Älykkyyden lisääminen: 7 nerokasta tapaa sen saavuttamiseksi
Älykkyyden lisääminen on mahdollista. Vaikka on totta, että olemme syntyneet tiettyjen geneettisten määritelmien pohjalta, jotka tekevät meistä enemmän tai vähemmän älykkäitä, meidän ei tule unohtaa, että aivotkin ovat elin, jolla on suuri plastisuus. Tämä tarkoittaa toisin sanoen sitä, että ne muuttuvat ja mukautuvat kokemuksen, harjoittelun ja itse oppimista kohtaan kohdistetun avoimuuden mukaan.
Älykkyyden määritelmästä ei ole yksimielisyyttä. Joillekin se on kykyä oppia ja innovoida omaperäisten vastausten antamiseksi arjen ongelmiin (Charles Spearman, 1930). Toisille älykkyys on puolestaan kykyä soveltaa tietoa (David Wechsler, 1960).
Ehkä yleisin määritelmä on sellainen, joka määrittelee älykkyyden kyvyksi löytää uusia ratkaisuja vanhoihin ongelmiin. Toisaalta on olemassa useita malleja, jotka ymmärtävät, että älykkyys tulisi ymmärtää enemmänkin useammasta erilaisesta älykkyydestä – kuten tunneälystä, sosiaalisesta älykkyydestä ja loogisesta älykkyydestä koostuvana kokonaisuutena kuin yhtenä yksittäisenä älykkyytenä (Howard Gardner, 1990).
Älykkyys ei siis koske vain ammatillista toimintaa. Tavalla tai toisella älykkyyden lisääminen auttaa meitä myös olemaan onnellisempia, koska se auttaa meitä navigoimaan paremmin vaikeissa tilanteissa. Älykkyyden lisääminen on siis kaikinpuolin kannattavaa ja tästä syystä jaamme tässä artikkelissa 7 nerokasta vinkkiä sen saavuttamiseksi.
“Älykkyyttä käytetään, kun ei tiedetä, mitä tehdä.”
-Jean Piaget-
Älykkyyden lisääminen: 7 nerokasta strategiaa
Älykkyyden lisääminen merkitsee tässä mielessä paljon muutakin kuin älykkyysosamäärän kasvattamista, sillä meidän tulisi suunnata henkilökohtaiset tavoitteemme kognitiivisen sopeutumiskyvyn parantamiseksi sekä optimaalisemman ajattelutavan kasvun saavuttamiseksi. Nämä tekijät voivat auttaa meitä parantamaan elämänlaatuamme, sillä niiden ansiosta voimme oppia vastaamaan paremmin vastoinkäymisiin näkemällä mahdollisuuksia siellä, missä muut näkevät ongelmia ja esteitä.
Tutkimukset, kuten psykologi Martin Buschkuehlin ja John Jonidesin Columbian yliopistossa teettämät tutkimukset, kertovat meille, että me kaikki voimme kasvattaa älykkyyttämme. Tätä varten meidän on keskityttävä sujuvaan älykkyyteen eli kykyymme olla luovempia, ratkaista ongelmia omaperäisellä tavalla ja järkeillä abstraktilla tavalla.
Katsotaanpa seuraavaksi, miten voimme saavuttaa sen.
1. Meditaatio auttaa lisäämään älykkyyttä
Meditaatio lisää älykkyyttä siinä mielessä, että se tekee meistä virkeämpiä ja valppaampia sekä parempia tarkkailijoita siitä, mitä ulkopuolellamme ja sisällämme tapahtuu. Tämä ei ole pelkkä väittämä, vaan tutkimusten tukema johtopäätös. Useissa magneettikuvausten avulla tehdyissä kokeissa on nimittäin osoitettu, että aivomme toimivat parhaiten meditoinnin jälkeen.
