Alopecian psykologiset vaikutukset naisiin

Yhteiskunta ei ole vielä tottunut kaljuuntuviin naisiin. Niinpä monien alopeciasta kärsivien naisten on kohdattava epämiellyttäviä katseita tai sisäistä vuoropuhelua, joka tuhoaa heitä hiljalleen.
Alopecian psykologiset vaikutukset naisiin
Cristina Roda Rivera

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Cristina Roda Rivera.

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Vaikka miehillä kaljuuntuminen on melko yleistä – ja suhteellisen laajalti hyväksyttyä – naisilla hiusten menetys aiheuttaa usein kompleksin. Analysoimalla yhteiskunnassamme vallitsevia kauneuden normeja voimme helposti ymmärtää, millaisia alopecian psykologiset vaikutukset voivat todella olla naisille.

Alopecia tarkoittaa väliaikaista tai pysyvää hiusten menetystä, joka voi olla joko kohtalaista tai vaikeaa. Hiustenlähtöä pidetään epänormaalina silloin, kun hiuksia tippuu päivässä yli 100. Tämä sekä esteettinen että psykologinen ongelma voi olla myös ensimmäinen merkki taustalla olevasta toisesta patologiasta.

Toisaalta hiustenlähtö voi saavuttaa koko päänahan tai vaikuttaa vain tiettyyn, määriteltyyn alueeseen. Näissä tapauksissa naisilla on usein vaikeuksia hakea apua, sillä tuolloin kuvioihin astuvat niin häpeän tunne, paha olo kuin alhainen itsetuntokin.

Alopecia tarkoittaa väliaikaista tai pysyvää hiusten menetystä, joka voi olla joko kohtalaista tai vaikeaa

Alopecian eri tyypit naisilla

Naisilla alopecian eri tyyppejä on useita ja niiltä kaikilta löytyy myös erilaisia vaikeusasteita. Alopecian etiologia on hyvin heterogeeninen, minkä vuoksi sen lääketieteellinen ja esteettinen hoito vaihtelevat potilaiden välillä suuresti.

Naisten androgeeninen alopecia

Androgeenistä alopeciaa voi esiintyä lähes 50 prosentilla naisista, sillä sitä ilmaantuu yleisimmin nimenomaan vaihdevuosien ja niin sanotun naishormonin eli estrogeenin laskemisen myötä. Tämäntyyppinen alopecia vaikuttaa useimmiten pään yläosaan, jättäen edessä kulkevan hiusrajan muuttumattomaksi.

Hyvin edistyneissä tapauksissa androgeeninen alopecia voi kuitenkin vaikuttaa hajanaisesti jopa kaikkialle hiuksiin. Diagnoosin tekeminen sairauden ensimmäisten oireiden aikana johtaa onneksi useimmissa tapauksissa hiustenlähdön pysäyttämiseen, kapillaarisen tiheyden (hiusten normaalin paksuuden palautuminen) parantamiseen ja uusien hiusten kasvamiseen pudonneiden tilalle.

Arpeuttava alopecia

Arpeuttavalle alopecialle on ominaista kuitumaisen arpikudoksen muodostuminen niihin paikkoihin, jossa karvatuppeja on ollut aiemmin. Nämä arvet estävät hiusten normaalin kasvun. Arpeuttava alopecia voi olla sekä synnynnäinen tai hankittu.

Tärkeimmät syyt hankitulle arpeuttavalle alopecialle ovat mekaaniset vammat (kuten palovammat ja leikkaukset), autoimmuunisairaudet (kuten punahukka eli lupus erythematosus sekä systeeminen skleroosi eli skleroderma), bakteeri-infektiot (kuten follikuliitti), sieni-infektiot (kuten silsa), viruksen aiheuttamat tulehdukset (kuten vyöruusu) ja kasvaimet.

Oikean diagnoosin tekemiseksi on sairastuneelle potilaalle välttämätöntä suorittaa sekä trikologinen että histologinen tutkimus.

Alopecia areata

Alopecia areatalle on ominaista pyöreän muotoisten kaljuuntuneiden laikkujen ilmaantuminen mihin tahansa osaa kehosta, vaikka yleisimmin sitä esiintyy nimenomaan päänahassa. Toisin kuin muut alopecian tyypit, hiustenlähdöstä kärsivä alue vaikuttaa täysin terveeltä alueelta, ilman hilseilyä, tulehduksia tai punoitusta.

Stressi tai tietyt ristiriitaiset tilanteet voivat laukaista alopecia areatan aiheuttamien kaljujen laikkujen ilmaantumisen, mutta ne eivät ole syy taudin alkuperään. Kaljujen laikkujen alueella hiustenkasvu voi myös palautua, sillä karvatupet eivät ole tuhoutuneet ja ne sijaitsevat ihon alla.

