Aina silloin tällöin on hyvä että on tylsää

· 2.11.2018

Tylsistyminen pelottaa meitä. Krooninen tylsyys voikin olla vaarallista, sillä se voi johtaa haitallisiin käytöksiin, kuten yösyömimiseen tai ahmimiseen. Krooninen tylsyys on myös riskitekijä monille mielenterveysongelmille, kuten ahdistukselle, masennukselle ja pakko-oireiselle häiriölle. Mutta silloin tällöin tylsistymisellä voi olla mielenkiintoisia hyötyjä, jotka ovat analysoimisen arvoisia.

Emme voi jatkaa pidemmälle kysymättä muutamia kysymyksiä. Miksi pelkäämme tylsistymistä? Mitä tarkoittaa olla tylsistynyt? Miksi meidän on oltava jatkuvasti kiireisiä? Pelkäämmekö tuhlaavamme elämämme vai pelkäämmekö olla yksin itsemme kanssa?

“Siinä mitä kutsutaan tylsyydeksi, on jotain suloista ja rauhoittavaa, ja ennen kaikkea jotain viisasta.”

-Miguel de Unamuno-

On terveellistä tylsistyä silloin tällöin

Tylsyys on synonyymi turhautumisen kanssa. Kun puhumme tylsyydestä, viittaamme siihen turhauttavaan kokemukseen, kun emme kykene suorittamaan miellyttäviä aktiviteetteja. Joku, joka on tylsistynyt ei voi omaksua tarpeellisia tekijöitä saadakseen aikaan aktiviteettia joka viihdyttäisi häntä. Nämä tekijät voivat olla sisäisiä (ajatukset ja tunteet) tai ulkoisia (ympäristö). Mutta meidän opittava suvaitsemaan turhautumista. Meidän on opittava kuinka käsitellä tylsistymistä.

Kuten pian voimme nähdä, silloin tällöin tylsistyminen on todella terveellistä. Tylsyys herättää ja rohkaisee ominaisuuksia ja hyveitä, jotka ovat kaukana kurjuudesta. Läpi historian monet maineikkaat ihmiset ovat korostaneet tylsyyden hyötyjä, eikä lainkaan turhaan.

“Tylsyys oikeaan aikaan on merkki älykkyydestä.”

-Clifton Fadiman-

tylsistyminen voi tuoda uusia ideoita

Tylsistyminen rohkaisee luovuuteen

Vaikka tylsyys vaikuttaa epämiellyttävältä aktiviteetilta, jota meidän olisi vältettävä hinnalla millä hyvänsä, tiede on osoittanut että tylsyys voi olla hyödyksi psyykkiselle aktiviteetille. Esimerkiksi brittiläisen psykologisen yhteisön tutkijoiden suorittama tutkimus huomasi, että passiiviset aktiviteetit, jotka tavallisesti luokittelisimme ’’tylsiksi,’’ voivat lisätä luovuuttamme.

Tämän tutkimuksen tarkoitus oli kumota yleiset uskomukset siitä, että tylsistyminen töissä olisi negatiivinen kokemus. Monet yritykset näkevät tylsyyden esteenä tehokkuudelle ja organisaation innovaatiolle.

Mutta tämä tutkimus onnistui todistamaan, että satunnainen ja väliaikainen tylsyys lisää haaveilemista. Tämä on asia, joka voi auttaa yrityksen etsimässä innovaatiossa. Tylsyys siis edistää haaveilemista, joka taas sallii meidän muodostaa uusia ja innovatiivisia yhteyksiä.

Muut tutkimukset ehdottavat tahoillaan, että tylsyys rohkaisee uusien tavoitteiden etsimistä, kun aikaisemmat tavoitteet eivät ole enää mielenkiintoisia. Jos työmme ei enää kiinnosta meitä, ehkä tämä on merkki siitä, ettei tämä työ ole meille oikea. Tai sitten meitä ei haasteta tarpeeksi. Tällä tavalla tylsyys voi toimia katalysaattorina epämiellyttävän tilanteen parantamiseksi.