Aivojen toiminnan kannalta emme voisi löytää pahempaa vihollista kuin stressi, sillä tässä tilassa elimistössä vapautuu kortisolia, joka puolestaan on hormoni, joka heikentää keskittymistä ja muistia. Meditaatio taas vähentää stressiä. Sinun ei tietysti tarvitse ryhtyä munkiksi, sillä riittää, että hyödynnät jokaisen mahdollisen hetken pienten hengitys- ja rentoutumisharjoitusten tekemiseen, esimerkiksi silloin, kun jonotat kaupassa tai odotat bussin saapumista.
2. Itsensä altistaminen uusille kokemuksille
Kaikki uusi on aivoille ärsykettä, joka lisää älykkyyttä. Uutuus luo ennennäkemättömiä yhteyksiä aivoihisi. Tämä johtuu siitä, että aivojesi on suoritettava prosesseja uuden tiedon omaksumiseksi, ymmärtääkseen sitä ja sisällyttääkseen sen siihen, mitä jo tiedät.
Matkustaminen tai sellaiseen paikkaan hakeutuminen, jota et tunne, uuden kirjan lukeminen tai mikä tahansa uusi kokemus jota et koe säännöllisesti, on täydellistä ravintoa älykkyydellesi. Omalla mukavuusalueella pysyminen puolestaan tekee aivojesi toiminnasta vähitellen laiskemman.
3. Fyysisen liikunnan ja henkisten harjoitusten säännöllinen suorittaminen
Liikunta tuottaa aivoille happea ja parantaa tällä tavalla niiden toimintaa. Se on myös tapa, jonka avulla voimme vähentää stressiä ja puhdistaa mieltä. Mieli ja keho ovat aina yhtenäiset. Terve keho on välttämätön edellytys terveelle mielelle ja kun mieli voi hyvin, aivomme pystyvät puolestaan kasvattamaan älykkyyttään.
On myös tärkeää tehdä henkisiä harjoituksia säännöllisesti. Pyri stimuloimaan muistiasi yrittämällä muistaa tiettyjä puhelinnumeroita tai muuta nippelitietoa. Aivojen toiminnan kannalta olisi myös hyvä tehdä yksinkertaisia matematiikan operaatioita ilman laskinta tai puhelinta. Shakin pelaaminen, ristisanatehtävät ja vastaavat aktiviteetit ovat lisäksi erittäin positiivisia tapoja lisätä aivojen toimintaa ja tätä kautta älykkyyttä.
4. Uuden kielen oppiminen tai soittimen soittaminen
Uuden kielen oppiminen on aivoille aina iso haaste. Se ei ole helppoa, varsinkin jos kyse on kielestä, joka on kaukana omasta äidinkielestä. Mutta juuri tämä vaikeus tekee uuden kielen oppimisesta erinomaisen tavan lisätä älykkyyttä.
Kun opit uutta kieltä, käytät monia älyllisiä toimintoja samaan aikaan. Sama pätee, kun opit soittamaan soitinta. Molemmissa tapauksissa aivomme hyödyntävät useita eri toimintoja, kuten huomiokykyä, muistia, koordinointia ja analogiaa.
Kyseessä ei ole pelkkä uskomus, sillä tätä merkittävää suhdetta uuden kielen tai soittimen soittamisen oppimisessa on tukemassa myös tieteellinen näyttö, kuten tohtori Bernard Rossin Toronton yliopistossa teettämä tutkimus.
5. Älä valitse aina helpointa tietä
Kun valitsemme helpon polun, saatamme säästää aikaa, mutta säästämme myös joistakin aivojen ominaisuuksia. Yleisesti ottaen haluamme, että kaikki tapahtuu ohjeiden mukaan, että meidän itse ei tarvitse ajatella, vaan että muut ajattelevat puolestamme.
Tämä voi toimia useissa olosuhteissa, mutta on myös tarpeellista, että joskus valitsemme vaikean tien. Älä siis aina turvaudu ohjeisiin tai muiden neuvoihin, vaan päättele itse, millä tavalla voisit päästä haluamaasi tulokseen. Tällaiset harjoitukset tekevät sinusta sekä luovemman että älykkäämmän, ja lisäksi ne lisäävät itseluottamusta.
