Älykkäiden ihmisten neuronit ovat suurempia

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Kirjoittanut Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 10 joulukuuta, 2021

Liittyykö aivojen koko jotenkin älykkyysosamäärään? Toistaiseksi tätä hypoteesia ei ole todistettu, mutta tiede on paljastanut vähintäänkin yhtä mielenkiintoisen tosiasian. Tiedämme nimittäin tänä päivänä, että älykkäiden ihmisten neuronit ovat suurempia. Tämä puolestaan helpottaa sekä tiedon nopeampaa välittämistä että ideoiden nopeampaa kulkua.

Vaikka tämä seikka vaikuttaakin kummalliselta, kyseinen löydös ja sen ympärillä vellovat teoriat eivät lakkaa ärsyttämästä osaa akateemisesta yhteisöstä. Jollakin tavalla “volyymin” liittäminen “älylliseen suorituskykyyn” vaikuttaa hieman supistuneelta ja jopa yksinkertaiselta. Koska loppujen lopuksi älykkyys on vielä hyvin monimutkaista arvioida ja jopa määritellä, joten volyymin tarkasteleminen ja sen liittäminen älykkyyteen on hieman ristiriitaista.

Tästä huolimatta nämä tiedot ovat olemassa. Niin sanotun Human Brain Project -nimisen hankkeen tutkijat ovat havainneet, että neuronien koon ja ihmisten kognitiivisen osaamisen tason välillä on suora yhteys. Tämä avaa myös uusia mahdollisuuksia, kuten ihmisen älykkyyden rajan laajentamista laboratorio-alalla.

Tieteen mukaan älykkäiden ihmisten neuronit ovat suurempia

Amsterdamissa sijaitsevan Vrije Universiteit Amsterdam –yliopiston tohtori Natalia Goriounovan johtama tutkimus osoitti ensimmäisenä, että neuronien koko liittyy suoraan henkilön älykkyyden tasoon. Mitä suurempi neuronien tiheys ja yhteydet ovat, sitä merkittävämmän älyllisen potentiaalin kyseinen ihminen myös omaa.

Tähän päivään asti olemme tienneet, että aivoissa on noin 100 miljardia neuronia ja että jokainen kerää, käsittelee ja lähettää tietoa useiden kemiallisten reaktioiden ja sähkösignaalien ansiosta. Tunsimme tämän mekaniikan, mutta meillä ei ollut vankkaa tietoa siitä, miten näiden neuronien tilavuus voitaisiin yhdistää ihmisen kognitiiviseen suorituskykyyn.

Meillä oli jo käsissämme tietoja esimerkiksi Albert Einsteinin aivoanalyysistä patologi Thomas Harveyn varastettua tiedot tämän kuuluisan neron ruumiinavauksen jälkeen vuonna 1955. Kyseinen analyysi paljasti meille muun muassa sen, että Einsteinin spatiaalisesta kognitiosta ja matemaattisesta ajattelusta vastaava prefrontaalinen aivokuori oli normaalia kehittyneempi.

Lisäksi selvisi, että tämän suhteellisuusteorian isän gliasoluilla oli keskimääräistä suurempi koko. Joten tavallaan meillä oli jo tuolloin pieniä vihjeitä, jotka edelsivät näitä uusia löydöksiä tältä aivojen volyymin ja älykkyyttä tutkivalta tieteenalalta…

Prefrontaalinen aivokuori ja ohimolohkot: lisääntynyt neuronien tilavuus

Tässä Amsterdamin yliopiston teettämässä tutkimuksessa saadut analyysit siis osoittivat, että älykkäiden ihmisten neuronit ovat suurempia. Voidaan myös nähdä, että ne alueet, joilla suuri osa aivosoluista sijaitsee (toisin sanoen prefrontaalinen aivokuori ja ohimolohkot), omaavat myös normaalia suuremman haarautuneisuuden.

Tämä tarkoittaa sitä, että neuronit eivät pelkästään omaa suurempaa volyymia, vaan osoittavat, että niillä on myös normaalia suurempi yhteys monien muiden ympärillä olevien neuronien kanssa. Kaikki tämä mahdollistaa sen, että aivoissa esiintyy enemmän synapsia, jolloin tieto virtaa nopeammin. Tällä tapaa – ja kuten Einsteinin aivoista on voitu todistaa – älykkäillä ihmisillä niin prefrontaalinen aivokuori kuin ohimolohkotkin omaavat sekä suuremman tiheyden että koon.

