Aivot ja ruoka: terveellisesti syöminen ei olekaan niin helppoa kuin miltä se näyttää

Terveellisesti syöminen ei ole helppoa. Syömäsi ruoka vaikuttaa aivoihisi sen perusteella, millainen olo sinulla on.
Aivot ja ruoka: terveellisesti syöminen ei olekaan niin helppoa kuin miltä se näyttää
Valeria Sabater

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Aivoilla ja ruoalla on suora yhteys. Emme kuitenkaan yleensä anna tälle yhteydelle sen ansaitsemaa huomiota, vaikka elämmekin aikaa, jona meitä pommitetaan ruokaan ja terveyteen liittyvillä termeillä ja mainoksilla. Terveyden lisäksi meitä kehotetaan kiinnittämään huomiota ruokavalioon tiettyjen kauneusihanteiden täyttämiseksi.

Sinun on kuitenkin nyt otettava huomioon jotain tärkeää. Sinun pitäisi alkaa kiinnittää enemmän huomiota siihen, miltä ruoka saa sinut tuntumaan, sen sijasta, miten se vaikuttaa ulkonäköösi. Koska totuus on, että aivosi säätelevät valitsemasi ruoan tyypin sen perusteella, miltä sinusta tuntuu. Tämä ei kuitenkaan aina toimi sinun eduksesi.

Sen sijaan, että pakottaisit itseäsi noudattamaan tiettyä ruokavaliota tai valitsemaan tuotteita jotka näyttävät erittäin terveiltä, sinun kannattaa pohtia toista lähestymistapaa. Tunteiden säätely ja hallinta on yhtä tärkeää kuin valita se, mitä lautaselle laittaa joka päivä.

Ruokavaliosi vaikuttaa tunteisiisi. Tunteesi puolestaan vaikuttavat siihen, mitä ruokia haluat syödä. Terveellisesti syöminen riippuu monista tekijöistä, joita et aina ota huomioon.

Aivot ja ruoka: sokeri vaikuttaa aivoihin.

Aivot ja ruoka: miten ne liittyvät toisiinsa?

Jos aivot rakastavat jotain, se on rasva, sokeri ja suola. Kaukaisille esi-isillemme oli vaikeaa päästä käsiksi näihin äärimmäisen hyödyllisiin resursseihin, ja nyt näyttää siltä, että olemme ohjelmoituja kuluttamaan niitä mahdollisimman paljon aina, kun niitä vain on ulottuvillamme. Niiden kulutus aktivoi palkitsemisjärjestelmämme. Voisimme siis sanoa, että ne ovat erittäin voimakkaita vahvistimia.

Todennäköisesti olet huomannut, että aina kun koet vaikeita aikoja elämässä, kun koet alamäkiä mielialassa, yrität aktivoida palkitsemisjärjestelmäsi tällä tavalla. Rasva-, suola- ja sokeripitoiset jalostetut ruoat tyydyttävät aivosi ja tarjoavat välittömän nautinnon. Tämä ilo on kuitenkin lyhyt, mutta myös koukuttava. Lisäksi se johtaa vähitellen sellaisiin ruokailutottumuksiin, jotka ovat haitallisia fyysiselle ja psyykkiselle terveydellesi.

Emotionaalinen syöminen ja “huijaavat” aivot

Olisi hienoa että aivot toimisivat niin, että ne motivoisivat sinua aina valitsemaan terveellisimmän ruokavaihtoehdon. Syömistapasi perustuu kuitenkin koulutukseesi, kulttuuriisi ja biologisiin tekijöihin. Lisäksi, jos kysyisit itseltäsi, millä tekijällä on eniten merkitystä ruoan valitsemisessa, vastaus olisi yksinkertainen: tunteet.

Aivosi eivät auta sinua pitämään yllä oikeaa ruokavaliota. Amsterdamin yliopisto teki jonkin verran tutkimusta tähän liittyen. Siinä todettiin, että emotionaalisesti syövillä ihmisillä kestää kauemmin tuntea olonsa kylläiseksi. Näyttää siltä, että ongelma ilmenee GLP-1 -reseptorin stimulaatiossa, joka liittyy kylläisyyteen.

