailijat personoivat taidetta, kuvanveistoa ja arkkitehtuurin edistyksiä Daidaloksen nimissä. Tämä piti paikkansa etenkin ateenalaisten ja kreetalaisten kohdalla.

Sanotaan, että Daidalos eli sankarien aikakautena. Toisin sanoen tämä tarkoitti Minoksen ja Theseuksen aikakausia. Tästä huolimatta Homeros mainitsi Daidaloksen vain kerran, ja asiantuntijat pitävät tätä kohtausta melko kiistanalaisena.

Mistä Daidalos oli peräisin?

Antiikin kirjailijat pitivät Daidalosta usein ateenalaisena, kuuluen Erekhtheionin kuninkaaliseen sukuun. Muut sen sijaan puhuvat hänestä kreetalaisena, johtuen siitä pitkästä ajasta, jonka hän vietti Kreetalla.

Diodoruksen mukaan, joka on antanut kaikkein yksityiskohtaisemman selostuksen tästä hahmosta, Daidalos oli Metionin poika. Metion sen sijaan oli Eupalamoksen poika, joka taas oli Erikhthonioksen poika. Muut kirjailijat sanovat, että todellisuudessa Daidalos oli Eupalamoksen tai Palamaonin poika. Hänen äitinsä nimi oli Alkippe, Iphinoe tai Phrasmede.

Hän toimi kuvanveistäjänä ja teki suuria edistyksiä taiteen maailmassa. Hänellä oli kaksi poikaa: Ikaros ja Iapyx. Hänen veljenpoikansa, Talos (tai Perdix) on myös tärkeä hahmo tässä tarinassa.

Kateellinen luoja

Daidalos oli niin ylpeä saavutuksistaan, ettei hän voinut sietää kilpailijoita. Daidaloksen sisko antoi oman poikansa veljelleen, jota tämä voisi opettaa pojalle mekaanisia taitoja.

Tämän nuoren miehen nimi oli Perdix, vaikka jotkut lähteet kutsuvat häntä Talokseksi tai Kalokseksi. Perdix todisti olevansa taitava taiteessa, ja hän osoittikin suurta kekseliäisyyttä.

Kreikkalaisen mytologian mukaan Perdix nosti maasta kalanraadon selkärangan kävellessään merenrannalla. Tämän ruodon muodon inspiroimana hän tarttui palaan rautaa, ja takoi sen tämän objektin kaltaiseksi. Tämä oli sahan alkuperä. Eräässä toisessa tarinassa Perdix asetti kaksi rautaa vastakkain. Hän yhdisti ne niitillä, ja terävöitti niiden päät. Tämä oli ensimmäinen kompassi.

Daidalos oli niin kateellinen sisarenpoikansa saavutuksista, että hän työnsi Perdixin alas korkealta Akropoliksesta. Jumalatar Athene muuttikin Perdixin peltopyyksi, mikä salli tämän laskeutua turvallisesti alas maahan. Samalla Athene jätti peltopyyn muotoisen arven Daidaloksen oikeaan olkapäähän. Hänet tuomittiin tästä rikoksesta, ja hän joutui jättämään Ateenan piiloteltuaan ensin jonkin aikaa.

Kreeta, labyrintti ja puinen lehmä

Kun Daidalos saapui Kreetalle, kuningas Minoksen hovi ja hänen vaimonsa Pasiphae ottivat keksijän vastaan. Valitettavasti hän huomasi joutuneensa seuraavaan vaaralliseen tilanteeseen.

Ongelma oli siinä, että Minos oli päättänyt pitää mahtavan valkoisen härän, jonka Poseidon oli hänelle lahjoittanut. Hän teki näin sen sijaan, että olisi uhrannut sen meren jumalalle. Kostoksi Poseidon sai Pasiphaen tuntemaan seksuaalista himoa härkää kohtaan. 

Pasiphae pyysi Daidalosta rakentamaan puisen lehmän, jonka sisälle Pasiphae voisi mennä ollakseen yhdynnässä härän kanssa. Tämän jälkeen Pasiphae tuli raskaaksi, ja hän synnytti Minotauruksen. Tällä olennolla oli ihmisen ruumis, mutta härän pää.

Myös Minos käytti Daidaloksen palveluja. Hän pyysi Daidalosta rakentamaan labyrintin, jotta hän voisi vangita Minotauruksen sinne. Tämä on se kreikkalaisen mytologian tunnettu labyrintti.

Täyttääkseen kuningas Minoksen toiveen rakentaa vankila Minotaurukselle, Daidalos rakensi yhden suurimmista arkkitehtonisista teoksista. Labyrintissa oli loputtomia käytäviä ja monimutkaisia käännöksiä ja mutkia. Näiden oli tarkoitus hämätä ketä tahansa labyrinttiin uskaltavaa, jotta sieltä pakeneminen olisi käytännössä mahdotonta. 

Seitsemän vuoden välein ateenalaiset lähettivät seitsemän nuorta miestä ja seitsemän nuorta naista Minotauruksen uhreiksi. Uhrien oli tarkoitus ylläpitää rauhaa osapuolien välillä. Tämä oli välttämätöntä, sillä yksi Minoksen pojista, Androgeus, oli epäoikeudenmukaisesti murhattu.

