Logo image

Automaattisten ajatusten kyselylomake

3 minuuttia
Negatiiviset ajatukset muodostavat monien ongelmiemme juuret. Tämäntyyppinen ajattelu voi johtaa mielialahäiriöön, jolla on todella merkittäviä rajoituksia. Siksi on tärkeää pystyä havaitsemaan se ennen kuin se alkaa olla vaarallista. Tässä artikkelissa tutkimme erityistä välinettä tähän tarkoitukseen.
Automaattisten ajatusten kyselylomake
Valeria Sabater

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 29 toukokuuta, 2025

Onko sinulla usein negatiivisia ajatuksia? Sellaisia, jotka tuhoavat toiveesi ja vaimentavat mielesi? Kaikilla on niitä. Ne antavat vaikutelman, että sisälläsi asuu kauhuelokuvien käsikirjoittaja, joka ajoittain ottaa ohjat käsiinsä ja luo mahdollisimman ahdistavia henkisiä juonia. Yleensä kuitenkin onnistut muotoilemaan ne uudelleen ja käyttämään realistisempaa ja terveempää lähestymistapaa.

Viime vuosina on kuitenkin havaittu huolestuttava trendi. Yhä useammat ihmiset kokevat heikentäviä ja kielteisiä ajatuksia yhä useammin. Ne ovat automaattisia, märehtiviä ja uuvuttavia ajattelumalleja, jotka voivat luoda perustan monille mielenterveysongelmille.

Sen sijaan, että antaisimme näiden ajatusten mennä ohi emmekä antaisi niille mitään merkitystä, jotkut meistä antavat niille tilaa ja uskovat niihin. Ja heti kun vahvistamme irrationaalisia ja katastrofaalisia ajatuksia, menetämme elämämme hallinnan ja huomaamme kokevamme jatkuvaa epämukavuutta. Kliinisestä näkökulmasta potilaan ajatusten tunteminen antaa ammattilaisille mahdollisuuden arvioida hänen riskinsä sairastua masennukseen.

Tätä tarkoitusta varten on suunniteltu lukuisia instrumentteja. Niiden joukossa on yksi erittäin arvokas työkalu, joka erottuu joukosta. Voit tutustua siihen täällä.

Automaattiset kognitiot ja ajatukset ovat suuri riski mielenterveydellemme. Ne voivat muuttua ahdistuneisuushäiriöiksi ja masennukseksi.

Automaattisten ajatusten kyselylomake.
Automaattisten ajatusten kyselylomake voi olla todella hyödyllinen väline potilaiden kliinisessä arvioinnissa.

Automaattisten ajatusten kyselylomake

Ajatuksesi voivat olla kuin majakoita, jotka auttavat sinua ratkaisemaan kaikki ongelmasi tai raskaat taakkaasi. Ne usein ärsyttävät sinua, herättävät kipua menneisyydestäsi ja saavat sinut katsomaan tulevaisuutta suurella turvattomuuden tunteella. Vaikka on mahdotonta ajatella aina positiivisesti ja toiveikkaasti, tärkeintä on hallita ajatuksiasi ja osata järkeistää niitä.

Heti kun sinua hallitsevat epätarkat, fatalistiset ja irrationaaliset havainnot, mielesi muuttuu. Niin järkyttävältä kuin se saattaakin tuntua, tällaisia ajatuksia on viime vuosina kokenut yhä useammat ihmiset terveyskriisin, sosiaalisten muutosten ja taloudellisten ongelmien vuoksi.

Reginan yliopisto (Kanada) teki tutkimuksen, jonka mukaan masennusoireet korreloivat merkittävästi negatiivisten automaattisten ajatusten kanssa. Siksi yksi tapa havaita, onko henkilöllä riski saada mielialahäiriö, on arvioida hänen ajatuksiaan. Testit voivat olla erittäin hyödyllisiä näissä tapauksissa.

Irrationaalisille ajatuksillemme antamamme pätevyys on masennuksen kehittymisen riskitekijä.

Hyödyllinen työkalu psykologisessa terapiassa

Automaattisten ajatusten kyselylomake, jonka alkuperäinen, englanninkielinen termi on Automatic Thought Questionnaire eli ATQ-R, on psykologien ja tutkijoiden Steven D. Hollonin ja Phillip C. Kendallin kehittämä instrumentti. Se pyrkii havaitsemaan masennukseen liittyviä ajatuksia. Se ei vain havaitse, onko yksilöllä irrationaalisia negatiivisia ajatuksia vai ei.

