Stressi ja kilpirauhasen liikatoiminta: yhteys, jolla on vakavia seurauksia

· 1.1.2019

Stressillä ja kilpirauhasen liikatoiminnalla on hyvin merkittävä yhteys. Emme usein ymmärrä, miten krooninen stressi voi vaikuttaa terveyteen. Kortisolihormoni, joka liittyy hyperaktiivisuuteen ja liikavalppauteen (toisin sanoen stressiin), ei saa pelkästään aikaan muutoksia lisäämällä kilpirauhasen toimintaa, vaan vaikuttamalla myös lisämunuaisiin.

Tiedämme, että kilpirauhasen toimintaan liittyvät häiriöt ovat hyvin yleisiä ja että ne kehittyvät useiden tekijöiden vaikutuksesta. Siten autoimmuunisairaudet kuten Gravesin tauti, raskaus, aivolisäkkeen muutokset tai jodin epätasapaino voivat saada aikaan kilpirauhasen vajaa- tai liikatoimintaa.

Emme aina ymmärrä, kuinka paljon tunteemme voivat muuttaa kehoamme. Ne voivat todella vaikuttaa aineenvaihduntaamme. Thyroid Research -lehdessä julkaistut tutkimukset osoittavat, että kortisolitasojen ja TSH:n (kilpirauhasta stimuloiva hormoni) välillä on yhteys.

Toisin sanoen stressi on riskitekijä kilpirauhasen liikatoimintaan. Paine, ahdistus ja jatkuva huoli kuukausien tai vuosien aikana vaikuttavat kilpirauhasen toimintaamme kiihdyttämällä sen toimintaa.

Kilpirauhasen liikatoiminta tarkoittaa kilpirauhashormonin liiallista eritystä. Gravesin tauti on yleinen aiheuttaja, mutta myös krooninen stressi voi laukaista tämän tilan.

lääkäri tutkii potilaan kaulaa

Stressin ja kilpirauhasen liikatoiminnan välinen yhteys

Joka päivä julkaistaan uusia diagnooseja, jotka liittyvät kilpirauhasen muutoksiin. Emme voi unohtaa, että kilpirauhashormoneilla on paljon toimintoja tehtävänä. Ne ovat välttämättömiä pitämään kudoksemme terveinä ja täyttämään aineenvaihdunnan tehtäviä, kuten proteiinisynteesiä.

Siksi potilaat, joilla on kilpirauhasen liikatoimintaa, kärsivät yleensä monista eri oireista ja erilaisista häiriöistä. Nämä oireet ja niihin liittyvät tilat voidaan tiivistää seuraavasti:

  • Epätavallinen hermostuneisuus ja levottumuus.
  • Mielialan vaihtelut, jotka tekevät henkilön ärtyisäksi.
  • Heikkouden tunne.
  • Lisääntynyt ruokahalu.
  • Painon lasku ruoanhimosta huolimatta.
  • Muisti ja keskittymisvaikeuksia.
  • Struuma: kilpirauhasen liikatoimintaan liittyviä oireita, jolloin henkilö kärsii kurkun turvotuksesta ja hänellä on hankaluuksia niellä, juoda tai puhua.
  • Hiustenlähtö tai niiden oheneminen.
  • Ohuempi iho.
  • Heikko lämmönsietokyky.
  • Muutokset kuukautisten aikana.
  • Takykardia.
  • Unettomuus.
väsynyt nainen

Kilpirauhasen aiheuttamat sairaudet vaikuttavat enemmän miehiin kuin naisiin. Kuitenkin, kun diagnoosi on tehty, emme aina pysähdy miettimään sitä, mikä olisi voinut aiheuttaa sen.

Asianmukainen hoito on todella tärkeää, koska terapeuttinen toimintasuunnitelma parantaa potilaan elämänlaatua. Koska stressin ja kilpirauhasen liikatoiminnan välillä on suora yhteys, meidän on myös tiedettävä, miten keho tuottaa sitä.

