Bertrand Russellin rauhan ja logiikan filosofia

Bertrand Russellin näkemykset edustavat yhtä vaikutusvaltaisimmista lähestymistavoista modernin filosofian historiassa. Hän oli brittiläinen tutkija, jonka työ vaikutti epistemologiaan, metafysiikkaan, tiedon teoriaan ja tieteen filosofiaan.

Tämän intellektuellin ajatuksia leimasivat kaksi maailmansotaa. Hän pohdiskeli aseellisia konflikteja ja niiden vaikutuksia ihmiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme Bertrand Russellin filosofisia näkemyksiä sekä hänen käsittelemiään etiikkaan ja yhteiseloon liittyviä kysymyksiä.

Älyllinen transsendenssi

Bertrand Russell oli brittiläinen filosofi, matemaatikko, loogikko ja pasifisti. Hän syntyi vuonna 1872 Trellechissä, Walesissa. Lapsuudesta lähtien hän oli mukana poliittisissa asioissa perheen perinteen mukaisesti. Hänet vangittiin useita kertoja ideologiansa ja sananvapauden ankaran puolustamisen vuoksi.

Russellin henkinen elämä oli hedelmällistä. Hän oli Wienin piirin jäsen, sekä oli yksi loogisen analyysin pioneereista. Hän väitti, että kieli ja tieto koostuvat kielellisistä atomeista. Nämä ovat merkityksen perusyksiköitä, jotka on yhdistetty loogisten sääntöjen mukaan monimutkaisten kielellisten ilmaisujen muodostamiseksi.

Russell antoi myös arvokkaan panoksen nykyaikaiseen matemaattiseen logiikkaan. Instituto de Matemáticas UNAM mainitsee seuraavat saavutukset:

• Russellin paradoksi
• Ensiluokkainen logiikka
• Johdatus tyyppiteoriaan
• Logismin tai matematiikan muodollisen logiikan puolustaminen

Bertrand Russellin filosofian taustalla olevat ideat

Bertrand Russellin käsitys filosofiasta oli vallankumouksellinen. Hän katsoi sen osuvan jonnekin teologian ja tieteen väliin. Hän ehdotti, että teologia ei voi pyrkiä tarkkaan tietoon, kun taas tiede vetoaa ihmisen järkeen.

“Tiede on mitä tiedät, filosofia on mitä et tiedä.”

-Bertrand Russell-

Russell yritti kehittää selventävän filosofian tähän mennessä tehtyjen metafyysisten spekulaatioiden suhteen. Hänen menetelmänsä keskittyi kielen loogiseen analyysiin. Filosofinen liike, johon Russell liittyi, on loogista atomismia. Tämä vahvistetaan National University Magazinessa julkaistussa artikkelissa.

Looginen atomismi katsoo, että maailma koostuu yksinkertaisista faktoista. Ne ilmaistaan kielen kautta ja niitä voidaan tutkia niiden loogisesta muodosta.

Atomitosiasioilla on se erityispiirre, että ne viittaavat yhteen esineeseen ja sen ominaisuuteen tietyllä hetkellä. Esimerkki tästä on lause: “omena on nyt punainen”.

Tällaisten tosiasioiden perusteella luodaan monimutkaisempia merkityksiä tai semanttisia rakenteita. Ne pystyvät kattamaan laajemman kirjon todellisuutta. Russell kuitenkin uskoi, että atomiset tosiasiat muodostavat maailman perusrakenteen.

Kielen rooli Bertrand Russellin filosofiassa

Kielen analyysi oli keskeistä Russellin filosofiassa. Se analysoi sanojen merkitystä. Ne viittaavat todellisen maailman esineisiin ja ominaisuuksiin.

Kielen analyysi alkaa lauseilla, jotka ymmärretään lauseiksi. Tämä tarkoittaa, että niitä pidetään kielellisinä ilmaisuina, joiden arvo on joko tosi tai epätosi. Samaan aikaan jokainen lause tai ehdotus ilmaisee tosiasioita todellisesta maailmasta ja abstraktioita siitä. Esimerkiksi: “taivas on sininen” tai “kolmiossa on suora kulma”.

Tämän käsityksen mukaan kieli täyttää tehtävän osoittaa kieliopin huonosta käytöstä johtuvia virheitä. Sen analyysi edustaa ratkaisua filosofisiin ongelmiin.

Russellin etiikka

Bertrand Russell ei kirjoittanut vain tiedon filosofiaan liittyvistä ongelmista, vaan hän oli kiinnostunut myös etiikasta. Näillä hän loi suhteen onnen ja hyvyyden välille. Tämän filosofin mukaan hyvä ja kiltti ihminen on onnellinen.

Niinpä Russell kehitti hyväntahtoisuuden etiikan, johtuen hänen moralisoivasta luonteestaan sekä kompromisseista ja liberaalista tyylistään, väittää Estudi General -lehdessä julkaistu artikkeli. Hänen eettinen ulottuvuutensa on vastoin velvollisuuden ja normien universaalisuuteen perustuvaa ulottuvuutta. Se ehdottaa myös pseudosubjektivismia.

Tästä johtuen jokainen yksilö ottaa arvot ohjeeksi. Tämä on henkilökohtaisen valinta. Lisäksi meillä kaikilla on omat määritelmämme siitä, mitä hyvä elämä on. Se on toimintaa, jota henkilökohtaiset tunteemme ja tuntemuksemme stimuloivat.

Ensi silmäyksellä saattaa vaikuttaa siltä, että Russell työskenteli eettisen individualismin tai moraalin periaatteella, jossa jokaista meistä hallitsevat meidän omat sääntömme. Mutta todellisuudessa hän otti huomioon, että ystävällisyydellä tai hyvillä teoilla on sosiaalisia vaikutuksia.

“Hyvä elämä on rakkauden inspiroima ja tiedon ohjaama. Rakkaus ilman tietoa tai tieto ilman rakkautta ei voi tuottaa hyvää elämää.”

-Bertrand Russell-

Russell ja sananvapaus

Maailmansodan jälkeisen aikakauden hengen mukaisesti Russell puolusti, että vapaus on korkein pyrkimys, jonka ihminen voi saavuttaa. Tämä mielipide aiheutti kuitenkin ongelmia filosofille, joka vangittiin useita kertoja.

Russell uskoi ajatuksen ja ilmaisun vapauteen. Lisäksi hän väitti, että vallan ei pitäisi tulla väkisin, vielä vähemmän pakottamalla tai rajoittamalla vapautta. Hän ylisti vapautta sanoa ja tehdä mitä ajattelemme, riippumatta siitä, mitä viralliset tahot sanovat.

Viesti tulevaisuutta varten Bertrand Russellin filosofiassa

Bertrand Russell erottui pasifistisilla näkemyksillään. Hän keskittyi sosiaalisen rinnakkaiselon puolustamiseen. Tiedon osalta hän korosti, että on tärkeää viitata tosiasioihin tutkiessa tai pohtiessa mitä tahansa filosofiaa. Toisin sanoen hän ihmetteli sen todellista kulkua ja kyseenalaisti siihen liittyvien tarinoiden todenperäisyyttä. Tästä näkökulmasta halujen on vaikeampi asettaa kriteerejä.

Jatkaessaan moraalista perintöään Bertrand Russell korosti harmonian sekä suvaitsevaisuutta tarvetta ihmisten välillä huolimatta eroista, joita meillä saattaa olla. Hän edisti sekä suvaitsevaisuuden että myötätunnon arvoja ja piti niitä välttämättöminä, jotta voimme elää menestyksekkäästi yhteiskunnassa.