Ainoana lapsena oleminen: taakka vai etuoikeus?

1.5.2017 en Psykologia 51 Jaetut
äiti ja lapsi

Ainoan lapsen osa on aiheena herättänyt paljon kiistelyä, erityisesti viime vuosina kun monet parit eivät enää halua lukuisia lapsia. On totta, että sisarukset ovat mahtava lahja elämässä. Mutta myös se on totta, että äideillä ja isillä on nykyään niin monia rooleja että he eivät välttämättä koe kykenevänsä omistamaan kaikkia niitä vuosia useiden lasten kasvattamiseen.

Jonkun aikaa sitten suuri perhe oli kiistämätön etu. Äidit pysyivät kotona ja ottivat suurimman osan lasten kasvattamisen vastuusta. Mutta tällä vuosisadalla asiat ovat toisin. On selvää, että myös äitien on käytävä ansiotyössä, ja niin ollen he voivat omistaa vain osan ajastaan lastensa kasvattamiseen. Joskus se osa ajasta on hyvin pieni.

Pariskunnat eivät ole enää niin vakaita, ja heillä on vähemmän tukea suurelta perheeltä. On yleistä että vanhempi sisarus päätyy kasvattamaan nuoremman. On myös yleistä että joku perheen ulkopuolelta kasvattaa kaikki lapset. Ja tämä henkilö ei aina takaa hyvää koulutusta ja kasvatusta. Ja niin ollen, he eivät voi koskaan korvata lapsen oikeita vanhempia.

”Jokainen lapsi on ainutlaatuinen. Ja ainoat lapset ovat kuin muutkin lapset.”

– Tuntematon –

Ainoana lapsena olemisen hyödyt

Epäilemättä ainoana lapsena oleminen tarjoaa suuria hyötyjä. Vaikka heillä onkin itsekkään ja oikukkaan lapsen maine, tämä ei välttämättä pidä paikkaansa. Jos heidät on kasvatettu hyvin, he kypsyvät ja kasvavat terveellä tavalla. Useat tekijät ovat heidän puolellaan:

  • Ainoa lapsi saa enemmän huomiota vanhemmiltaan. Heidän ei tarvitse jakaa aikaansa ja huoliaan monien lasten kesken. Niin ollen, he voivat olla parempia ”työssään” vanhempina. Se erityinen huomio antaa lähes poikkeuksetta ainoalle lapselle suuremman itseluottamuksen ja korkeamman itsetunnon.
  • Heillä on taipumus nopeampaan älylliseen kehitykseen. Koska ainoa lapsi on kanssakäymisessä enimmäkseen aikuisten kanssa, erityisesti ensimmäisinä vuosinaan, on yleistä että heillä on nopeampi kielellinen ja henkinen kehitys kuin muilla lapsilla.
  • Ihmiset jotka olivat ainoita lapsia ovat lähes aina järjestelmällisempiä ja vastuuntuntoisempia. Koska he eivät asu muiden lasten kanssa, he omaksuvat järjestyksen ja työtavan vanhemmiltaan. Yleensä he tietävät kuinka tehdä velvollisuutensa ja pyrkivät pitämään asiansa järjestyksessä.
  • Ainoat lapset tietävät kuinka sopeutua yksin olemiseen ja he kehittävät harrastuksia jotka vaativat älyllistä työtä. Yksin oleminen on negatiivista vain silloin kun se tarkoittaa tuen tai ymmärryksen puutetta. Se voi olla erittäin positiivista silloin kun se auttaa ihmisiä tuntemaan itsensä paremmin ja tulemaan itsenäisemmiksi. Ei ole harvinaista että ainoat lapset kiinnostuvat lukemisesta. Tai maalaamisesta tai jostakin muusta aktiviteetista, jota he voivat tehdä itsenäisesti.

Ainoana lapsena olemisen haitat

Vaikka ainoana lapsena oleminen tarjoaa suurempaa omistautumista vanhemmilta ja parempaa taloudellista turvaa, se voi tuoda mukanaan myös vaikeuksia. Sisarukset ottavat huomiota ja tuovat mukanaan kilpailua, mutta ne tuovat myös tärkeitä oppitunteja kypsyydestä. Niin ollen, tässä on joitakin haittoja sisarusten puutteesta:

ainoa lapsi

  • Ainoa lapsi on yleensä itsekeskeisempi. Heillä on vaikeuksia ymmärtää että kaikilla on oma vuoronsa pelissä. He eivät ymmärrä etteivät vanhemmat juhli jokaista asiaa jonka he tekevät. Joskus heillä voi olla vaikeuksia sopeutua ryhmiin.
  • Joskus he kypsyvät liian nopeasti. Tämä ei olisi negatiivinen asia, jos kypsyys ei toisi tullessaan myös spontaaniuden vähenemistä. Tämä johtaa siihen, että he eivät ole niin iloisia. Heille voi olla vaikeaa antaa itsensä olla ”hupsuja”. Vaikka aikuiset nauttivatkin tästä, se voi johtaa siihen että näistä lapsista kasvaa liian jäykkiä.
  • Heillä on vaikeuksia olla anteliaita. Heille on normaalia ajatella että jokainen hoitaa itse omat ongelmansa ja ratkaisee omat tarpeensa. Heille on vaikeaa jakaa mitä heillä on, niin materiaalisesti kuin psyykkisestikin. He eivät ”avaudu” toisille helposti.
  • Ainoista lapsista saattaa tulla varautuneita, sillä he eivät voi jakaa kokemuksiaan vertaistensa kanssaan kotona. He saattavat luottaa vahvasti vanhempiinsa, mutta tämä ei koskaan korvaa osallisuutta ja läheisyyttä jonka ihminen voi kokea sisaruksensa kanssa. Siksi he saattavat tulla varautuneiksi ja etäisiksi. On myös mahdollista ettei heistä kehity hyviä konfliktien ratkaisijoita.

Sekä ainoat lapset että lapset joilla on sisaruksia voivat kehittyä terveellä tavalla jos heillä on hyvä kasvatus. Ainoan lapsen tapauksessa on tärkeää, että vanhemmat ymmärtävät tarjota lapselle tilanteita jossa hän jakaa ja on kanssakäymisessä muiden ikäistensä kanssa.

poika ja koira

On myös tärkeää että vanhemmat luopuvat ylisuojelemisesta ja liiallisesta kontrolloinnista. Tällä tavoin ainoa lapsi saa kaikki hyödyt irti asemastaan ja välttää kokemasta mahdollisia haittoja.

UUTISIA VERKOSSA