Ainoana lapsena olemisen hyödyt ja haitat

On tuhansia myyttejä ainoan lapsen persoonallisuuteen liittyen. Jotkut niistä pitävät paikkansa jossain määrin, mutta toiset eivät. Nykyään yhä useammat pariskunnat päättävät hankkia vain yhden lapsen, joko taloudellisesta tilanteestaan johtuen tai koska heillä ei ole tarpeeksi aikaa kasvattaa useampia lapsia.

Ainoana lapsena oleminen ei ole tietenkään sama asia kuin sisarusten kanssa kasvaminen. Perhetyyppi, jossa kasvamme, vaikuttaa suhteellisen paljon meidän persoonallisuuteemme. Ainoana lapsena oleminen ei ole täysin hyvä tai paha asia. Sisarusten kanssa kasvaminen ei välttämättä tee ihmisestä sosiaalisempaa ja ystävällisempää, eikä sisaruksia ilman kasvaminen tarkoita sitä, että ihminen muuttuu sietämättömäksi tyranniksi.

Kasvatus ja vanhempien näyttämä esimerkki ovat perustavanlaatuisia asioita lapsille. Yleensä lapset kuitenkin kehittävät tiettyjä luonteenpiirteitä. Ja ainoana lapsena olemisella on omat hyötynsä ja haittansa, aivan kuten sisarusten kanssa kasvamisenkin kanssa. Sukelletaan hieman syvemmälle niihin.

Ainoan lapsen vanhemmat

Monet miettivät käyttäytyvätkö ainoan lapsen vanhemmat eri tavoin kuin vanhemmat, joilla on useampia lapsia. Vastaus on kyllä. Siitä huolimatta tärkeintä ei ole se kuinka monta lasta heillä on, vaan se, halusivatko he lapsia vai eivät.

Ainoan lapsen vanhemmat, jotka eivät ole varmoja siitä mikä on paras tapa vanhempana olemiseen, mutta jotka samaan aikaan todella halusivat lapsen, ovat yleensä hieman ahdistuneempia lapsen kasvatuksen suhteen. On mahdollista, että he lukevat monia kirjoja ja ohjeistuksia saadakseen vinkkejä siitä, kuinka lapset kasvatetaan. Mutta on myös todennäköistä, että he tuntevat syyllisyyttä siitä, kun asiat eivät sujukaan odotetulla tavalla. Heidän lapsensa tulee tuntemaan tuon jännitteen ja se voi tehdä hänestä hieman hermostuneen.

On vanhempia, jotka asettavat jatkuvasti tavoitteita lasten hankkimiselle, mutta syvällä sisimmässään eivät oikeasti halua sitä. Tällaisissa tapauksissa he yleensä delegoivat lapsen kasvatuksen muille, kuten isovanhemmille, lastenhoitajalle tai jopa päiväkodin vastuulle. Siten ainoa lapsi tuntee olonsa yksinäiseksi ja hänen on vaikea luoda aikuisena aitoja siteitä ihmisten kanssa.

He, jotka eivät halua vanhemmiksi, mutta saavat yhden lapsen, pystyvät prosessoimaan tilanteen heti ja kasvattamaan lapsensa tavalliseen tapaan.

Pienet aikuiset

Teksasin yliopiston tohtori Toni Falbo on tutkinut ainoan lapsen elämää. Hänen havaintojensa mukaan ainoat lapset viettävät paljon aikaa aikuisten kanssa. Tämä johtaa monesti siihen, että he tuntevat olonsa mukavaksi vanhempien ihmisten kanssa ja käyttäytyvät kypsemmin jo nuoresta iästä lähtien.

Tämän seurauksena ainoan lapsen on taipumus kokea aikuiset ja jopa vanhemmat samanarvoisina. Itse asiassa he kokevat jopa iäkkäämmät ihmiset ihmisinä, joihin he voivat samaistua. Tämä voi johtaa siihen, että he ovat ankaria itselleen. He haluavat olla yhtä kypsiä kuin aikuiset, joiden kanssa he viettävät aikaa ja he haluavat olla itsenäisiä ja saavuttaa isoja asioita nuorella iällä.

Toisaalta Falbo huomauttaa, että ainoan lapsen on taipumus olla itsevarmempi ja luottavaisempi. Hänen on helpompi ymmärtää opettajien ja auktoriteettihahmojen odotuksia ja hänestä tulee helpommin omassa ikäryhmässä olevien lasten johtaja.

Yhteistyö ja ystävät

Ainoalla lapsella on joskus vaikeuksia yhteistyön suhteen. Tämä johtuu siitä, että hän on tottunut järjestelemään asiat omalla tavallaan ja tekemään päätökset itse. Hänellä on kuitenkin vaikeuksia yleensä vain alussa. Hän alkaa tyypillisesti sopeutua ja olla osa ryhmää lyhyessä ajassa.

On myös tuloksia, jotka osoittavat että ainoalla lapsella on yleensä vähemmän ystäviä kuin sisarusten kanssa kasvaneilla. Hän pitää siitä, että hänellä on muutama ystävä, joiden kanssa hänellä on todella merkityksellinen suhde. Itse asiassa hän muodostaa tavallisesti näiden ystävien kanssa samankaltaisen siteen kuin mitä sisarukset muodostavat keskenään.

Tiede on siis pystynyt todistamaan sen, että ainoat lapset eivät ole kovin erilaisia sisarusten kanssa kasvaneisiin lapsiin verrattuna. Heidän on taipumus olla erilaisia vain silloin, kun heidän kasvatuksensa ei ole sujunut ongelmitta.