Ahdistuneisuus tai ikävä olo vaikuttaa suoraan siihen, miten syöt. Aivot ja ruoka liittyvät läheisesti toisiinsa. Tunteet säätelevät käyttäytymistäsi. Ne vaikuttavat myös siihen, miten syöt.

Olet seurausta hyvistä (tai huonoista) tavoistasi

Aivosi ovat evoluution hienostunut tulos. Ruokavalio on ollut kiistaton tekijä luonnon valintaprosessissa ja ihmisrodun evoluutiossa. Siirtyminen alkeellisesta metsästyksestä ja keräilystä paljon rikkaampaan, ravinteikkaampaan paleoliittiseen ruokavalioon oli evoluution virstanpylväs.

Elämäsi ja tottumuksesi vaikuttavat sekä aivoihisi että ruokavalioosi. Tohtori Bob Weinhold, epigenetiikan asiantuntija, teki tutkimuksen, jonka mukaan monet nykypäivän sairauksista riippuvat suurelta osin meitä ympäröivistä ulkoisista tekijöistä.

Yhteiskunta, koulutus, työ, stressi, kulttuuri… Kaikki nämä tekijät vaikuttavat siihen, miten syöt. Itse asiassa nämä tekijät vaikuttavat terveyteesi enemmän kuin geenisi.

Aivosi muokkautuvat sen mukaan, mitä näet, mitä tunnet ja mitä yhteiskunta viestii sinulle. Nykyään terveellisesti syöminen vie aikaa ja tämä on elementti, joka puuttuu tänään. Tämä johtuu siitä, että nykypäivän elämä perustuu kiireeseen, huoleen ja paineeseen. Siksi sinua pyydetään syöttämään tunteitasi, ei kehoasi.

Surullinen mies ajattelee aivoja ja ruokaa

Aivot ja ruoka: tunteet vaikuttavat ruokaan (ja päinvastoin)

Tunteesi kehottavat sinua valitsemaan jotkut tuotteet toisten sijaan. Todellisuudessa ei ole olemassa “hyviä” ja “huonoja” ruokia. Ongelma on se määrä, jonka saatat syödä, ja vaikeudesta ylläpitää monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota.

Aivot ja ruoka liitetään toisiinsa kahdella tavalla. Tiedät esimerkiksi, että tunteesi vaikuttaa siihen, mitä tuotteita valitset syötäväksi missä tahansa tilanteessa. Siksi se, mitä annat kehollesi, vaikuttaa myös siihen, miltä sinusta tuntuu.

Foggian yliopisto Italiassa teki tutkimuksen, jonka mukaan Välimeren ruokavalio vaikuttaa myönteisesti mielenterveyteen. Toisaalta ruokavalion perustaminen (yksinomaan tai pääasiassa) korkeisiin tyydyttyneiden rasvojen pitoisuuksiin ja kalorimääriin voi johtaa masennukseen.

Lopuksi, yritä aina muistaa, että villitysten ja ruokavaliogurujen takana ovat aina tunteesi. Loppujen lopuksi terveellinen ruokavalio täytyy liittää tietämykseen miten hallita stressiä ja ahdistusta, kohottaa itsetuntoa ja ottaa huomioon kaikki ne näkökohdat, jotka vaikuttavat psyykkiseen tasapainoon.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • van Bloemendaal L, Veltman DJ, ten Kulve JS, Drent ML, Barkhof F, Diamant M, IJzerman RG. Emotional eating is associated with increased brain responses to food-cues and reduced sensitivity to GLP-1 receptor activation. Obesity (Silver Spring). 2015 Oct;23(10):2075-82. doi: 10.1002/oby.21200. Epub 2015 Aug 31. PMID: 26331843.
  • Ventriglio, A., Sancassiani, F., Contu, M. P., Latorre, M., Di Slavatore, M., Fornaro, M., & Bhugra, D. (2020). Mediterranean Diet and its Benefits on Health and Mental Health: A Literature Review. Clinical practice and epidemiology in mental health : CP & EMH16(Suppl-1), 156–164. https://doi.org/10.2174/1745017902016010156
  • Weinhold B. (2006). Epigenetics: the science of change. Environmental health perspectives114(3), A160–A167. https://doi.org/10.1289/ehp.114-a160

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.