6. Vietä aikaa erilaisten ihmisten kanssa
Aivan kuten on tärkeää altistua uusille tilanteille, niin aivojen kannalta on myös tärkeää viettää aikaa erilaisten ihmisten kanssa. Jokainen ihmissuhde haastaa näkemään, omaksumaan ja ymmärtämään toistemme näkökulmaa, ja tämä puolestaan auttaa lisäämään älykkyyttä.
Aivojen optimaalisen toiminnan kannalta meidän tulisi viettää aikaa esimerkiksi eri-ikäisten, eri taustoista tulevien ja eri uskomuksia omaavien ihmisten kanssa. Jos olet yhteydessä vain kaltaisiisi ihmisiin, rajoitat merkittävästi omia kokemuksiasi ja tämä puolestaan asettaa rajoja myös aivojen kapasiteetin kasvattamisen kannalta.
7. Lepää riittävästi ja oikein
Koskaan ei ole tarpeeksi muistuttaa meitä jostakin, joka on aivojen optimaalisen toiminnan kannalta yhä ilmeisempää: lepo on yhtä tärkeää tai jopa tärkeämpää kuin työ. Esimerkiksi eliittiurheilijat ovat oppineet tämän läksyn erittäin hyvin, koska he työskentelevät erittäin intensiivisellä tasolla, joka kuormittaa sekä henkisesti että fyysisesti.
- Aivot tarvitsevat taukoja, jotta ne voivat toimia kunnolla. Jos niille ei tarjota lepoa, seurauksena ovat turtuneet aivot, jotka toimivat puoliteholla ja vähentävät tätä myötä myös niiden kapasiteettia.
- Aivojen levossa tulisi ottaa huomioon kolme tärkeää näkökohtaa: aktiiviset tauot työn aikana, uni ja vapaa-aika. Kaikilla näillä ulottuvuuksilla on suuri merkitys. Esimerkiksi aktiiviset tauot työn aikana tarjoavat päivittäisen suojan aivojen turtumisen estämiseksi.
- Unen avulla aivot voivat puolestaan käsitellä hankkimaansa tietoa ja vapaa-aika on omalta osaltaan taas ehdottoman välttämätöntä asianmukaisen aivotoiminnan ylläpitämiseksi pitkällä tähtäimellä.
Älykkyyden lisäämisessä on pohjimmiltaan kyse sellaisen elämäntyylin rakentamisesta, jonka avulla voit pysyä virkeänä ja tarkkaavaisempana ympärilläsi olevan todellisuuden suhteen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja aivojen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi sinun tulisi myös sisällyttää arkeen säännöllisiä harjoituksia, toimenpiteitä ja tietysti riittävää lepoa. Tämä tulee epäilemättä heijastumaan älykkyyden lisäämisen lisäksi myös yleiseen hyvinvointiisi!
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Jaeggi, S. M., Buschkuehl, M., Jonides, J., & Perrig, W. J. (2008). Improving fluid intelligence with training on working memory. Proceedings of the National Academy of Sciences, 105(19), 6829-6833.
- Jaušovec, Norbert (2017) Increasing Intelligence. Academic Press
- Stanovich, K. E. (1993). Does reading make you smarter? Literacy and the development of verbal intelligence. Advances in child development and behavior, 24, 133-180.
- Ross, B., Barat, M., & Fujioka, T. (2017). Sound-making actions lead to immediate plastic changes of neuromagnetic evoked responses and induced β-band oscillations during perception. Journal of Neuroscience, 37(24), 5948-5959.
- Rasmussen, P., Nielsen, J., Overgaard, M., Krogh‐Madsen, R., Gjedde, A., Secher, N. H., & Petersen, N. C. (2010). Reduced muscle activation during exercise related to brain oxygenation and metabolism in humans. The Journal of physiology, 588(11), 1985-1995.
- Halpern, D. F. (2006). Is intelligence critical thinking? Why we need a new definition of intelligence. Extending intelligence: Enhancement and new constructs, 293310.