Itse asiassa sen tavoitteena on tunnistaa, antaako potilas totuuden vääristyneille mielikuvilleen ja ajattelulleen. Testi perustuu psykoterapeutti Aaron Beckin teoriaan yhtenäisestä masennuksen mallista. Hän väitti, että meillä kaikilla on riski saada tämä häiriö, jos ilmenee kolme tekijää:

  • Negatiivinen näkemys itsestämme ja sen tulkitsemisesta, mitä meille tapahtuu.
  • Uuvuttavien ja joustamattomien ajatusmallien ylläpitäminen.
  • Ajatusvirheiden kokeminen. Esimerkiksi katastrofaalinen, kaksijakoinen (mustavalkoinen) ajattelu jne.

Näissä tapauksissa Hollonin ja Kendallin kehittämä kyselylomake on erittäin hyödyllinen ja pätevä. Tutkimukset todellakin vahvistavat, että on tärkeää ottaa huomioon ihmisten kliinisissä ympäristöissä esiintyvät ajatukset ja sisäinen vuoropuhelu.

Kyselylomake

Automaattisten ajatusten kyselylomake koostuu 30 itselausunnosta, joita henkilön on arvioitava 1-5 sen mukaan, kuinka paljon hän samaistuu niihin. Kysymykset ovat väitteitä, kuten “kukaan ei ymmärrä minua”, “toivon, että olisin jossain muualla” tai “tiedän, että ihmiset ovat pettyneitä minuun”.

Tämä ajatussarja, joka yksilön on hyväksyttävä, on jaettu neljään kategoriaan, joista lopullinen pistemäärä johdetaan. Tämä pistemäärä tunnistaa, onko henkilöllä riski sairastua masennushäiriöön vai onko hänellä jo ilmennyt se. Neljä luokkaa ovat:

  • Negatiiviset itsekäsitykset ja -odotukset.
  • Avuttomuus.
  • Henkilökohtainen sopimattomuus ja halu muuttua. Kyvyttömyys selviytyä arjen muutoksista ja ongelmista.
  • Alhainen itsetunto.

Kyselylomaketta on päivitetty vuosien varrella. Se on pätevä väline masennusta aiheuttavien kognitioiden tunnistamiseen.

Mies psykoterapiassa.
Automaattisten ajatusten kyselylomake auttaa myös tarkistamaan, kuinka yksilö etenee terapiassa.

Kyselylomakkeen pätevyys ja luotettavuus

Netemeyer et al. päivitti kyselylomakkeen vuonna 2002. Tieteellisen kirjallisuuden mukaan se on pätevä ja tehokas instrumentti. Lisäksi sen tekeminen on yksinkertaista ja se tarjoaa hyödyllisiä indikaattoreita arvioitaessa masennukseen liittyviä ajatuksia.

On myös mielenkiintoista huomata, että automaattisten ajatusten kyselylomake on yleinen resurssi sekä hyväksymis- ja omistautumisterapiassa että kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa. Itse asiassa sitä ei käytetä vain mahdollisen masennushäiriön havaitsemiseen, vaan se mahdollistaa myös psykologisen hoidon aikana tapahtuneiden muutosten arvioinnin.

Kuten jo mainitsimme, tämän testin tarkoituksena ei ole arvioida, kuinka monta vääristynyttä ja negatiivista ajatusta yksilö tuottaa. Se pyrkii selvittämään, pitääkö yksilö niitä totuudenmukaisina. Tämä on todellinen ongelma ja se, johon on puututtava.

Kaikki, mitä ajattelemme, ei ole pätevää, hyödyllistä ja järkevää. Siksi meidän on analysoitava, onko kaikki, mitä kerromme itsellemme, totta. Tämä takaa suuren osan psykologisesta hyvinvoinnistamme.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Lindner C, Kotta I, Marschalko EE, Szabo K, Kalcza-Janosi K, Retelsdorf J. Increased Risk Perception, Distress Intolerance and Health Anxiety in Stricter Lockdowns: Self-Control as a Key Protective Factor in Early Response to the COVID-19 Pandemic. Int J Environ Res Public Health. 2022 Apr 22;19(9):5098. doi: 10.3390/ijerph19095098. PMID: 35564492; PMCID: PMC9100473.
  • Kendall, P. C., Howard, B. L., & Hays, R. C. (1989). Self-referent speech and psychopathology: The balance of positive and negative thinking. Cognitive Therapy and Research13, 583-598. doi: 10.1007/BF01176069
  • Onofrei, A.-G. (2020). The Relationship between Automatic Thoughts, Negative Emotionality and Basic Psychological Needs. Euromentor, 11(3), 117–138.
  • Pereira, I., Matos, A., & Azevedo, A. (2014). Portuguese version of the Automatic Thoughts Questionnaire – Revised: Relation with depressive symptomatology in adolescents. Psicologia, Saúde & Doenças15, 37-47. doi:10.15309/14psd150105 http://hdl.handle.net/10316/46709

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.