Alitajuntasi on älykkäämpi kuin uskotkaan

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

On mahdotonta kuvitella aivoja ja omaa toimintaamme ilman alitajunnan läsnäoloa. Siitä huolimatta jotkut pitävät sitä edelleen itsestäänselvyytenä, kuin arkkuna, johon työnnetään piilotetut halumme, traumamme tai toiveemme.

Tietyillä tavoilla freudilainen alitajunnan näkökulma läpäisee edelleen kollektiivisen ideologiamme. Alitajuntasi menee kuitenkin paljon pidemmälle kuin kaikki se, mitä yrität tukahduttaa. Sigmund Freud oli todellakin tämän psykologisen rakenteen tärkein työstäjä.

Koko 1800-luvun ajan alitajunta nähtiin omantunnon tai järjen vastakohtana. Se yhdistettiin hulluuteen, salattuun maailmankaikkeuteen, ja sitä pidettiin psyyken pimeänä puolena.

Freud kuvaili alitajuntaa psyykemme alueeksi, joka kattaa suuren osan henkisistä prosesseistamme. Lisäksi se on kaiken sen takana, mitä teemme, sanomme tai haluamme. Katsotaanpa tarkemmin.

Laaja tieteellinen tutkimus osoittaa, että suuri osa henkisestä toiminnasta tapahtuu tiedostamatta. Todellakin, suuri osa siitä, mitä teemme, on automaattista, ja sitä hallitsee alitajunnan edelleen tuntematon, mutta ratkaiseva alue.

Alitajuntasi hallitsee melkein kaikkea, mitä teet

Ymmärtääksesi alitajuntasi voiman ja merkityksen, on pidettävä mielessä, että aivosi ovat hyperaktiivinen elin. Ne eivät koskaan lepää ja ne suorittavat monia tehtäviä. Aivojen energiankulutus on valtava, ja siksi ne tarvitsevat “liittolaisen” suorittaakseen perustehtävät automaattisesti ilman, että huomiosi olisi niihin keskittynyt koko ajan.

Meidän on jätettävä syrjään se tyypillinen ajatus, että alitajunta on yksinkertaisesti piilotettujen halujen ja toiveiden kätkemistä varten. Alitajunta huolehtii raskaiden ajatusten nostamisesta. Yksinkertaisemmin sanottuna aivosi tarvitsevat rinnakkaista, tiedostamatonta käsittelyä. Tämä johtuu siitä, että et voi olla tietoinen kaikesta, mitä teet jokapäiväisessä elämässäsi.

Lukeminen, ajaminen, pyöräily, kirjoittaminen, tieto siitä, että Moskova on Venäjän pääkaupunki tai että pidät vihreästä teestä enemmän kuin mustasta. Nämä ovat kaikki asioita, joita alitajuntasi hallitsee. Itse asiassa heti kun alat oppimaan, huomaat jotain mistä pidät, tai muisti vakiintuu, tieto automatisoituu ja sitä hallitsee alitajuntasi.

Väärä hallinnan tunne, joka sinulla on kaikessa tekemässäsi

Sinulla on se naiivi tunne, että hallitset täysin kaikkea mitä teet. Nouset aamulla, käyt suihkussa, kuljet metrolla töihin, syöt, olet vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, teet päätöksiä jne. Oletat, että tietoinen elämäsi on juuri sitä: tulet toimeen tehokkaasti jokapäiväisessä elämässäsi.

Suurin osa tekemisistäsi on kuitenkin automaattisia toimia. Tieteellisen psykologian isä William James osoitti tämän. Heti kun tietyt toiminnot tai prosessit opitaan ja suoritetaan tarpeeksi usein, ne muuttuvat automaattisiksi. Niinkin suuressa määrin, että suuri osa tekemästäsi on tietoisen hallinnan ulkopuolella.

Esimerkiksi ensimmäiset kymmenen kertaa, kun pianisti harjoittelee musiikkikappaletta, hänen täytyy ajatella sitä ja keskittyä tarkasti. Lopulta hän soittaa sen automaattisesti ja tiedostamatta.

Kuten psykologi ja Nobel-palkinnon voittaja Daniel Kahneman on osoittanut, aivoilla on rajallinen määrä kognitiivisia resursseja ja ne vaativat, että suuri osa tehtävistä on automaattisia ja tiedostamattomia.

Monet päätöksesi ovat tiedostamattomia. Et pysähdy analysoimaan jokaista muuttujaa ja tietoa, koska sen tekeminen veisi aikaa, jota sinulla ei aina ole. Tarvitset tätä mekanismia reagoidaksesi nopeasti ympäristösi vaatimuksiin.

Älykkyys tarvitsee myös alitajuntaa

Edellisen tiedon valossa saatat kysyä, että jos alitajuntasi ohjaa lähes aina toimintaasi, tekeekö tämä sinusta vähemmän älykkään? Mistä kykysi toimia älykkäästi tulee?

Tohtori Elizabeth Loftus, matemaatikko ja psykologi Stanfordin yliopistosta, sekä Mark Klinger, suorittivat tutkimuksen, joka väitti, että jokainen kognitiivinen prosessi tarvitsee sekä tietoista mieltä että alitajuntaa.

He totesivat, että älyn on myös hyödynnettävä jo integroitua oppimista, muistoja ja jopa intuitiota. Monimutkainen kognitio vaatii suunnittelua, loogista päättelyä, syvällistä analyysiä ja tietoista ajattelua. Tässä korkean tason psykologisessa taiteessa sinun on kuitenkin käytettävä myös alitajuntaasi. Yhdessä ne rakentavat kaiken, mitä olet.

Meidän pitäisi olla ajattelematta alitajuntaa pelkkänä psyykemme osana, jossa kaikki mitä tukahdutamme on piilossa. Alitajuntamme on myös älymme liittolainen.