Bonhoefferin tyhmyysteoria
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater
Bonhoefferin tyhmyysteoria toimii menneiden ja nykyisten tapahtumien heijastuksena. Me kaikki tiedämme kuinka tunnistaa paha, joten meidän ei pitäisi epäröidä toimia sitä vastaan. Mutta kun kohtaamme tietämättömyyden, saatamme tuntea puolustuskyvyttömyyttä.
Tyhmyys antaa totuuden kaikkein epätodennäköisimmille ideoille, naurettaville salaliittoteorioille ja vaarallisille julistuksille. Sitä näkee usein sosiaalisessa mediassa.
Ongelmana on, että irrationaaliset äänet tarttuvat. Ne leviävät yhteiskunnassamme ja huomaamme, että tietämättömyys voi itse asiassa olla uhkaavampaa kuin pahuus. Mutta miten tämä ainutlaatuinen ilmiö voidaan selittää? Lue eteenpäin.
“Tyhmyyttä vastaan meillä ei ole puolustusta. Siihen ei voi käyttää protesteja eikä voimaa. Päättelykyvystä ei ole hyötyä. Henkilökohtaisten ennakkoluulojen kanssa ristiriitaisia tosiasioita voidaan yksinkertaisesti uskoa – todellakin, tyhmä voi vastustaa niitä kritisoimalla, ja jos ne ovat kiistattomia, he voivat yksinkertaisesti sivuuttaa ne vähäpätöisinä poikkeuksina.”
-Dietrich Bonhoeffer-
Bonhoefferin tyhmyysteoria
Jotkut henkilöt, jotka ovat jääneet piiloon ajan sumuun, ansaitsevat tulla esiin ja kunnioitetuiksi. Yksi heistä on Dietrich Bonhoeffer, saksalainen kristitty johtaja, joka liittyi natsismin vastarintaliikkeeseen. Hän tuli tunnetuksi myös sen seurauksena, että hän vastusti Hitlerin antisemitististä politiikkaa.
Hänet vangittiin ja häntä syytettiin salaliitosta, kun selvisi, että hän oli auttanut juutalaisia pakenemaan Sveitsiin. Vuonna 1945 hänet vietiin Flossenbürgin keskitysleirille, missä hänet hirtettiin. Mutta hänen perintönsä säilyy hänen pohdiskeluissaan totalitarismista yhdessä ajattoman teorian kanssa. Se muistuttaa meitä siitä, että tietämättömät ihmiset jättävät passiivisuudellaan ja huonolla arvostelukykyllään oven auki katastrofille.
“Tyhmyys on vaarallisempi hyvän vihollinen kuin pahuus”, Bonhoeffer kirjoitti Journal of Church and State -lehdessä julkaistussa tekstissä, joka kokosi monia hänen ajatuksiaan. Hän oli rohkea mies, joka jätti meille ajattomia ajatuksia. Tutkitaanpa niitä.
Tyhmyydellä on pimeä puoli
Bonhoefferin tyhmyysteoria paljastaa, että mielet, joilla ei ole arvostelukykyä, logiikkaa ja itsereflektiokykyä, voivat olla vaarallisempia kuin ne, joilla on pahuutta. Keskitysleireillä viettämiään päivinä tämä luterilainen teologi syventyi pimeään todellisuuteen, joka hallitsi tuolloin Saksaa. Hän yritti kuvata sitä kirjeissään.
Kun Bonhoeffer viittasi tyhmyyteen, hän ei tarkoittanut sellaisia ihmisiä, joilla on rajallinen kognitiivinen potentiaali. Hän viittasi sellaisiin ihmisiin, jotka eivät kyseenalaista mitä heille sanotaan ja jotka noudattavat käskyjä niitä ajattelematta. Tämä harkintakyvyn puute tarkoittaa, että he eivät kiinnitä huomiota muihin ajatuksiin.
Bonhoefferin ajatukset ovat tavallaan samankaltaisia kuin filosofi Edmund Burken 1600-luvulla ilmaisemat ajatukset. Tämä väitti, että: “Ainoa asia, joka tarvitaan pahan voittamiseen maailmassa, on se, että hyvät ihmiset eivät tee mitään”.
Toisen maailmansodan ja monien muiden suurten sosiaalisten ja humanitaaristen kriisien tapauksessa on olemassa erityisen huolestuttava asia, nimittäin se, että kun tyhmyys toimii ryhmänä ja esiintyy laumakäyttäytymistä, se on valtavan uhkaavaa. Paha tulee tällöin sisään etuovesta. Paha nimenomaan vaatii laumamentaliteettia, jota hallitsee tietämättömyys.
“Toisen voima tarvitsee toisen typeryyttä.”
-Dietrich Bonhoeffer tyhmyydestä-
Ongelma on, että siedämme tyhmyyttä enemmän kuin pahaa
Bonhoefferin teorian mukaan meillä ei ole taipumus taistella tyhmyyttä vastaan samalla tavalla kuin pahaa vastaan. Nämä kaksi ovat luonteeltaan todella erilaisia. Lisäksi usein hymyilemme naiiville käytökselle, yksinkertaiselle päättelylle ja ajattelemattomalle kommentille, emmekä pidä sitä edes keskustelun arvoisena.