Theseus saapui yhden ateenalaisen saapumiserän vapaaehtoisena. Kun hän saapui perille, hän rakastui välittömästi Ariadneen, kuningas Minoksen tyttäreen. Prinsessa ei halunnut hänen uuden rakkaansa kuolevan, ja siksi hän pyysi keksijältä apua.

Daidalos antoi Thesukselle lankakerän. Hän sitoi lankakerän toisen pään labyrintin porttiin, ja tällä tavalla Theseus voisi löytää tiensä takaisin. Tämän avulla sankari kykeni pakenemaan labyrintista tapettuaan ensin pedon.

Daidaloksen ja Ikaroksen pako

Kuningas Minos oli raivoissaan kuullessaan että Daidalos oli rakentanut puisen lehmän. Rangaistukseksi hän vangitsi Daidaloksen ja Ikaroksen tähän monimutkaiseen labyrinttiin.

Daidalos kuitenkin tiesi miten labyrintista pääsee ulos. Hän ei voinut kuitenkaan paeta saarelta, sillä kaikki merireitit olivat jatkuvassa valvonnassa. Siksi hänen oli käytettävä nerokkuuttaan suunnitellakseen eri ratkaisuja paetakseen. Hän rakensi kahdet siivet käyttäen puutikkuja. Nämä tikut tukisivat oikeita sulkia, jotka hän liimaisi yhteen vahalla. 

Keksijä antoi Ikarokselle erityislaatuiset ohjeet siitä, kuinka lentää. Hän kertoi, ettei Ikaros saisi lentää liian matalalla, tai vesi voisi päästä sulkiin, ja että märät sulat painaisivat liikaa. Samalla ei saisi myöskään lentää liian korkealla, sillä aurinko voisi sulattaa vahan.

He onnistuivat pakenemaan ja he lensivät kohti Sisiliaa. Pian Ikaros kuitenkin unohti isänsä ohjeet, ja hän jatkoi lentämistä korkeammalle ja korkeammalle. Aurinko sulatti vahan tuhoten samalla siivet, ja näin Ikaros putosi mereen, jonne hän hukkui. 

Ikaros putosi mereen lähelle Samoksen saarta, ja hänen ruumiinsa huuhtoutui läheisen saaren rannalle. Ihmiset nimesivät tämän saaren Ikaríaksi, Ikaroksen kunniaksi. Myös meri tämän saaren ympärillä nimettiin Ikaríanmereksi.

Keksijä nimeltä Daidalos

Laajat anekdoottiset yksityiskohtaiset löydöt muokkasivat hänen mainettaan keksijänä monella eri alalla. Pliniuksen luonnonhistoriassa kirjailija piti häntä puusepän ammatin keksijänä.

Kreikkalaisen mytologian mukaan hän loi mastot ja purjeet laivoihin, joita Minoksen laivasto sitten myöhemmin käytti. Pausanias luki useiden vaikuttavien antiikin aikaisten puisten kulttihahmojen rakentamisen Daidaloksen ansioiksi.

Muut sanovat, että hän veisti todella yksityiskohtaisia patsaita. Ne olivat niin yksityiskohtaisia, että ne näyttivät eläviltä. Tarinoiden mukaan nämä patsaat pakenisivat, jos niitä ei kahlittaisi kiinni seiniin.

Daidalos edusti anonyymia kreikkalaista käsityöläistä. Tämän lisäksi kreikkalaiset lukivat useita valtavia kreikkalaisia laitteita hänen keksinnöikseen.

Legendan tarkoitus

Daidaloksen ja Ikaroksen kuva voidaan nähdä monissa kreikkalaisissa vaaseissa, arvokkaissa kivissä ja pompejilaisissa maalauksissa. Yksi kuuluisa roomalainen reliefi esittää Daidalosta siivet selässä, joilla hän ja hänen poikansa pakenivat Kreetalta.

Monet eri taiteilijat ovat osoittaneet hänelle kunnioitusta paljon myöhemmin. Pieter Brughel piirsi piirsi Ikaroksen putoamisen. Anthony van dyck ja Charles le Brun ilmaisivat töillään Daidaloksen legendan. Daidalos on esiintynyt myös Brillin teoksissa ja Antonio Canovan veistoksissa.

Daidaloksen legenda on inspiroinut myöskin kirjailijoita, kuten James Joycea ja W.H. Audenia. Nämä ja monet muut kirjailijat ovat auttaneet pitämään tämän suuren keksijän legendan ja nimen elossa aina tänne 2000-luvulle asti.

Daidaloksen tarina kehottaa ihmisiä pitämään mielessä keksintöjensä pitkäkestoiset seuraukset. Daidalos toimii symbolina sille, mitä voisi tapahtua jos keksinnöt aiheuttavat enemmän haittaa kuin hyvää. Esimerkiksi Ikaroksen siipien avulla Daidalos auttoi luomaan jotain, joka johti lopulta negatiivisiin seurauksiin.

Tämä sama pätee myöskin hirvittävän Minotauruksen labyrintin luomiseen. Tämän labyrintin rakentaminen vaikeutti pedon tappamista huomattavasti.