Araknofobia eli pelko hämähäkkejä kohtaan
Fobiat ovat irrationaalista pelkoa tiettyjä asioita kohtaan. Hämähäkkipelko eli araknofobia on yksi yleisimmistä. Tämä reaktio auttoi ihmisiä selviytymään lajina jossain vaiheessa evoluutiota. Toisin sanoen villien tai tuntemattomien olentojen pelko vapauttaa ihmisessä tarpeeksi adrenaliinia, joka auttaa pakenemaan. Fobia kehittyy, kun pelko on äärimmäistä ja se voi rajoittaa henkilön elämää.
Noin kolme kymmenestä ihmisestä pelkää suuresti hämähäkkejä. Tämä fobia ei kuitenkaan käsitä vain hämähäkkejä, vaan myös mm. skorpioneja, punkkeja ja puutiaisia. Vaikka useimmat pelkäävät suuria hämähäkkejä, heidän pelkonsa voi ulottua pienempiinkin hämähäkkeihin ja muihin lajeihin.
“Kaikella kunnioituksella hämähäkkejä pelkääviä kohtaan, minä rakastan hämähäkkejä. Jotkut saattavat kutsua minua pakkomielteiseksi, mutta olen tutkinut hämähäkkejä ja hämähäkinseittejä jo monta vuotta, enkä näe loppua. Tekemistä on yksinkertaisesti liikaa.”
-Cheryl Hayashi-
Araknofobia
Eläinfobiat ovat erityisiä, yksinkertaisia fobioita, jotka yleensä kehittyvät lapsuudessa tai nuoruudessa. Ne koostuvat irrationaalisista peloista, jotka johtuvat joko fobian luonteesta tai pelon voimakkuudesta, mikä saa ihmisen välttämään kyseistä asiaa niin paljon kuin mahdollista. Oireet ilmenevät monella eri tavalla.
Jotkut ihmiset kokevat oireita vain hämähäkin nähtyään, kun taas toiset voivat kokea niitä milloin tahansa. Fobisen ärsykkeen ei tarvitse edes olla läsnä. Pelkkä mielikuva siitä tai jopa jotain siihen liittyvää laukaisee pelkoreaktion.
Nämä ovat joitain araknofobian yleisimmistä oireista:
- Nopeutunut syke.
- Hikoilu.
- Pahoinvointi.
- Huimaus.
- Hengenahdistus tai hyperventilaatio.
- Vapina.
- Vatsakipu.
- Yleinen epämukavuus.
- Ruoansulatuskanavan häiriöt.
Lisäksi araknofobit yrittävät välttää näitä eläimiä hinnalla millä hyvänsä. He yrittävät todennäköisesti pysyä poissa hämähäkkien asuttamilta alueilta tai alueilta, joilla on merkkejä niiden läsnäolosta. Monet yrittävät vältellä hämähäkkien näkemistäkin, kun taas toiset tappavat ne heti.
Syyt
Yleensä eläimiin liittyvät fobiat johtuvat traumaattisista kokemuksista tietyn eläimen kanssa. Tai ehkä lapsi kasvoi jonkun kanssa, jolla oli tämä fobia, ja hän implisiittisesti tai eksplisiittisesti oppi itsekin pelkäämään näitä eläimiä. Tällainen pelko välittyy usein henkilöltä toiselle.
Araknofobia on irrationaalinen pelko näitä eläimiä kohtaan. Araknofobialle ominainen inhoa aiheuttava komponentti on saanut asiantuntijat ajattelemaan, että se saattaa olla evoluutioon liittyvä pelko, eräänlainen etu, joka auttoi ihmisiä selviytymään tappavista puremista ja muista tuntemattomista vaaroista.
Leipzigissä (Saksa) sijaitsevan Max Planck Institute for Evolutionary Anthropologyn tutkijoiden tekemä tutkimus vakuuttaa, että araknofobialla on synnynnäinen, evoluutioon liittyvä alkuperä. Tutkijat mittasivat vauvojen ahdistusta näyttämällä heille hämähäkkien ja käärmeiden kuvia. He analysoivat vauvojen pupillien laajentumista, ja vauvat osoittivat ahdistuksen merkkejä, kun he katsoivat kuvia erilaisista eläimistä ja esineistä, mukaan lukien hämähäkit.
Onko parannuskeinoa?
Kaikki fobiat voidaan hoitaa menestyksekkäästi. Voit saada asiantuntija-apua ja oppia rentoutustekniikoita, jotka oireiden lievittämisen lisäksi tukevat systemaattista herkkyyttä. Tämä tekniikka koostuu asteittaisesta altistumisesta pelkäämällesi esineelle tai asialle. Siksi ammattilaiset tekevät ensin rentoutusharjoituksia esimerkiksi hämähäkkikuvien kanssa, kunnes pystyt pysymään rauhallisena elävän eläimen läsnäollessa.
Voit myös kehittää uskomuksiasi hämähäkkieläimistä. Yleensä tiedon puute näistä eläimistä lisää pelkoa. Opi siis niistä mitä voit, erityisesti niitä ympäröivistä myyteistä. Hyvä harjoitus on kerätä tietoa pureman todennäköisyydestä, sen toiminnasta luonnossa ja siitä, kuinka monta ihmistä on oikeasti kuollut puremaan.
Inhokomponenttinsa vuoksi araknofobia on kuitenkin yksi vaikeimmin hoidettavista eläinfoboista. Tämä tunne on melko vaistomainen, eivätkä ihmiset osaa järkeillä. Siitä huolimatta psykologinen työ voi auttaa henkilöä oireiden ja negatiivisten ajatusten kanssa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
Antony, M.M., McCabe, R.E., Leeuw, I., Sano, N. y Swinson, R.P. (2001). Effect of distraction and coping style on in vivo exposure for specific phobia of spiders. Behaviour Research and Therapy, 39, 1137-1150.
Capafóns, B.J. I. (2001). Tratamientos psicológicos eficaces para las fobias específicas. Psicothema, 13, 447-452.
Chamove, A.S. (2007). Therapy toy for spider phobics. International Journalof Clinical and Health Psychology, 7, 533-536