Stressi ja kilpirauhasen liikatoiminta: muutos kilpirauhasen vasta-aineissa

Vuonna 2012 hollantilaiset yliopistot rahoittivat laajan ja kattavan tutkimuksen selvittämään stressin ja kilpirauhasen liikatoiminnan yhteyttä. Tämän tutkimuksen merkittävät tulokset julkaistiin Psychoneuroendocrinology –lehdessä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kortisolilla on vakavia vaikutuksia kilpirauhasen toimintaan stressaavissa tilanteissa.

  • Kilpirauhasen vasta-aineet muuttuvat ja hyökkäävät itse kehoon, jolloin syntyy muutoksia kuten väsymystä, unihäiriöitä, ruoansulatushäiriöitä, hiustenlähtöä, ihon ohenemista jne. Muutokset tapahtuvat myös kognitiivisella tasolla, jolloin ilmenee keskittymisvaikeuksia ja vakavia mielialan vaihteluja.
  • Ihmiset, joilla on paniikkihäiriöitä, kärsivät usein kilpirauhasen ongelmista. Tämä sairaus aiheuttaa syklin, joka johtaa klassiseen kilpirauhasen liikatoimintaan ja jolla on vakavia kliinisiä vaikutuksia.
stressi ja kilpirauhasen liikatoiminta ovat yhteydessä toisiinsa

Stressin aiheuttaman kilpirauhasen liikatoiminnan ehkäiseminen

Kilpirauhasen liikatoimintaan (riippumatta siitä, johtuuko se stressistä vai ei) on tehokas hoito: lääkkeet eli tyreostaatit. Jokaisen potilaan tapaus on kuitenkin erilainen. Jokainen potilas tarvitsee ammattilaisen diagnoosin, jotta löydetään hänelle sopivin ja tehokkain hoito.

Hoidon lisäksi meidän olisi ymmärrettävä, miten nämä olosuhteet voidaan estää. Laukaisija ei ole aina stressi, koska on olemassa myös autoimmuunisairauksia. Mutta koska tietyt psykologiset olosuhteet aiheuttavat metabolisia muutoksia, meidän on tiedettävä, miten käsitellä näitä tilanteita. Joitakin keskeisiä aiheuttajia ovat:

  • Rajoitettu stressi ajan mittaan ei vaikuta kilpirauhaseen. Ongelma on krooninen stressi, jota emme käsittele, hallitse tai kohtaa. Siksi meidän on kiinnitettävä joka päivä huomiota jokaiseen huoleen, jokaiseen monimutkaiseen tunteeseen ja häiriötekijään mielessämme. Älä jätä huomiseksi varjoa, joka häiritsee sinua tänään.
  • Anna itsellesi laatuaikaa. Päivän aikana meidän on oltava vähintään kaksi tuntia itseksemme. Liikunta tai tekniikat, kuten tietoisuustaidot, ovat erittäin tehokkaita stressin käsittelemiseksi.
  • Huolehdi myös ruokavaliostasi ja paranna elämäntapojasi. Keskity laadukkaaseen lepoon ja myönteisiin sosiaalisiin suhteisiin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että koska stressi ja kilpirauhasen liikatoiminta liittyvät toisiinsa, tunteista huolehtiminen tarkoittaa terveyteen panostamista. Jos nousemme ylös, pukeudumme ja käymme suihkussa joka päivä, meidän on myös muistettava, että meidän tulee osallistua monimutkaiseen sisäiseen universumiimme joka päivä.

  • AD Kanner , JC Coyne , C. Schaefer , RS Lazarus. Medición del estrés y salud: emociones, tiroides y problemas psicosociales. Journal Behavior. Medicina. 4 ( 1981)
  • A. Matos-Santos , EL Nobre , JG Costa , P.J. Nogueira , A. Macedo , A. Galvão-Teles , J.J. de Castro. Relación entre el impacto de los acontecimientos vitales estresantes y el inicio de la enfermedad de Graves y el bocio nodular tóxico. Revista  de Endocrinología. 55 ( 2001 ) pp. 15 – 19