Näemme usein tällaista käytöstä sosiaalisessa mediassa. Tyhmiä twiittejä suvaitaan ja ne kuhisevat kaikkialla, vaikka ehkä yritämme olla antamatta niille mitään merkitystä. Sitten yhtäkkiä valheelliset uutiset leviävät viraalina, ja salaliittoteoria syttyy. Tämän seurauksena ajatukset, joilla ei ole tieteellistä tai loogista perustaa, leviävät hallitsemattomasti. Näin tapahtui mm. COVID-19 -pandemian aikana.
On toinenkin samantyyppinen ajatus, jota on analysoitu vuosia organisaatioiden alalla. Sitä kutsutaan toiminnalliseksi tyhmyydeksi. Uppsalan yliopiston (Ruotsi) tekemä tutkimus väittää, että monissa yrityksissä työntekijät eivät enää kyseenalaista menettelytapoja tai voimassa olevia sääntöjä. He yksinkertaisesti hyväksyvät ne.
Tämä dynamiikka on ongelma, koska aina kun yksilöistä tulee passiivisia toimijoita reagoimatta tai muotoilematta uudelleen sitä, mikä hallitsee ja ympäröi heitä, se johtaa totalitarismiin ja pakkoon. Tyhmän käytöksen normalisointi ja salliminen vaikuttaa kaikkiin, koska se mahdollistaa pahan läsnäolon.
Yhteiskunnan zombit ja Bonhoefferin tyhmyysteoria
Aitoja “zombeja” elää myös sosiaalisessa ympäristössä. Nämä ovat henkilöitä, jotka ihastuvat iskulauseisiin ja bannereihin, joita he eivät edes kyseenalaista. Mitä silmiinpistävämpiä, äärimmäisempiä ja epäloogisempia ne ovat, sitä parempi. Tämä näkyy usein äärimmäisten ideologioiden hallitsemissa liikkeissä.
Yhtäkkiä ilmaantuu johtajia, jotka tarjoavat yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. He ovat uhkaavia ja populistisia hahmoja, jotka saavuttavat lyhyessä ajassa suuren yleisön, joka antaa heille valtaa. Bonhoefferin tyhmyysteoria varoittaa meitä siitä, kuinka naiivit mielet ahmivat nämä järjettömät kertomukset ja seuraavat niitä. He ovat kuin sieluja, joilla ei ole rationaalisia aivoja.
“Kun tyhmä ihminen on tullut älyttömäksi työkaluksi, hän pystyy myös mihin tahansa pahaan – mutta hän ei kykene näkemään sen olevan pahaa.”
-Dietrich Bonhoeffer-
Kun tyhmyys voittaa järjen, häviämme kaikki
Tyhmyys on yhteiskunnan suurin sairaus, koska se toimii parhaana välineenä pahalle mielelle kiivetä tikkaita ja päästä valtaan. Ei ole suurempaa vaaraa kuin olla perustelematta tai katsomatta kriittisesti ympärillämme tapahtuvia asioita.
Bonhoefferin tyhmyysteoria on tällä hetkellä ajankohtainen, koska yhä enemmän ideoita oletetaan automaattisesti todeksi. Joillakin ihmisillä ei ole kriittistä ajattelua, joka kyseenalaistaisi niitä.
Tämän päivän todellisuudessa, jota hallitsevat skrollaus ja klikkiotsikot, meillä tuskin on enää aikaa epäillä näkemäämme ja analysoida kuulemaamme. On helpompi hyväksyä se ja totella, matkia tai tehdä samoin kuin muut. Näin tapahtui esimerkiksi Brexitin ja koronaviruspandemian aikana.
Lopuksi on syytä pitää mielessä, että jos tyhmyys voittaa järjen, järjettömyys edistyy ja ihmiskunta menee taaksepäin. Tämä ei ole hyvä suunta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Alvesson, Mats., & Spicer, André. (2012). A Stupidity‐Based Theory of Organizations. Journal of Management Studies, 49. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1467-6486.2012.01072.x
- Alonso, B. A. (1990). Honestidad intelectual y compromiso del cristiano Dietrich Bonhoeffer [tesis doctoral]. Universidad Pontificia Comillas. https://www.academia.edu/38257851/Honestidad_intelectual_y_politica_Bonhoeffer_docx
- Bonhoeffer, D., & Rumscheidt, M. (2017). After Ten Years: An Account at the Turn of the Year 1942–1943. After Ten Years”: Dietrich Bonhoeffer and Our Times, 17-31.
- Fagerberg, J., McKee, K., & Paulsen, R. (2020) The unreflective practitioner: a pilot study on functional stupidity and social work. European Journal of Social Work, 23(6), 992-1004. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/13691457.2020.1818058
- Feddersen, N., & Phelan, S. (2022) The gradual normalization of behaviors which might challenge ethical and professional standards in two british rlite sports organizations. Journal of Sport Management, 36(5), 409-419. https://radar.brookes.ac.uk/radar/items/0a61fa73-6347-4e72-bd04-d475b0d7f127/1/
- Morris, K. E. (1984). Bonhoeffer’s Critique of Totalitarianism. Journal of Church and State, 26(2), 255–272. http://www.jstor.org/stable/23917808
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.