Älä sano näin ahdistuneelle
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater
Mitä sanot ahdistuneelle? Miten reagoit läheiseen, joka on saamassa paniikkikohtauksen? Ihmiset yleensä käskevät henkilöä rauhoittumaan ja olemaan huolehtimatta, mutta tällaisten sanojen vaikutus on ihan vastakkainen kuin mitä odotat. Kyllä, vaikka tarkoittaisitkin hyvää. Älä siis käske ahdistunutta rauhoittumaan.
Ahdistusta ei voi hallita oman mielensä mukaan, koska ahdistuneet aivot ovat erilaiset. Niissä ei ole mitään on/off-kytkintä, vaan mekanismi on paljon hienovaraisempi. Tällaiset neuvot siis vain painostavat ahdistunutta enemmän ja saavat hänen olonsa entistä epämukavammaksi.
Albert Ellis osoittaa kirjassaan How to Make Yourself Happy, että ahdistus on psyykkisen kärsimyksen muoto. Se on melko voimakasta ja tuhoisaa ja rajoittaa täysin ihmisen potentiaalia. Mielenkiintoinen seikka tässä on se, että ensimmäinen askel sen hallitsemiseksi paremmin on olla torjumatta sitä ja hyväksyä sen läsnäolo. Henkinen kipu on nimittäin yksi osa ihmisyyttä, eikä kukaan ole siltä turvassa.
Kun siis kohtaat ahdistuneen henkilön, älä käske häntä rentoutumaan. Älä sano hänelle, ettei hänen tulisi olla niin neuroottinen ja että hänen tulisi lakata huolehtimasta. Älä erityisesti sano hänelle, että se mitä hän tuntee ei ole todellista. Tällaiset lauseet estävät vain kommunikaation, etkä siis kuule tarkkaa selontekoa henkilön tilanteesta.
Älä käske ahdistunutta olemaan huolehtimatta
Ahdistunut ihminen haluaisi mielellään rauhoittua. Jos hän jotain haluaisi, niin saada tuon vatsassa vellovan tunteen lakkaamaan. Miksi kukaan haluaisi tuntea lihasjännitystä ja sydämentykytystä? Häiritsevien ajatusten hälinä, jota on vaikea hallita, ei ole miellyttävä tunne. Ihmiset, jotka käyvät läpi tätä psyykkistä todellisuutta, usein uskovat saavansa sydänkohtauksen tai sitten tulevansa hulluiksi.
Näin ollen se, että käskee ahdistunutta olemaan huolehtimatta, on kuin käskisi hukkuvaa tulemaan pois vedestä. He eivät voi asialle mitään, ja todellisuudessa he tarvitsevat meiltä toimivampaa apua. Sinun tulee ottaa huomioon myös jotakin muuta: ahdistus ilmaantuu yleensä varoittamatta.
Ahdistuksen demoni saapuu yleensä kaikkein viattomimmalla ja odottamattomimmalla hetkellä. Ja tällöin joku läheinen yleensä vakuuttaa ettei mitään hätää ole, että kaikki on hyvin ja että henkilö itse aiheuttaa tuon tilan itselleen.
Tällaiset lausahdukset vain pahentavat tilannetta.
Vähemmän neuvoja ja enemmän myötätuntoa
Älä käske ahdistunutta ihmistä olemaan huolehtimatta. Älä käske häntä rentoutumaan ja heräämään ja haistamaan kahvia. Älä tee kumpaakaan näistä kahdesta asiasta yhdestä yksinkertaisesta syystä: ahdistuksen vangitsemat aivot eivät kuuntele, koska ne ovat hätätilassa. Ne eivät kykene käsittelemään käskyjä, ehdotuksia ja hyvää tarkoittavia neuvoja. Jos teet näin, huomaat pian neuvosi hyödyttömiksi. Koska jos ahdistunut henkilö jotakin sinulta odottaa, niin myötätuntoa.
Joskus paras toimintatapa on olla sanomatta mitään. Riittää, kun vain olet läsnä ja kerrot henkilölle, että hän voi luottaa sinuun kaikessa mitä tarvitsee. Pian tulee tilaisuus etsiä sopivia strategioita. Mutta toisinaan on vain parasta olla toisen majakka, vahva linnoitus niiden edessä, jotka kamppailevat aallokossa, kriiseissä ja myrskyissä.
Eräässä tutkimuksessa, joka tehtiin Chemin de Ronden yliopiston psykofarmakologian laitoksella Pariisissa, todetaan, että ahdistuneiden aivoja hallitsevat kortisoli, adrenaliini ja noradrenaliini. Tällaiset ihmiset sanovat, että heidän on erittäin vaikeaa ajatella tällaisessa tilassa, joten kaikki neuvot ovat näissä olosuhteissa melko hyödyttömiä.
Mitä sanoa ahdistuneelle?
Jos mietit, mitä ahdistuneelle kannattaisi sanoa, vastaus on helppo: puhu vähemmän, tee enemmän. Sen sijaan, että antaisit hyvää tarkoittavia neuvoja, tarkkaile ja ole lähellä. Yritä ymmärtää, mitä henkilö käy läpi. Ymmärrä ennen kaikkea se, että ahdistusta on erilaista. Se mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle.
Parasta mitä voit tehdä onkin kysyä esimerkiksi “miten voisin auttaa sinua?” tai “tiedän, että olet nyt stressaantunut, etkä näytä voivan asialle mitään, joten hengitellään vain yhdessä sillä aikaa”. Joskus riittää, että lähellä olevan henkilön olemus on tyyni ja rauhoittava. Myöhemmin voit kenties auttaa henkilöä hakemaan apua, mutta sillä välin osaa toimia ja osoittaa välittämistä ja myötätuntoa. Se on helpompaa kuin miltä vaikuttaa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Millan, M. J. (2003). The neurobiology and control of anxious states. Progress in Neurobiology. Elsevier Ltd. https://doi.org/10.1016/S0301-0082(03)00087-X
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.