Tylsistyminen tukee lasten luovuutta

Lisäksi monien viimeaikaisten tutkimusten mukaan tylsyys lisää lasten luovuutta. Englannissa sijaitsevan itä-Anglian yliopiston tutkijoiden suorittama tutkimus kritisoi ajatusta siitä, että mielen pitäminen jatkuvasti kiireellisenä edistäisi parempaa intellektuellia ja sosiaalista kehittymistä.

Näiden tutkimusten mukaan tylsyys ei ole pahaksi. Päinvastoin, se voi lapsissa rohkaista luoviin taitoihin. Heidän on tässä tilanteessa vastattava kysymykseen: mitä minä nyt tekisin? Toisin kuin useimmat ihmiset uskovat, lasten on sallittava tylsistyä. Se auttaa heitä oppimaan elämään tämän ’’jokapäiväisen turhautumisen’’ kanssa ja keksimään hyviä ratkaisuja sitä varten.

tylsistyminen auttaa lapsia luovuuteen

Tylsistyminen rohkaisee prososiaaliseen käyttäytymiseen

Ja jos tämä ei ole tarpeeksi, eräs Irlannissa Limerickin yliopistossa suoritettu tutkimus osoittaa yhden mielenkiintoisen tylsyyden hyödyn. Näiden tutkijoiden mukaan tylsyys on kaukana siitä, että se haittaisi mieltä ja johtaisi produktiivisuuden puutteeseen. Tylsyys voi inspiroida ihmisiä etsimään tapoja olla altruistisia ja empaattisia, ja sitoutumaan prososiaalisiin tehtäviin. Nämä sisältävät jopa epämiellyttävät tehtävät, kuten veren luovuttaminen.

Näiden tutkijoiden mukaan tylsistyneet ihmiset tuntevat, että heidän teoiltaan puuttuu merkitystä. Siksi he haluavat ottaa osaa merkittäviin aktiviteetteihin tai käyttäytyä merkittävällä tavalla. Sanotaan, että prososiaalinen käyttäytyminen täyttää tämän edellytyksen (merkityksellisenä oleminen), sitten tylsyys edistää tällaista käyttäytymistä.

Vaikka tämä voi vaikuttaa hieman oudolta, tutkijat selittävät, että tylsyys voi paradoksaalisesti olla voimakas motivoiva tekijä ihmisille etsiä epämiellyttäviä mutta merkityksellisiä tehtäviä. Seitsemän eri tutkimuksen avulla tutkijat ovat löytäneet, että tylsyys lisää prososiaalista motivaatiota, joka taas vaikuttaa positiivisiin käytöksiin. Puolestaan nämä menevät pidemmälle kuin itse tylsän aktiviteetin kesto.

Anna mielellesi rauhaa, ja anna muiden mielelle rauhaa

Kiireinen aikataulu ja organisoitu päivä on erinomainen tapa olla tuottelias, käyttää aikamme hyödyksi ja saada päivästämme kaiken irti. Mutta aina silloin tällöin meidän on pysähdyttävä. Lepo on oleellista sekä ruumiillemme että mielellemme.

Vaikka aktiviteettien organisoiminen vapaa-ajallamme onkin hyvä asia, meidän on annettava itsellemme oikeaakin tyhjää aikaa. Meidän on myös annettava ympärillämme olevien ihmisten, kumppanimme, lastemme ja ystäviemme viettää aikaa itsekseen. Älkäämme pelätkö tylsyyttä.

Älkäämme yrittäkö varata omaa tai lastemme jokaista hetkeä. Lopettakaamme jatkuvasti heidän aikansa täyttäminen eri aktiviteeteilla. Älkäämme painostako kumppaniamme kun näemme hänen olevan toimeton. Tylsyys tarjoaa vaihtoehtoja täynnä olevan maailman. Vaihtoehtoja, jotka näyttävät meille uusia tapoja – ehkä jopa parempia tapoja – kuluttaa aikamme.

“Kun minulla on aikaa jäljellä, yritän tylsistyä, sillä tylsistyminen on levon muoto.” 

-Juan Luis Cebrián-