Miksi älykkäiden ihmisten neuronit ovat suurempia?

Tutkiessamme näitä tieteellisiä löydöksiä, mieleen nousee heti ilmeinen kysymys: miksi älykkäiden ihmisten neuronit ovat suurempia? Tekevätkö he jotain erityistä, jonka vuoksi neuronien volyymi olisi keskimääräistä suurempi? Onko kyseessä jotain, jota voitaisiin tietyllä tapaa verrata lihasmassan kasvattamiseen? Mitä enemmän kuntoilet, sitä suuremmaksi lihas kasvaa?

Human Brain Project -projektiin osallistuneet tutkijat voivat kertoa meille, että tämä erityisyys vastaa geneettisiin tekijöihin ja sellaisiin prosesseihin, joita ei ole vielä pystytty täysin selvittämään. Aiheeseen liittyen Vrije Universiteit Amsterdam –yliopiston teettämässä tutkimuksessa suoritettiin mielenkiintoinen hanke, jossa tavoitteena oli edetä yksityiskohtaiseen analyysiin jokaisesta neuronista sen aktiivisessa tilassa – eli silloin, kun ne vielä olivat “elossa”.

Tätä varten suoritettiin tutkimus ryhmään ihmisiä, jotka tarvitsivat leikkausta kasvaimen tai epileptisten komplikaatioiden seurauksena. Ennen leikkausta heille tehtiin älykkyystesti, jolla tunnistettiin joukosta ne ihmiset, jotka omasivat korkeamman älyllisen suorituskyvyn. Myöhemmin ja toimenpiteen aikana heiltä otettiin vielä pieniä näytteitä prefrontaalisesta aivokuoresta ja ohimolohkoista.

Solujen suuremman koon lisäksi tutkimuksissa nähtiin huomattavasti korkeampi toimintapotentiaali (sähköpurkausaalto, joka kulkee solukalvoa pitkin muokkaamalla sitä). Seuraavaksi tutkijat pyrkivät ymmärtämään, mikä toimii laukaisimena sille, miksi älykkäämmillä ihmisillä on muita suuremmat neuronit.

Tuloksia ei ole vielä julkaistu, eikä meillä ole tällä hetkellä tutkimuksesta vielä täysin ratkaisevia tietoja.

Mitä tämä löydös vihjailee tulevaisuudesta?

Synnymmekö älykkäinä vai kasvaako meistä älykkäitä olentoja stimulaation ja ympäristön ansiosta? Tämä on ikuinen kysymys, jota tiede on kysynyt vuosikymmenten aikana. Tänä päivänä kuitenkin tiedämme, että älykkyyttä on kahdenlaista: joustavaa ja kiteytynyttä.

Näin ollen, vaikka ensimmäinen näistä pohjautuu syntymässä saatuun luonnolliseen älykkyyteen, toinen niistä on oppimisen ja kokemuksen tulosta. Ne eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia, eikä kummallakaan ole määriteltyä rajaa, mihin asti kyseinen älykkyys voi kasvaa. Nyt kun tiedämme tämän, mitä edellä mainittu löytö sitten tarkoittaa? Millaisia vihjeitä se voi antaa meille ja yhteiskunnalle siitä, että älykkäiden ihmisten neuronit ovat suurempia ja että heidän aivoissaan tapahtuu enemmän yhteyksiä?

Antwerpenin yliopiston professori ja kirjailija Michele Giuglian on osoittanut meille tästä aiheesta jotain profeetallista; kenties lähitulevaisuudessa pystymme luomaan suurempia aivosoluja alkion ja pluripotenttien kantasolujen avulla. Tämän seurauksena saavuttaisimme jotain, joka luo toivoa tulevaan – jotain, joka yltää älykkyyttä huomattavasti pidemmälle, sillä näiden löydösten avulla voisimme palauttaa aivojen materiaalia ja vähentää tätä kautta vammoihin tai dementiaan liittyvää kognitiivista vajetta. Tulemme seuraamaan tätä edistystä ja sen tuomia lisätietoja aiheesta mielenkiinnolla.