Pääasiallinen diagnoosi voidaan tehdä trikologisen tutkimuksen kautta, ja joissakin tapauksissa voi olla myös tarpeen suorittaa biopsia tai potilaan immunologinen tutkimus. Toisinaan alopecia areata voi kehittyä koko kehon universaaliksi alopeciaksi (alopecia universalis).

Alopecia universalis

Alopecia areataa esiintyy noin 2 prosentilla väestöstä. Lisäksi se voidaan liittää moniin muihin sairauksiin ja häiriöihin, kuten kilpirauhasen ongelmiin, 1-tyypin diabetekseen, allergioihin ja astmaan. Lisäksi se muistuttaa muita dermatologisia sairauksia, kuten ekseemaa, psoriasisista tai vitiligoa.

Kyseiselle alopecialle on löydetty myös geneettinen taipumus. Sairautta todennäköisimmin laukaisevien ja muiden syiden ehdokkaiden joukosta löytyvät niin stressi, viruksen aiheuttamat infektiot kuin lääkkeiden käyttökin. Yleensä alopecia areata alkaa pienestä pyöreän muotoisesta alueesta tai laikusta, joka jättää kyseisen päänahan alueen kokonaan ilman hiuksia.

Tämä tauti on arvaamaton. Aivan kuten hiukset katoavat yhtäkkiä, ne voivat kasvaa takaisin ja jopa pudota uudelleen. Ongelma syntyy silloin, kun elimistön oma immuunijärjestelmä hyökkää karvatupen soluihin, jolloin ne kutistuvat ja lakkaavat tuottamasta uusia näkyviä hiuksia. Karvatupet pysyvät kuitenkin edelleen aktiivisina, joten milloin tahansa, jos ne vain saavat asianmukaisen signaalin, voivat ne alkaa tuottamaan uusia hiuksia, myös niissä tapauksissa, joissa vaivaa ei ole hoidettu tai siitä on kärsitty jo useiden vuosien ajan.

Tätä odotellessa potilaat hakevat aktiivisesti parannuskeinoja. Tässä tapauksessa kantasoluhoito, kasvutekijät tai robotiikkaa hyödyntävät hiussiirrot eivät toimi potilaiden hyväksi. Valitettavasti tällä hetkellä tämän alopecian tyypin hoitoon ei ole löydetty parantavia keinoja.

Alopecian psykologiset vaikutukset ovat naisilla lähes aina negatiivisia

Alopecian psykologiset vaikutukset naisilla

Alopecian psykologiset vaikutukset ovat naisilla lähes aina negatiivisia. Toisin kuin miesten tapauksessa, yhteiskunta ei vielä kykene myöntämään, että myös nainen voi kaljuuntua, ja siksi myös alopecian psykologiset vaikutukset naisilla ovat paljon suuremmat kuin miehillä (yleisiä vaikutuksia ovat muun muassa eristyneisyys ja masennus).

Kauniita ja tuuheita hiuksia pidetään naisellisuuden seksuaalisena symbolina. Hiusten menetys liittyy vaihdevuosiin ja hedelmällisyyden menetykseen. Nämä naiset käyttävät esimerkiksi kampauksia, jotka naamioivat hiusten alhaista tiheyttä, mikä taas saa heidät välttelemään uima-altaita, rantoja ja kuntosaleja sekä vetäytymään sosiaalisesti.

Psykologia ja dermatologia ovat aina olleet erittäin läheisiä. Tämän takia mielessä kannattaakin pitää, että sekä hermosto että iho ovat peräisin samasta alkion kerroksesta.

Vaikka alopecian alkuperä ja patogenia tulevat autoimmuunisesta syyopista, psykologisten tekijöiden merkitys tämäntyyppisen hiustenlähdön ja kaljuuntumisen syntymisessä ja pitkittymisessä on ilmiselvä. Potilaan sairaushistorian myötä käy ilmi, että monet heistä ovat käyneet ennen sairastumistaan läpi akuutin stressijakson.

Stressi, joka voi johtua vaikkapa työpaikan menetyksestä, traumaattisesta erosta tai perheenjäsenen kuolemasta, voi aiheuttaa immunologisia muutoksia. Näin ollen tämän meitä suojelevan järjestelmän heikkoudesta johtuen T-lymfosyytit hyökkäävät hiustuppeihin. Jos vielä lisäämme tähän sen, että ihmisen ulkonäkö ja olemus muuttuvat – ja muutos tapahtuu negatiivisen arvioinnin kautta – voimme helposti ymmärtää, että monet ihmiset tuntevat olonsa päihitetyiksi ja täysin ilman resursseja hallitakseen tämän tilanteen aiheuttamia tunnevaikutuksia älykkäällä tavalla.


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.